Helsingin hallinto-oikeus 31.1.2013 nro 13/0113/3

Maahanmuuttovirasto on 13.6.2012 peruuttanut A:n (asiakasnumero ---) toissijaisen suojeluaseman ja oleskeluluvan. Maahanmuuttovirasto on päättänyt karkottaa hänet Somaliaan (Somalimaahan).

Maahanmuuttovirasto on, selostettuaan sovellettavat säännökset, perustellut päätöstään muun ohella seuraavasti:

Perustelut kansainvälisen suojelun osalta

Maahanmuuttovirasto on 2.7.2009 myöntänyt asianosaiselle toissijaisen suojeluaseman ja jatkuvan oleskeluluvan neljäksi vuodeksi. Perusteena toissijaisen suojeluaseman myöntämiselle on ollut hänen ilmoittamansa kotialueen heikko tilanne yleisen turvallisuuden ja humanitaaristen olosuhteiden osalta. Alueen aseellisen selkkauksen senhetkisen luonteen perusteella on katsottu, että jo pelkkä läsnäolo kaupungissa voisi aiheuttaa henkilölle todellista vaaraa.

Kymenlaakson poliisilaitos on suorittanut asian osaiselle kielianalyysin, jonka mukaan hänen kielitaustakseen arvioidaan kielianalyysin perusteella erittäin suurella varmuudella Luoteis-Somalian Hargeysan alue ja Etiopian tai Djiboutin vastainen raja-alue. Djiboutia ei voida sulkea pois. Asianosaisen ilmoittaman kielitaustan todennäköisyysaste arvioidaan erittäin pieneksi.

Kielianalyysin tulosta asianosainen on selittänyt sillä, että hänen äitinsä on kotoisin pohjoisesta. Hän on kertonut äitinsä tulevan Buhulwarabe-nimisestä kylästä, joka sijaitsee Lascanodin ja Garawen välillä maaseudulla. Asianosaisen kuvauksen perusteella hänen äitinsä ei ole kotoisin kielianalyysin osoittamalta alueelta Hargeysan alueelta.

Kielianalyysin osalta Maahanmuuttovirasto on huomauttanut, että olisi erittäin epätodennäköistä että hakijan käyttämä puhe olisi erittäin suurella varmuusasteella Luoteis-Somaliasta, jos hakija olisi asunut Balanbalssa ja Mogadishussa koko elämänsä eikä hänellä kertomansa mukaisesti olisi muita siteitä Luoteis-Somaliaan, kuin hänen äitinsä kotipaikka, joka on eri alueella Pohjois-Somaliassa, kuin mihin kielianalyysi viittaa. Maahanmuuttoviraston tietojen mukaan Somalian pohjoisosien murrealueella puhutaan pääasiassa Pohjois-Somalian murretta (Somalimaan alue) ja Daroodin murretta (Puntmaan alue), kun taas osia Keski- ja Etelä- Somaliasta kuuluu Benadir-murrealueeseen. Lähteiden mukaan somalin kielessä etelän ja pohjoisen murteissa on selvät ja tunnistettavat erot. (Landinfo, November 2006)

Turvapaikkapuhuttelussa 3.5.2012 asianosainen on kertonut, että hän on ilmoittanut oikeat tiedot kotipaikastaan ja pitää kielianalyysin tulosta virheellisenä. Asianosaiselta on kysytty hänen kotipaikkoihinsa Mogadishuun, sekä Bulanbaleyhin liittyviä kysymyksiä. Mogadishun kohdalla asianosaisen tiedot ovat olleet erittäin vähäiset. Hän on osannut nimetä ainoastaan yhden risteyksen kotinsa läheltä. Hän ei ole osannut nimetä mitään muita klaaneja alueella kuin omansa. Hän ei ole osannut kertoa toreista, koska ei ole kertomansa mukaan koskaan käynyt ostoksilla. Vähäisiä tietojaan Mogadishusta ja asuinalueestaan siellä asianosainen on perustellut sillä, että on oleskellut ainoastaan kotonaan, poistuen sieltä naapuriin vain muutamia kertoja oleskellessaan viimeisellä kerralla Mogadishussa. Aiemmasta asumisestaan Mogadishussa hän ei muista, koska silloin hän on ollut pieni lapsi. Bulanbaleysta asianosaisen tiedot ovat olleet myös vähäiset, mutta osittain monipuolisemmat, kuin Mogadishusta. Hän on kertonut Bulanbaleyssa asuvien ihmisten klaanitaustasta ja ammatinharjoittamisesta. Hän ei ole kertomansa mukaan vieraillut missään lähikylissä, eikä Balanbalessa, jonka vuoksi hän ei osannut nimetä niitä tai kertoa näistä mitään. Hän ei ole osannut nimetä yhtään paikkaa matkalla Bulanbaleysta Mogadishuun.

