Vaasan hallinto-oikeus 16.1.2014 nro 14/0005/1

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on 25.4.2013 myöntänyt A:lle ja B:lle ympäristönsuojelulain (86/2000) nojalla toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan Karhukydön turvetuotantoon Karstulan kunnassa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 20 ha.

Päätös sisältää lupamääräykset 1 - 16. Lupamääräykset 1 - 7 ja 10 - 14 kuuluvat seuraavasti:

Päästöt vesiin

1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 7 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Jyskypuroon.

2. Tuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen täydennyksen liitteenä olevan piirustuksen "Karhukytö, Karstula" (1:7 500) mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaiden kautta sekä käsiteltävä ympärivuotisesti pintavalutuskentällä sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla.

Pintavalutuskentällä olevat ojat on tukittava vähintään kolmen metrin pituisilla ojatukoksilla riittävän lyhyin välein kentän kaltevuuden perusteella. Pintavalutuskenttä tulee perustaa siten, että Jyskypuron rantojen luonnontilaisen kaltaista ruoho- ja heinäkorpiojikkoa ei vahingoiteta.

Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukaisia.

Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin.

Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. Eristysojia kaivettaessa on käytettävä kaivukatkoja ja vedet on johdettava pintavaluntana vesistöön, jos se on mahdollista.

3. Pintavalutuskentän puhdistustehon on oltava vähintään:

Kiintoaine 50 %

Kokonaisfosfori 50 %

Kokonaistyppi 20 %

Puhdistusteho lasketaan vuosikeskiarvona ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen määritetyistä pitoisuuksista häiriötilanteet mukaan lukien.

Jos käsitellyn veden kokonaisfosforipitoisuus on alle 20 ¼g/l, kokonaistyppipitoisuus alle 500 ¼g/l tai kiintoainepitoisuus alle 2 mg/l, kyseisen parametrin puhdistusteho voidaan jättää pois puhdistustehon keskiarvoa laskettaessa.

4. Jos pintavalutuskentän puhdistusteho ei tarkkailun perusteella täytä puhdistustehovaatimuksia, luvan saajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin puhdistustehon parantamiseksi ja ilmoitettava tehtävistä toimenpiteistä kirjallisesti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jos puhdistusteho on seuraavanakin vuonna tehovaatimuksia pienempi, luvan saajan on toimitettava seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä aluehallintovirastolle vesienkäsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma, jonka perusteella aluehallintovirasto voi muuttaa tai täsmentää lupaa ja lupamääräyksiä.

5. Laskeutusaltaiden ja niiden jälkeisten vesienkäsittelyrakenteiden on oltava käytössä ennen sarkaojitusta ja suon pintakerroksen poistamista. Ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Karstulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa.

6. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti.

Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa.

Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön.

Päästöt ilmaan ja melu

7. Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu tarpeetonta pölyämistä ja melua.

Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi.

Eteläisemmällä lohkolla (7,82 ha) tuotantoalueen ja tien nro 648 väliin tulee jättää suojapuustoa siten, että pölyä ei leviä häiritsevästi tiealueelle.

Häiriö- ja poikkeustilanteet

10. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan.

11. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Karstulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä.

Tarkkailut

12. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava aluehallintoviraston päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti.

Tarkkailusuunnitelmaa voidaan muuttaa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.

13. Vesistötarkkailu on toteutettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Kalataloustarkkailu on tehtävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla. Tarkkailut voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna alueen muiden turvetuotantoalueiden kanssa. Tarkkailusuunnitelmat on toimitettava viranomaisen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.

Tarkkailusuunnitelmia voidaan muuttaa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.

Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle sekä Karstulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle ja ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Karstulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Kivijärven kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät.

Kunnossapitovelvoitteet

14. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon.

Luvan voimassaolo

Lupa on voimassa toistaiseksi.

Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan.

Lupamääräysten tarkistaminen

Luvan saajan on viimeistään 31.5.2023 jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan.

Aluehallintovirasto on perustellut päätöstään muun ohella seuraavasti:

Karhukydön turvetuotantoalue on uusi tuotantoalue, joka on kokonaan metsäojitettu. Tuotantoalueella ja sen päästöjen vaikutusalueella ei ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelumerkitystä omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään pintavalutuksella. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Karhukydön olosuhteissa.

Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti.

Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelman mukaan uusilla turvetuotantoalueilla on käytettävä parasta mahdollista tekniikkaa ja uusi tuotanto on suunnattava jo ojitetuille alueille. Petääpuron vesi on humuspitoista. Pienessä Haapajärvessä vedenlaatu on heikentynyt 2000-luvulta lähtien tyydyttävän ja välttävän tilan rajoille. Ison Haapajärven veden laatu on käyttökelpoisuusluokittelun mukaan tyydyttävää. Karhukydön turvetuotantohanke ei vaaranna vesienhoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman tavoitteiden saavuttamista.

Kun otetaan huomioon Karhukydön ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei yksin tai yhdessä muiden toimintojen kanssa aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi on määrätty käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 - 6. Puhdistustehovaatimuksella varmistetaan, että vesienkäsittely toimii odotetulla tavalla. Pintavalutuskentän sijoittamisesta on annettu määräys, jotta Jyskypuron rannan luonnontilainen kasvusto säilyisi.

Häiriötilanteisiin varautumista varten on annettu lupamääräykset 10 ja 11.

Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksien 12 ja 13 tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Pintavalutuskentän puhdistustehoa on tarkkailtava niin, että tarkkailun perusteella voidaan valvoa, toteutuuko kentälle asetettu puhdistustehovaatimus. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin sisällytetään selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä.

Lupamääräyksen 14 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien haittojen poistamiseksi.

Aluehallintoviraston soveltamat oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6 §, 41 §, 42 §, 43 §, 44 §, 45 §, 45 a §, 46 §, 50 §, 52 §, 55 §, 56 §, 90 §, 100 §, 103 a § ja 103 c §

Jätelaki (1072/1993) 4 §, 6 § ja 15 §

Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 §

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry:n valituksen aluehallintoviraston päätöksestä. Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovellettavat oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulain 6 §:n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Saman pykälän 2 momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon:

1) toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski;

2) alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset; ja

3) muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.

Ympäristönsuojelulain 35 §:n 2 momentin mukaan hakemukseen on liitettävä lupaharkinnan kannalta tarpeellinen selvitys toiminnasta, sen vaikutuksista, asianosaisista ja muista merkityksellisistä seikoista siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, ympäristönsuojelulain 7 - 9 §:ssä tarkoitettua kiellettyä seurausta, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi. Saman pykälän 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan.

Ympäristönsuojelulain 4 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Ympäristönsuojelulain 3 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla tarkoitetaan mahdollisimman tehokkaita ja kehittyneitä, teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia tuotanto- ja puhdistusmenetelmiä ja toiminnan suunnittelu-, rakentamis-, ylläpito- sekä käyttötapoja, joilla voidaan ehkäistä toiminnan aiheuttama ympäristön pilaantuminen tai tehokkaimmin vähentää sitä.

Ympäristönsuojelulain 46 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset muun ohella toiminnan käyttötarkkailusta sekä päästöjen ja toiminnan vaikutusten tarkkailusta.

Ympäristönsuojelulain 50 §:n 2 momentin mukaan ympäristöluvassa on lain 42 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua pilaantumisen merkittävyyttä arvioitaessa otettava huomioon, mitä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisessa vesienhoitosuunnitelmassa tai merenhoitosuunnitelmassa on esitetty toiminnan vaikutusalueen vesien ja meriympäristön tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista.

Asiassa saatu selvitys

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt ympäristöluvan noin 20 hehtaarin Karhukydön pääasiassa metsäojitetulle tuotantoalueelle, joka sijaitsee Karstulan kunnassa Kymijoen vesistöalueella. Tuotantoalue jakaantuu kahteen erilliseen lohkoon, joilla molemmilla on omat, keskenään samanlaiset vesienkäsittelyrakenteet. Käytössä olisi yhteinen ympärivuotinen 1,6 hehtaarin kokoinen pintavalutuskenttä, jonka pinta-ala valuma-alueestaan on 8,1 %. Pintavalutuskentälle on asetettu puhdistustehovaatimukset lupamääräyksessä 3 ja lupamääräyksessä 4 on määrätty puhdistustehon tarkkailusta.