Asianosaisen tiedot kotipaikoistaan ovat olleet erittäin vähäiset. Maahanmuuttovirasto ei pidä uskottavana, että asianosainen olisi kotoisin Mogadishusta ja Bulanbaleysta. Selvityksenä kotipaikkatietojensa vähäisyydestä hän on kertonut oleskelleensa vain sisätiloissa Mogadishussa isänsä työkaverin aiheuttaman pelon, sekä lasten hoitamisen vuoksi. Asianosainen on aikuisiässä asunut kaksi ja puoli vuotta Mogadishussa. Hänen kertomansa ongelmat miehen kanssa alkoivat muutama kuukausi sen jälkeen kun asianosainen saapui Mogadishuun. Hänellä on ollut sinä aikana mahdollisuus liikkua kotialueeIlaan ilman miehen aiheuttamaa pelkoa. Maahanmuuttovirasto ei pidä asianosaisen selvitystä kotipaikkatietonsa vähäisyydestä uskottavana. Bulanbaleyn osalta Maahanmuuttovirasto katsoo, että asianosaisen tiedot eivät ole olleet tarkkoja ja omakohtaisia.

Kielianalyysin tulos, sekä asianosaisen vähäiset tiedot kotipaikastaan huomioon ottaen, Maahanmuuttovirasto on katsonut, että asianosainen ei ole kotoisin ilmoittamaltaan alueelta Etelä- ja Keski-Somaliasta, vaan Somalimaasta.

Somalimaa sijaitsee entisen Somalian alueen luoteis- ja pohjoisosassa. Maan alue vastaa entisen Brittiläisen Somalimaan aluetta käsittäen seuraavat maakunnat: Awdal, Woqooyi Galbeed, Togdheer, Sanaag ja Sool. Somalimaa julistautui itsenäiseksi vuonna 1991, mutta ei ole onnistunut saamaan muilta valtiolta tunnustusta itsenäisyydelleen.

Yleiset olosuhteet Somalimaassa ovat olleet viime vuosien aikana yksittäisiä levottomuuksia ja terrori-iskuja lukuun ottamatta rauhalliset ja vakaat. Somalimaa on luonut demokraattisen hallinnon toimielinten perustukset ja pystynyt pitämään asukkaat suojassa mielivallalta, jota esiintyy Etelä-Somaliassa. Presidentinvaalit kesäkuussa 2010 sujuivat tarkkailijoiden mukaan asianmukaisesti ja yksittäisiä välikohtauksia lukuun ottamatta rauhallisesti. Somalimaan uudeksi presidentiksi valittu Ahmed Mohamed Silanyo astui virkaansa 27.7.2010. Vallanvaihdos on tapahtunut rauhanomaisesti (BBC 2010; The International Republican Institute 2010).

Turvallisuustilanne Somalimaan ja Puntmaan välisellä kiistanalaisella rajalla Soolin, Cayn ja Sanaagin maakuntien alueella on ollut epävakaa viime vuosien aikana, mikä on johtanut ajoittaisiin yhteenottoihin Somalimaan ja Puntmaan turvallisuusjoukkojen tai Somalimaan turvallisuusjoukkojen ja Puntmaan tukemien SSC (Sool, Sanaag, Cayn) - militioiden välillä. Taisteluita on käyty mm. Buhodlen ja Las Canodin kaupungeissa. Somalimaassa ei kuitenkaan tällä hetkellä ole yleistä akuuttia turvallisuuden vaarantavaa kriisiä. Alueen ihmisoikeustilanteessa on edelleen puutteita, mutta UNHCR katsoo, että Somalimaassa tilanne yleisen väkivallan tai mittavien järjestyshäiriöiden osalta ei ole sellainen, että se aiheuttaisi vakavaa haittaa asukkaille. Somalimaan väestö voi yleensä hakea suojelua ei-valtiollista vainoa ja oikeudenloukkauksia vastaan Somalimaan viranomaisilta (UNHCR 2010; Ulkoasiainministeriö, Poliisi & Maahanmuuttovirasto: Somalimaa - tiedonkeruumatkaraportti 2010; Ulkoasianministeriön, poliisin ja Maahanmuuttoviraston tiedonkeruumatka Somalimaahan 8. - 13.2.2010; All Africa/Shabelle Media Network 2012; United Nations Human Rights Council 2011).