Tuotantoalueen vedet kulkeutuvat metsäojia pitkin Jyskypuroon ja edelleen reittiä Petääpuro - Hepokoski - Pieni Haapajärvi - Iso Haapajärvi - Kannonjärvi.

Karhukydön tuleva kuormitus on arvioitu Vapo Oy:n Länsi-Suomen alueen kuormitustarkkailusoiden ominaiskuormituslukujen, Pöyry Environment Oy:n 2009 laatiman selvityksen ja Vapo Oy:n samalla valuma-alueella sijaitsevan, tuotannossa olevan Pekannevan turvetuotantoalueen tarkkailutulosten perusteella. Pekannevan nykyisen turvetuotantoalueen vesistövaikutuksia Petääpurossa on seurattu vuosina 2008, 2009 ja 2010. Keski-Suomen ELY-keskuksen 21.11.2012 päivätyssä lausunnossa on muun muassa esitetty, että Petääpuro, Pieni Haapajärvi ja Iso Haapajärvi ovat humuspitoisia ja ravinteisuudeltaan kohtalaisia. Iso Haapajärvessä happipitoisuudet ovat ajoittain olleet hyvin alhaiset, joka näkyy muun muassa ravinnepitoisuuksissa. Käyttökelpoisuusluokituksen mukaan järvi on tyydyttävässä tilassa. Kiintoainepitoisuudet ovat Petääpurossa olleet ajoittain korkeita. Petääpurolle, Pieni Haapajärvelle ja Iso Haapajärvelle ei ole asetettu vesienhoidon mukaisia tilatavoitteita.

Vesistö

Luvassa on määrätty tuotantoalueen kuivatusvedet käsiteltäväksi parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisella tavalla ympärivuotisesti pintavalutuksella. Ottaen huomioon vesienkäsittelyn tehokkuuden ja tuotantoalueen pienen osuuden valuma-alueesta Karhukydön turvetuotannon kuivatusvesien johtamisella ei myönnetyn ympäristöluvan mukaisesti ennalta arvioiden aiheudu alapuolisen vesistön merkittävää pilaantumista tai pilaantumisen vaaraa. Kuormitustarkkailulla varmistetaan vesienkäsittelyrakenteiden toimivuus. Tarkkailu sisältää muun ohella tulokset kesäkauden COD _Mn -kuormituksesta, joka korreloi valituksessa tarkoitettua humusta. Eristysojien veden laatu vastaa lähinnä metsäojitusvesiä. Pölyämisestä johtuva lisäkuormitus on vähäinen. Lupamääräyksessä 2 on annettu riittävät määräykset myös eristysojien osalta.

Luvan mukaisesti toimittaessa turvetuotantoalueen vesillä ei ole merkittävää vaikutusta vesistön kokonaiskuormitukseen. Toiminta ei kokonaisuutena arvioituna ole Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden vastaista.

Maakuntakaava ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Maakuntakaavan merkitystä on yhdessä muiden asiaan vaikuttavien seikkojen kanssa arvioitava toiminnan sijoituspaikkaa koskevassa ympäristönsuojelulain 6 §:n 2 momentin mukaisessa harkinnassa.

Asiassa saadun selvityksen mukaan Karhukydön alueella ovat voimassa Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava ja Keski-Suomen maakuntakaava, joissa ei ole Karhukydön aluetta koskevia varauksia. Se, että maakuntakaavoissa ei ole Karhukydön osalta turvetuotantovarausta, ei ole sellaisenaan esteenä turvetuotantotoiminnan sijoittamiselle tuolle alueelle. Tältä osin ympäristönsuojelulain 6 §:n 2 momenttia sovellettaessa on otettava huomioon, että maakuntakaavassa ei ole osoitettu muutakaan käyttötarkoitusta kyseiselle alueelle.

Maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n 1 momentin mukaan valtion viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, edistää niiden toteuttamista ja arvioida toimenpiteidensä vaikutuksia aluerakenteen ja alueiden käytön kannalta. Tällä ohjausvaikutuksella ei kuitenkaan ole vaikutusta ympäristönsuojelulaissa säädettyyn oikeusharkintaiseen lupaharkintaan oikeudellisesti sitovalla tavalla. Alueidenkäyttötavoitteiden sisältö voidaan osaltaan ottaa lupa-asiassa selvityksenä huomioon.