Maahanmuuttovirasto on katsonut, että asianosaisella ei ole perustellusti aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan vainotuksi ulkomaalaislain 87 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Maahanmuuttovirasto katsoo, ettei asiassa ole esitetty merkittäviä perusteita uskoa, että hän joutuisi kotimaassaan todelliseen vaaraan kärsiä vakavaa haittaa ulkomaalaislain 88 §;n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Maahanmuuttovirasto katsoo edelleen, ettei asianosaisen voida katsoa olevan ulkomaalaislain 88 a §:n 1 momentissa tarkoitetun humanitaarisen suojelun tarpeessa.

Asianosainen on kansainvälistä suojelua hakiessaan antanut tietoisesti vääriä tietoja, jotka ovat vaikuttaneet päätöksen lopputulokseen ulkomaalaislain 108 §:n 1 momentin 1 kohdan tarkoittamalla tavalla. Tämän vuoksi asianomaisen toissijaisen suojelun asema peruutetaan.

Perustelut oleskeluluvan osalta

Asianosainen on kansainvälistä suojelua hakiessaan antanut vääriä tietoja kotipaikastaan. Asianosaisen oleskelulupa on perustunut toissijaisen suojelun asemaan, joka on edellä peruutettu. Perusteita joilla oleskelulupa on myönnetty, ei enää ole olemassa. Maahanmuuttovirasto peruuttaa asianosaiselle myönnetyn määräaikaisen oleskeluluvan.

Perustelut karkottamisen osalta

Asianosainen oleskelee Suomessa ilman vaadittavaa oleskelulupaa. Ulkomaalaislain 149 §:n mukaiset karkottamisperuste on siten olemassa.

Ulkomaalaislain 146 §:n mukaan maasta karkottamista sekä maahantulokiellon määräämistä ja pituutta harkittaessa on otettava huomioon päätöksen perusteena olevat seikat sekä asiaan muutoin vaikuttavat seikat ja olot kokonaisuudessaan. Harkinnassa on erityisesti kiinnitettävä huomiota lapsen etuun ja perhe-elämän suojaan. Harkinnassa muutoin huomioon otettavia seikkoja ovat ainakin ulkomaalaisen maassa oleskelun pituus ja tarkoitus sekä ulkomaalaiselle myönnetyn oleskeluluvan luonne, hänen siteensä Suomeen sekä hänen perheeseen liittyvät, kulttuuri­set ja sosiaaliset siteensä kotimaahan. Jos maasta karkottaminen taikka siihen liittyvä maahantulokielto perustuisi ulkomaalaisen rikolliseen toimintaan, on otettava huomioon teon vakavuus sekä yleiselle tai yksityiselle turvallisuudelle aiheutunut haitta, vahinko tai vaara. Maahantulokiellon määräämistä ja pituutta harkittaessa on lisäksi otettava huomioon, onko ulkomaalaisella sellaisia perhe- tai työsiteitä Suomeen tai muuhun Schengen-valtioon, joiden hoitamista maahantulokielto kohtuuttomasti vaikeuttaisi.

Asianosainen on kertonut opiskelevansa peruskouluopintoja. Asianosaisella ei ole ulkomaalaislain mukaisia perheenjäseniä Suomessa. Hän ei työskentele Suomessa tällä hetkellä. Hän on oleskellut Suomessa 8.8.2008 alkaen.