Hallinto-oikeus toteaa yllä mainitun perusteluin, ettei toiminta sijoitu kaavamääräysten vastaisesti.

Selvitysten riittävyys

Ympäristölupa-asiaa ratkaistaessa on ympäristönsuojelulain 41 §:n 3 momentin mukaan noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. Ympäristölupa-asiassa voidaan luonto ja sen monimuotoisuus ottaa huomioon vain, jos luontoarvot ovat asianomaisesta toiminnasta johtuvan pilaantumisen tai sen vaaran kohteena, jos ne on otettava huomioon ympäristönsuojelulain 42 §:n 2 momentin nojalla tai jos ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentissa tarkoitetut säädökset sitä muutoin edellyttävät.

Karhukydön luontoarvot, siltä osin, kuin niitä on jäljellä alueen ollessa pääosin ojitettu, on selvitetty riittävällä tarkkuudella lupaedellytysten kannalta. Kasvillisuus- tai linnustoselvityksessä tai arviossa luontodirektiivin liitteen IV a lajeista ei ole voitu päätellä luvan myöntämisen estettä. Karhukydön lähin Natura 2000 -alue, Pyhä-Häkin Natura-alue, sijaitsee lähimmillään 4,3 kilometrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Asiassa saadun selvityksen mukaan Karhukydön turvetuotannolla ei ole vaikutuksia Natura-alueeseen. Karhukydön alueella ei ole suojelualueita, eikä asiassa saadun selvityksen mukaan luonnonsuojelu-säännöksistä aiheudu muutakaan estettä tai rajoituksia haetulle ympäristöluvalle.

Hallinto-oikeus katsoo, että hakemus täydennyksineen sisältää tavanomaisella tarkkuudella esitetyt, ympäristönsuojelulain 35 §:ssä ja ympäristönsuojeluasetuksessa edellytetyt lupaharkinnan kannalta tarpeelliset ja riittävät tiedot alueen luonnonarvoista ja tuotannon ennalta arvioiduista vesistövaikutuksista.

Turpeen polton vaikutukset

Turpeen poltosta aiheutuvia vaikutuksia ei voida ottaa huomioon turvetuotantoaluetta koskevassa ympäristölupaharkinnassa.

Johtopäätös

Edellä lausutuilla perusteilla ja kun otetaan huomioon edellä ilmenevät aluehallintoviraston päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, aluehallintoviraston päätöksen kumoamiseen tai muuttamiseen Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry:n valituksen johdosta ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Marjatta Korsbäck, Janne Marttila ja Mauri Kerätär. Asian esittelijä Maria Ingerström.

Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry on hallinto-oikeuden päätöksestä tekemässään valituksessa ensisijaisesti vaatinut hallinto-oikeuden päätöksen kumoamista ja ympäristölupahakemuksen hylkäämistä. Jos lupa kuitenkin myönnetään, lupaan on tehtävä merkittäviä tiukennuksia etenkin vesiensuojelun osalta sekä vesistökuormitusta on seurattava jatkuvasti automaattisesti.

Yhdistys on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti:

Suunnitellun pintavalutuskentän turvepaksuus on valtaosin 0 - 30 cm. Tämä alittaa mitoituksen ohjearvon 0,5 m eikä siten vastaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

Riittävää arviota Jyskypuron luonnollisen ympäristövirtaaman toteutumisesta ei ole esitetty. Purossa saattaa esiintyä viitasammakko ja saukko. Hakijan esittämät kunnostus- ja toimintavaiheen kuormitusarvot ovat liian pienet. Kuormitusarvoissa ei ole otettu huomioon kevättulvien ja rankkasateiden aiheuttamia kuormituspiikkejä.

Hakija ei ole arvioinut turpeenkaivusta aiheutuvan elohopeakuormituksen määrää. Tutkimukset ovat osoittaneet, että metyylielohopeaa muodostuu soilla paljon enemmän kuin metsämaalla. Humuksen on todettu lisäävän elohopean liukoisuutta. On aihetta epäillä turpeenkaivun paitsi hidastaneen elohopeapitoisuuden vähentymistä, myös lisänneen elohopeapitoisuutta kaloissa Keski-Suomessa.