Asianosainen on ilmoittanut klaanikseen Madhiban. Maatiedon mukaan perinteisesti Madhibanit/Midganit ovat asuneet Pohjois- ja Keski-Somaliassa samoilla asuinalueilla kuin neljä paimentolaissomalien pääklaania Darod, Isaaq, Dir ja Hawiye. Nykyään monet Midganit ovat muuttaneet kaupunkeihin kuten Mogadishuun ja nykyään Midganeita asuu kaikkialla Somaliassa, vaikkakin enimmäkseen Pohjois-Somaliassa. (Danish Immigration Service 2000, s. 51 - 52)

Kun asian ratkaisussa ei voida ottaa huomioon sitä että hän olisi ylipäätään asunut Mogadishussa tai Balanbalessa, Maahanmuuttovirasto ei ole pitänyt luotettavana myöskään hakijan esittämää tietoa hänen perhesuhteistaan. Maahanmuuttovirasto on katsonut, että asianosaiselle on mahdollisuus saada tukea myös klaaninsa keskuudesta, jonka edustajia asuu erityisesti Somalian pohjoisilla alueilla. Asianosaista ei näin ollen voida pitää yksinäisenä naisena. Maahanmuuttovirasto ei katso, että asianosainen on kotimaassaan haavoittuvassa asemassa tai ilman turvaverkkoa.

Arvioitaessa asianosaisen kulttuurisia ja sosiaalisia siteitä, edellä mainitut seikat huomioon ottaen, niiden voidaan katsoa painottuvat hänen kotimaahansa, jossa hän on koko ikänsä asunut lukuun ottamatta Suomessa oleskeluaan 8.8.2008 alkaen.

Maahanmuuttovirasto on karkottamisesta ja maahantulokiellosta päättäessään ottanut huomioon päätöksen perusteena olevat seikat sekä asiaan muutoin vaikuttavat seikat ja olot kokonaisuudessaan, kuten asianosaisen oleskelun pituuden, tarkoituksen ja asianosaisen siteet Suomeen ja kotimaahansa ja katsonut, että asianosainen voidaan karkottaa maasta.

Asianosainen voidaan karkottaa Somaliaan (Somalimaahan) ilman, että hän voi joutua siellä Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklassa tarkoitetun epäinhimillisen kohtelun tai perustuslain 9 §:n 4 momentissa, ulkomaalaislain 87 §:n 1 momentissa, 88 §:n 1 momentissa tai 88 a §:n 1 momentissa tarkoitetun kohtelun kohteeksi tai että hänet voitaisiin lähettää sieltä sellaiselle alueelle.

Helsingin hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt Maahanmuuttoviraston päätöksestä tehdyn valituksen. Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään muun ohella seuraavasti:

Asiassa saatu selvitys

Valittaja on saapunut Suomeen ja hakenut kansainvälistä suojelua 8.8.2008. Valittaja on häntä eri vaiheissa kuultaessa kertonut syntyneensä vuonna 1983 Mogadishussa. Perhe asui siellä Wardhiingleyn kaupunginosassa. Vuonna 1991 perhe pakeni maaseudulle Balanbaleen ja muutti takaisin Mogadishuun vuonna 2006. Valittaja erosi maaliskuussa 2006 ensimmäisestä aviomiehestään ja avioitui uudelleen kesäkuussa 2006. Valittajan isä on surmattu vuonna 2007. Valittaja on lähtenyt Somaliasta 6.8.2008. Valittajan perhe on asunut Eelasha Biyahan pakolaisleirillä ja valittajan lapset ja kasvattilapset ovat olleet valittajan äidin huollossa. Valittajan äiti on kadonnut 25.3.2009, jonka jälkeen lapset ovat asuneet valittajan puolison kanssa.

Valittajan turvapaikkaperusteena on ollut Somalian tilanne ja hänen henkilökohtainen ongelmansa siitä, että valittajan isä oli pakottanut valittajan avioitumaan isän työkaverin kanssa. Valittaja kuitenkin avioitui toisen miehen kanssa, mistä lähtien isän työkaveri aiheutti valittajalle ja hänen aviomiehelleen ongelmia uhkaillen heitä. Maahanmuuttovirasto on 2.7.2009 myöntänyt valittajalle jatkuvan (A) oleskeluluvan toissijaisen suojelun perusteella ajalle 2.7.2009 - 2.7.2013 Mogadishun huonon yleisen turvallisuustilanteen vuoksi.

Valittaja on hakenut puolisolleen, sisarelleen, lapsilleen, kasvattilapsilleen ja puolisonsa veljelle oleskelulupaa perhesiteen perusteella Kymenlaakson poliisilaitokselle 18.8.2009 ja 13.10.2010 jätetyillä hakemuksilla. Valittajaa on kuultu asiassa 29.5.2010. Valittajan tytärtä ja poikaa lukuunottamatta hakijoita on kuultu Suomen suurlähetystössä Addis Abebassa 27. - 28.9.2010.

Valittaja on perheenyhdistämistä koskevassa haastattelussa 29.5.2010 kertonut asuneensa puolisonsa kanssa 6.6.2006 lähtien Mogadishussa Wardhiigleyn kaupunginosassa. Valittaja kertoi, että hänen nykyinen puolisonsa on asunut heidän naapurissaan valittajan nuoruudesta lähtien, joten valittaja on tuntenut hänet pienestä pitäen ja nähnyt hänet päivittäin. Valittaja ei ole haastattelussaan kertonut, että perhe olisi asunut Balanbalessa. Valittajan puoliso on häntä 27.9.2010 kuultaessa kertonut asuneensa Mogadishussa valittajan naapurissa ja leikkineensä valittajan kanssa lapsena. Valittajan puoliso ei ole maininnut asuneensa Balanbaalessa. Valittajan puolison vuonna 1995 syntynyt veli on kertonut asuneensa tätinsä kanssa Mogadishussa ja veljensä kanssa Nazretissa. Hän ei ole kertonut asuneensa veljensä kanssa Balanbaalessa. Toisaalta valittajan toinen, vuonna 1994 syntynyt veli ja vuonna 1995 syntynyt sisar ovat kertoneet perheen asuneen Balanbalessa ja muuttaneen sieltä Mogadishuun.

Valittajalle on tehty kielitesti. Skandinavisk Språkanalys Ab:n 11.11.2011 päivätyn kielianalyysilausunnon mukaan valittaja puhuu somalia äidinkielen veroisesti. Hänen kielitaustakseen on erittäin suurella varmuudella arvioitu Luoteis-Somalian Hargeisan alue ja Etiopian tai Djiboutin vastainen raja-alue. Valittajan ilmoittaman kielitaustan, Etelä-Somalian Mogadishun, todennäköisyys on arvioitu erittäin pieneksi. Kielianalyysin tulos on vahvin mahdollinen viidestä testissä ilmoitetusta varmuuden asteesta. Lausunnon mukaan valittajan kielenkäytössä on tiettyjä fonologisia piirteitä, jotka ovat tyypillisiä Pohjois-Somaliassa puhutulle somalille ja hän lausuu tietyt sanat tavalla, jota ei käytetä Etelä-Somalian murteessa. Hän muodostaa sanoja ja lauseita tavalla, joka on tyypillistä Pohjois-Somalian somalin murteelle sekä käyttää tiettyjä sanoja ja ilmauksia, jotka ovat tyypillisiä tuolla alueella puhutulle somalin murteelle.

Valittajaa on kuultu Kymenlaakson poliisilaitoksella 29.9.2011. Valittaja on kertonut olevansa Mogadishusta. Hän on kertonut puhuvansa Pohjois-Somalian murretta, koska hänen äitinsä on kotoisin sieltä.

Maahanmuuttovirasto on ottanut harkittavakseen valittajan toissijaisen suojeluaseman lakkauttamisen/peruuttamisen. Maahanmuuttovirasto on kuullut valittajaa asiassa 3.5.2012. Valittaja on kuulemisessaan aiemmin kertomansa lisäksi kertonut, että hänen äitinsä on kotoisin Buhulwaresta Pohjois-Somaliasta. Äiti oli muuttanut pois kotiseudultaan ollessaan pieni. Valittajan isä on asunut Balanbalessa. Valittajan mukaan hän ei ole osannut kertoa Mogadishusta paljoa, koska hän on joutunut pysyttelemään kotona häntä uhanneen miehen takia. Mies halusi mennä naimisiin valittajan kanssa. Lisäksi valittajalla oli kotona pieniä lapsia. Näiden syiden vuoksi valittaja poistui kahden vuoden aikana kotoaan 4 - 5 kertaa. Valittaja lähti pois Somaliasta vuonna 2008 häntä uhanneen miehen takia.

Kymenlaakson poliisilaitos on oman esitutkintansa perusteella käynnistänyt tutkinnan epäillen valittajaa perättömästä lausumasta viranomaismenettelyssä, kun valittaja on kertonut olevansa kotoisin Mogadishusta Etelä-Somaliasta. Salpausselän syyttäjänvirasto on 15.5.2012 antamallaan päätöksellä jättänyt syytteen asiassa nostamatta, koska asiassa ei ole ollut todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi.