Suot ovat sekä hiilinielu että hiilivarasto. Polttoturve on ilmastovaikutuksiltaan huonoin energialähde. Suomen hallitus on asettanut tavoitteeksi turpeen energiakäytön vähentämisen kolmanneksella vuoteen 2025 mennessä. Suunnitellun turpeenkaivualueen luonnonhiilivarasto vastaa arviolta 85 000 tonnin hiilidioksidipäästöä. Myös ilmastovaikutukset on otettava huomioon kaikessa päätöksenteossa.

A ja B ovat valituksen johdosta antamassaan selityksessä vaatineet valituksen hylkäämistä. He ovat perustelleet vaatimustaan muun ohella seuraavasti:

Pintavalutuskentän sijaintia muutettiin ELY-keskuksen vaatimuksesta paikkaan, jossa turvepaksuus on hyvinkin riittävä, eli kauttaaltaan yli 50 senttimetriä ja jopa yli metrin. Vesistövaikutuksista on annettu riittävät ja realistiset arviot. Viitasammakon tai saukon esiintymistä Jyskypurossa ei ole kenenkään toimesta todettu.

Kuormituspiikkien ja liukoisen humuksen osalta Saloy Oy ja Naplabs ovat tehneet tutkimuksia, joiden mukaan kevättulvat tai rankkasateet eivät aiheuta ympäröivää luontoa suurempia kuormituspiikkejä alapuoliseen vesistöön.

Vesistökuormituksen jatkuvalla seurannalla ei saavuteta mitään konkreettista hyötyä, jollei myöskin kaikkia ympäröiviä maankäyttömuotoja sekä luonnontilaista taustakuormitusta samalla valumaa-alueella seurata yhtenäisillä mittareilla.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on antanut lausunnon valituksen johdosta.

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle on varattu tilaisuus lausunnon antamiseen valituksen johdosta.

Kannonkosken kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Karstulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on varattu tilaisuus vastineen antamiseen valituksen johdosta.

Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry:lle on varattu tilaisuus vastaselityksen antamiseen valituksen johdosta saadun selityksen ja lausunnon johdosta.

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

Lupamääräys 12 muutetaan kuulumaan seuraavasti (muutokset kursiivilla):

"12. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava aluehallintoviraston päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Lisäksi toiminnanharjoittajan on esitettävä Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi suunnitelma, jonka perusteella mitataan vedenlaatua luotettavasti kuormituksen selvittämiseksi ylivirtaamatilanteissa. Suunnitelma on toimitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antamisesta.

Tarkkailusuunnitelmaa voidaan muuttaa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta."

Muilta osin valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muilta osin muuteta.

Lupamääräyksen 12 muutos

Asiassa sovellettavan vanhan ympäristönsuojelulain (86/2000) 5 §:n 1 momentin mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (selvilläolovelvollisuus).

Mainitun ympäristönsuojelulain 46 §:n 1 momentin mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta sekä päästöjen, toiminnan vaikutusten ja toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön tilan tarkkailusta. Tarkkailun toteuttamiseksi luvassa on määrättävä mittausmenetelmistä ja mittausten tiheydestä. Luvassa on myös määrättävä siitä, miten seurannan ja tarkkailun tulokset arvioidaan ja miten tulokset toimitetaan valvontaviranomaiselle. Toiminnanharjoittaja voidaan lisäksi määrätä antamaan valvontaa varten muita tarpeellisia tietoja.

Oikeudellisesti sitomattoman, mutta selvitysaineistoa sisältävän Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2013) mukaan merkittävä osa turvetuotantoalueiden vesistöpäästöistä muodostuu ylivirtaamatilanteissa, jolloin liikkeellä ovat suurimmat ainemäärät ja jolloin myös vesienkäsittelyrakenteiden puhdistustehokkuus usein heikkenee.

Turvetuotannosta aiheutuvan kokonaiskuormituksen arvioimiseksi ja erityisesti lupamääräyksessä 3 pintavalutuskentälle asetettujen puhdistustehon raja-arvojen laskemiseksi vuosikeskiarvona on tärkeää saada tietoa myös ylivirtaamatilanteiden aikana vesistöön pääsevästä kuormituksesta. Lupamääräyksen 3 noudattamisen varmistamiseksi ja kun otetaan huomioon ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 momentti ja 46 §:n 1 momentti, lupamääräystä 12 on muutettava edellä ratkaisuosasta ilmenevästi.