Selvityksen arviointi ja hallinto-oikeuden johtopäätökset

1. Toissijaisen suojeluaseman peruuttaminen

Ulkomaalaislain 108 §:n 1 momentin mukaan toissijainen suojeluasema peruutetaan muun ohella, jos hakija on kansainvälistä suojelua hakiessaan antanut tietoisesti vääriä tietoja, jotka ovat vaikuttaneet päätöksen lopputulokseen tai hakija on kansainvälistä suojelua hakiessaan salannut sellaisen seikan, joka olisi vaikuttanut päätöksen lopputulokseen. Pykälän 2 momentin mukaan toissijaisen suojeluaseman peruuttamista harkittaessa tulee suorittaa yksilöllinen tutkinta.

Asiassa saadun selvityksen mukaan valittaja on saapunut Suomeen vuonna 2008. Hän on kertonut olevansa kotoisin Mogadishusta ja kuuluvansa Madhiban-klaaniin. Valittaja on kertonut syntyneensä vuonna 1983 Mogadishussa ja perheen muuttaneen sieltä Balanbaleen vuonna 1991. Valittaja on ollut tuolloin noin 8-vuotias. Perhe muutti takaisin Mogadishuun vuonna 2006. Valittaja oli eronnut ensimmäisestä aviomiehestään maaliskuussa 2006 ja avioitui nykyisen puolisonsa kanssa kesäkuussa 2006. Valittajan mukaan hänen nykyinen puolisonsa on asunut valittajan naapurissa valittajan lapsuusiän ja he tunsivat sitä kautta toisensa ja näkivät joka päivä. Valittajan puoliso on kuitenkin kertonut asuneensa ainoastaan Mogadishussa. Valittajan puolison veli on kertonut asuneensa veljensä kanssa Mogadishun maaseudulla ja Nazretissa. Kumpikaan heistä ei ole kertonut asuneensa Balanbalessa, eikä valittajan puoliso ole maininnut valittajan muuttaneen Mogadishusta Balanbaleen. Toisaalta valittajan sisar ja veli ovat kertoneet asuneensa valittajan kanssa sekä Balanbalessa että Mogadishussa. Valittajan kertoman mukaan perhe muutti Balanbaleen vuonna 1991 ja takaisin Mogadishuun vuonna 2006. Kuitenkin valittajan vuosina 1995 ja 1996 syntyneiden sisarusten on ilmoitettu syntyneen Mogadishussa. Kysyttäessä valittaja ei ole osannut kertoa Mogadishusta juuri mitään. Valittajan mukaan tämä johtuu siitä, että hän on poistunut kotoaan vain 4 - 5 kertaa koko Mogadishussa asumisensa aikana. Myös valittajan Balanbalea koskevat tiedot ovat olleet vähäiset.

Valittajalle tehdystä kielianalyysistä 11.11.2011 annetun lausunnon mukaan valittaja kielitaustaksi on arvioitu erittäin suurella varmuudella Luoteis-Somalian Hargeisan alue ja Etiopian tai Djiboutin raja-alue. Valittajan ilmoittaman kielitaustan, Etelä-Somalian Mogadishu, todennäköisyys arvioidaan erittäin pieneksi. Kielianalyysin tulos on vahvin mahdollinen viidestä testissä ilmoitetusta varmuuden asteesta.

Hallinto-oikeus on katsonut, ettei henkilön oman kertomuksen kanssa ristiriidassa olevan kielianalyysin tulosta yksinään voida pitää riittävänä osoituksena henkilön kotipaikasta, jos asiassa ei ole esitetty muita kielianalyysin tulosta tukevia seikkoja. Toisaalta vaikka valittaja on tiennyt yksityiskohtaisia asioita asuinalueestaan, ei tämäkään yksinään osoita, että valittaja olisi kotoisin Mogadishusta. Valittaja on kertonut puhuvansa Pohjois-Somalian murretta, koska hänen äitinsä on sieltä kotoisin. Pohjois-Somalian alue, josta valittajan äiti on valittajan kertoman mukaan kotoisin, ei kuitenkaan selitä sitä, miksi valittajan kielitausta viittaa nimenomaisesti Luoteis-Somaliassa puhuttavaan murteeseen. Valittaja ei ole myöskään osannut kertoa, milloin ja miksi hänen äitinsä on muuttanut pois Pohjois-Somaliasta. Kun lisäksi otetaan huomioon edellä esitetyt osin ristiriitaiset kertomukset koskien valittajan asuinpaikkaa sekä valittajan asuinaluettaan koskevan kertomuksen puutteellisuus ja yleisluonteisuus, hallinto-oikeus on katsonut, kuten Maahanmuuttovirastokin, ettei valittaja ole kotoisin Mogadishusta, vaan Luoteis-Somaliasta eli Somalimaasta. Näin ollen valittajan kansainvälisen suojelun, toissijaisen suojelun ja humanitaarisen suojelun tarve on arvioitava uudelleen suhteessa Somalimaahan.

Somalimaa sijaitsee Luoteis- ja Pohjois-Somaliassa ja sen maakuntiin kuuluvat muun ohella Awdal, Woqooyi-Galbeed, Togdheer, Sanaag ja Sool. Somalimaa on säilyttänyt huomattavan rauhan ja vakauden asteen vuodesta 1991. Huolimatta siitä, etteivät muut valtiot ole tunnustaneet Somalimaan itsenäisyyttä, Somalimaa on luonut demokraattisen hallinnon toimielinten perustukset ja on pystynyt pitämään asukkaat suojassa mielivallalta, jota esiintyy Etelä-Somaliassa. Turvallisuustilanne Somalimaassa ei yleisen väkivallan tai mittavien järjestyshäiriöiden osalta ole niin vakava, että se aiheuttaisi vakavaa haittaa siellä oleville ihmisille. Somalimaan väestö voi yleensä hakea suojelua ei-valtiollista vainoa ja oikeudenloukkauksia vastaan Somalimaan viranomaisilta. Somalimaassa järjestettiin presidentinvaalit 26.6.2010. Vaalit sujuivat pääosin rauhanomaisesti. (Human Rights Watch: World Report 2010 - Somalia, UK Home Office: Country of Origin Information Report, Somalia, 27 May 2011, UNHCR: Eligibility Guidelines for Assessing the International Protection Needs of Asylum-Seekers from Somalia, 2010 ja Maahanmuuttovirasto: Tiedonkeruumatkaraportti ulkoasiainministeriön, poliisin ja Maahanmuuttoviraston tiedonkeruumatkasta Somalimaahan 8. - 13.2.2010, syyskuu 2010).

Valittaja ei ole ollut poliittisesti, uskonnollisesti tai yhteiskunnallisesti aktiivinen eikä häntä ole pidätetty, rangaistu tai tuomittu viranomaisten toimesta kotimaassaan. Valittaja on esittänyt turvapaikkahakemuksensa perusteeksi kotimaansa turvattomuuden ja erään hänen kanssaan naimisiin halunneen miehen uhkailun. Yksityisten henkilöiden taholta tapahtuneet oikeudenloukkaukset, vaino tai sen uhka eivät sellaisenaan ole peruste saada kansainvälistä suojelua. Lisäksi tällaista uhkaa vastaan valittajan on ensisijaisesti käännyttävä kotimaansa viranomaisten puoleen suojelua saadakseen. Somalimaassa tämän on katsottu olevan mahdollista. Myöskään vähemmistöklaaniin kuulumista ei voida yksinään pitää perusteena kansainväliselle suojelulle.

Valittaja ei ole tehnyt todennäköiseksi, että hänellä olisi ulkomaalaislain 87 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla perustellusti aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi kotimaassaan. Asiassa ei ole myöskään ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden vuoksi olisi merkittäviä perusteita uskoa valittajan joutuvan kotimaassaan todelliseen vaaraan kärsiä vakavaa haittaa. Valittaja ei siten ole ulkomaalaislain 88 §:ssä tarkoitetulla tavalla toissijaisen suojelun tarpeessa. Kun otetaan huomioon valittajan kotimaassa vallitsevasta tilanteesta saatu selvitys, hän ei ole myöskään ulkomaalaislain 88 a §:ssä tarkoitetulla tavalla humanitaarisen suojelun tarpeessa. Valittajalle ei näin ollen voida antaa turvapaikkaa tai myöntää oleskelulupaa toissijaisen suojelun tai humanitaarisen suojelun perusteella. Edellä esitetyn perusteella ja kun valittaja on kansainvälistä suojelua hakiessaan antanut tietoisesti vääriä tietoja, jotka ovat vaikuttaneet päätöksen lopputulokseen, Maahanmuuttoviraston on tullut peruuttaa valittajan toissijainen suojeluasema.