Tarkkailusuunnitelmaa laadittaessa ja hyväksyttäessä on erityisesti otettava huomioon, että tarkkailulla saadaan selville todellinen vesistöön kohdistuva kuormitus tilanteissa, joissa virtaama on poikkeuksellisen suuri. Kuormituksen luotettavaksi selvittämiseksi riittävänä on pidettävä joitakin kertoja toistettavaa näytteenottoa, jonka perusteella virtaamatietojen avulla voidaan ilmoittaa kokonaiskuormitus ja verrata sitä asetettuihin puhdistusvaatimuksiin. Riittävä näytteidenottomäärä esitetään edellä mainitussa suunnitelmassa, jonka elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy.

Valituksen hylkääminen muilta osin

Ympäristöluvan lupamääräysten säännönmukainen tarkistamismenettely on poistettu lainsäädännöstä 1.5.2015 voimaan tulleella ympäristönsuojelulain (527/2014) muutoksella (423/2015). Mainitun muutoslain (423/2015) voimaantulosäännöksen mukaan ennen tuon lain voimaantuloa annetussa ympäristölupapäätöksessä määrätty lupamääräysten tarkistamista koskeva velvoite raukeaa. Valvontaviranomaisen on kuitenkin säännöllisessä valvonnassa arvioitava uuden lain 89 §:n (423/2015) mukainen tällaisen luvan muuttamisen tarve viimeistään vuoden kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin luvan tarkistamista koskeva hakemus oli määrä jättää lupaviranomaiselle.

Aluehallintovirasto on vanhan ympäristönsuojelulain (86/2000) nojalla tekemässään lupapäätöksessä määrännyt luvan saajan viimeistään 31.5.2023 tekemään hakemuksen lupamääräysten tarkistamiseksi. Uuden ympäristönsuojelulain muutoksen johdosta tämä tarkistamista koskeva velvoite raukeaa. Lupamääräyksessä 4 on lisäksi asetettu luvan saajalle velvollisuus toimittaa aluehallintovirastolle vesienkäsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma, jos puhdistusteho on tarkkailun perusteella kahtena peräkkäisenä vuotena luvassa asetettuja puhdistustehovaatimuksia pienempi. Suunnitelman perusteella aluehallintovirasto voi muuttaa tai täsmentää lupaa ja lupamääräyksiä. Tällaista lupamääräysten noudattamiseen liittyvää ehdollista luvan muuttamista koskevaa, nyttemmin uuden ympäristönsuojelulain 54 ja 90 §:ssä tarkoitettua määräystä ei ole pidettävä sellaisena lupamääräysten tarkistamista koskevana velvoitteena, joka raukeaisi ympäristönsuojelulainsäädännön muutoksen johdosta.

Ympäristöluvan lupamääräykset muodostavat kokonaisuuden, jossa myös luvan tarkistamista koskevalla määräyksellä voi olla olennaistakin vaikutusta luvan edellytyksiä ja muuta lupamääräyksiä koskevaan harkintaan. Tässä tapauksessa lupahakemuksessa esitettyyn vesienkäsittelyratkaisuun mahdollisesti liittyvää epävarmuutta on kuitenkin pyritty hallitsemaan nimenomaan edellä kuvatun lupamääräyksen 4 avulla. Kun lisäksi otetaan huomioon valvontaviranomaiselle laissa säädetty velvollisuus arvioida luvan muuttamisen tarvetta ja toisaalta haitankärsijöiden ja ympäristöjärjestöjen mahdollisuus saattaa vireille uuden ympäristönsuojelulain 89 §:ssä (423/2015) tarkoitettu luvan muuttamista koskeva asia, ei lupamääräysten uudelleentarkastelu tarkistamista koskevan velvoitteen raukeamisen vuoksi ole tässä tapauksessa tarpeen.

Kun otetaan lisäksi huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut, niissä viitatut aluehallintoviraston päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei muilta osin ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Hannu Ranta, Mika Seppälä ja Janne Aer sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Jukka Horppila ja Harri Koivusalo. Asian esittelijä Tuire Taina.