2. Muu oleskelulupa

Ulkomaalaislain 52 §:n mukaan Suomessa olevalle ulkomaalaiselle myönnetään jatkuva oleskelulupa, jos oleskeluluvan epääminen olisi ilmeisen kohtuutonta hänen terveydentilansa, Suomeen syntyneiden siteiden tai muun yksilöllisen inhimillisen syyn vuoksi, kun erityisesti otetaan huomioon olosuhteet, joihin hän joutuisi kotimaassaan, tai hänen haavoittuva asemansa.

Valittaja on täysi-ikäinen terve nuori nainen. Hän on asunut Suomessa vuodesta 2008 lähtien. Hänelle ei ole syntynyt ulkomaalaislain 52 §:n 1 momentissa tarkoitettuja siteitä Suomeen. Valittaja on kertonut kuuluvansa Madhiban-klaaniin, jonka asuinaluetta on myös Somalimaa. Valittajan sukulaisia asuu Somaliassa. Hallinto-oikeus katsoo, ettei valittaja ole haavoittuvassa asemassa palatessaan Somalimaahan ja hänen palaamisensa sinne on mahdollista. Perusteita oleskeluluvan myöntämiseksi ulkomaalaislain 52 §:n 1 momentin tarkoittamasta yksilöllisestä inhimillisestä syystä tai muustakaan syystä ei ole ilmennyt.

3. Maasta karkottaminen

Ulkomaalaislain 149 §:n 1 momentin mukaan maasta voidaan karkottaa oleskeluluvalla oleskellut ulkomaalainen, joka oleskelee Suomessa ilman vaadittavaa oleskelulupaa.

Ulkomaalaislain 146 §:n 1 momentin mukaan käännyttämistä ja maasta karkottamista sekä maahantulokiellon määräämistä ja pituutta harkittaessa on otettava huomioon päätöksen perusteena olevat seikat sekä asiaan muutoin vaikuttavat seikat ja olot kokonaisuudessaan. Harkinnassa on erityisesti kiinnitettävä huomiota lapsen etuun ja perhe-elämän suojaan. Harkinnassa muutoin huomioon otettavia seikkoja ovat ainakin ulkomaalaisen maassa oleskelun pituus ja tarkoitus sekä ulkomaalaiselle myönnetyn oleskeluluvan luonne, hänen siteensä Suomeen sekä hänen perheeseen liittyvät, kulttuuriset ja sosiaaliset siteensä kotimaahan. Jos käännyttäminen tai maasta karkottaminen taikka siihen liittyvä maahantulokielto perustuisi ulkomaalaisen rikolliseen toimintaan, on otettava huomioon teon vakavuus sekä yleiselle tai yksityiselle turvallisuudelle aiheutunut haitta, vahinko tai vaara. Pykälän 2 momentin mukaan maahantulokiellon määräämistä ja pituutta harkittaessa on lisäksi otettava huomioon, onko ulkomaalaisella sellaisia perhe- tai työsiteitä Suomeen tai muuhun Schengen-valtioon, joiden hoitamista maahantulokielto kohtuuttomasti vaikeuttaisi.

Ulkomaalaislain 147 §:n mukaan ketään ei saa käännyttää tai karkottaa alueelle, jolla hän voi joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi, eikä alueelle, jolta hänet voitaisiin lähettää sellaiselle alueelle.

Valittajan toissijaisen suojeluaseman ja oleskeluluvan tultua valituksenalaisella päätöksellä peruutetuksi valittaja oleskelee Suomessa ilman oleskelulupaa. Näin ollen hänen karkottamiselleen on ulkomaalaislaissa tarkoitettu peruste. Kun otetaan huomioon valittajan edellä kuvattu menettely maahantuloa tai maassa oleskelua koskevien säännösten kiertämiseksi, hallinto-oikeus katsoo, että valittajan menettelyn tuomittavuus on karkottamista vastaan puhuvia seikkoja painavampi. Kun valittajan ei voida katsoa olevan haavoittuvassa asemassa hänen palatessaan Somalimaahan, hänet on voitu määrätä karkotettavaksi kotimaahansa.

Maahanmuuttoviraston päätöstä ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Outi Niemi, Markku Lambert ja Vesa Heikkilä. Esittelijä Susanna Aspelund.