Korkein hallinto-oikeus on tutkinut Patentti- ja rekisterihallituksen päätösten purkamista ja menetetyn määräajan palauttamista koskevat hakemukset. Hakemukset hylätään.

1. Päätösten purkamista koskeva hakemus

1.1 Ratkaistavasta asiasta

1.1.1 Asian aiemmat vaiheet

Kiinteistö Oy A -nimistä yhtiötä koskevat merkinnät on kaupparekisterilain 24 §:n nojalla poistettu kaupparekisteristä Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksellä 14.12.1998.

Kiinteistö Oy A:n ainoa osakkeenomistaja on 24.1.2008 nostanut kaupparekisterilain 22 §:n 2 momentin nojalla yhtiötä vastaan kanteen, jossa hän on vaatinut 14.12.1998 tehdyn kaupparekisterimerkinnän kumoamista. Espoon käräjäoikeus on 21.10.2008 antamallaan tuomiolla hylännyt kanteen perusteettomana. Osakkeenomistajan valitettua käräjäoikeuden tuomiosta Helsingin hovioikeus on päätöksellään 29.1.2010 numero 170 jättänyt kanteen tutkimatta ja poistanut käräjäoikeuden lausunnon kanteen hylkäämisestä.

Hovioikeus on lausunut edellä mainitun päätöksensä perusteluissa, että kysymys ei ole sellaisesta asiasta, jota voidaan ajaa kaupparekisterilain 22 §:n nojalla yleisessä tuomioistuimessa. Kaupparekisteriviranomaisen omasta aloitteesta kaupparekisterilain 24 §:n nojalla tekemä päätös osakeyhtiön poistamisesta kaupparekisteristä on hallintopäätös, jonka kumoamista tai korjaamista koskevaa vaatimusta ei voida ottaa tutkittavaksi yleisessä tuomioistuimessa, vaan tätä koskevasta menettelystä on säädetty hallintolaissa ja hallintolainkäyttölaissa.

Kiinteistö Oy A on 13.4.2010 pyytänyt Patentti- ja rekisterihallitukselta, että se palautetaan kaupparekisteriin. Patentti- ja rekisterihallitus on käsitellyt pyynnön rekisteristä poistamista koskevaan päätökseen kohdistuvana asiavirheen korjaamista koskevana pyyntönä ja hylännyt sen päätöksellään 21.4.2010.

1.1.2 Purkuhakemus

Kiinteistö Oy A on korkeimmalle hallinto-oikeudelle tekemässään hakemuksessa vaatinut ensisijaisesti, että Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 21.4.2010 puretaan, tai toissijaisesti, että Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 14.12.1998 puretaan. Molempien mainittujen vaatimusten ohella yhtiö on vaatinut, että se palautetaan kaupparekisteriin tai että asia tässä tarkoituksessa palautetaan Patentti- ja rekisterihallitukselle käsiteltäväksi.

Kun Patentti- ja rekisterihallituksen 21.4.2010 asiavirheen korjaamispyynnön johdosta tekemän päätöksen purkaminen ei voi johtaa Kiinteistö Oy A:n palauttamiseen kaupparekisteriin, yhtiön purkuhakemuksen on katsottava kohdistuvan edellä mainittuun 14.12.1998 tehtyyn kaupparekisteristä poistamista koskevaan päätökseen.

Asiassa on ensin ratkaistava, onko korkeimmalla hallinto-oikeudella toimivalta tutkia hakemus, joka koskee Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisterilain 24 §:n nojalla tekemän päätöksen purkamista. Korkeimman hallinto-oikeuden toimivaltaa hakemuksen tutkimiseen arvioidaan jaksossa 1.2 ja päätöksen purkamisen edellytyksiä jaksossa 1.3.

1.2 Korkeimman hallinto-oikeuden toimivalta tutkia purkuhakemus

1.2.1 Sovellettavat säännökset ja niiden esityöt

1.2.1.1 Kaupparekisteriä sekä Patentti- ja rekisterihallitusta koskevat säännökset

Kaupparekisterilain (129/1979) 1 §:n 1 momentin (147/1997) mukaan kaupparekisteriin merkitään elinkeinonharjoittajia koskevat ilmoitukset ja tiedonannot sen mukaan kuin mainitussa laissa säädetään sekä Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksellä tarkemmin määrätään.

Kaupparekisterilain 22 §:n 2 momentin mukaan se, joka katsoo muun kuin toiminimeä koskevan kaupparekisterimerkinnän aiheuttavan haittaa, saa ajaa rekisterimerkinnän kumoamista ja vahingon korvaamista koskevaa kannetta elinkeinonharjoittajaa vastaan oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 1 §:ssä tarkoitetussa tuomioistuimessa.

Kaupparekisterilain 23 §:n 1 momentin mukaan, kun lainvoiman saaneella ratkaisulla on todettu, ettei merkintää olisi saanut tehdä rekisteriin tai että rekisteröity päätös on pätemätön taikka että muutoin tietty rekisteriin merkitty tieto ei ole oikea, rekisteriviranomaisen on poistettava merkintä rekisteristä. Tuomioistuimen tulee lähettää rekisteriviranomaiselle jäljennös lainvoiman saaneesta ratkaisusta tässä tarkoitetuissa asioissa.

Kaupparekisterilain 24 §:n mukaan, jollei kaupparekisteriin merkitystä elinkeinonharjoittajasta ole kymmenen viimeksi kuluneen vuoden aikana tullut ilmoitusta rekisteriin ja on syytä olettaa, että elinkeinonharjoittaja on lopettanut toimintansa, rekisteriviranomaisen on elinkeinonharjoittajalle osoitetulla kirjeellä tai muulla sopivalla tavalla tiedusteltava, harjoittaako tämä edelleen toimintaansa vai ei. Jollei käy selville, että toimintaa harjoitetaan, rekisteriviranomaisen on Kaupparekisterilehdessä julkaistavalla kuulutuksella kehotettava elinkeinonharjoittajaa kolmen kuukauden kuluessa kuulutuksen julkaisemisesta kirjallisesti ilmoittamaan toiminnastaan. Jollei ennen määräajan päättymistä saada ilmoitusta siitä, että toimintaa harjoitetaan, on elinkeinonharjoittajaa koskevat merkinnät poistettava rekisteristä. Jos kysymyksessä on yhteisö, joka on purettava selvitys- tai suoritusmenettelyin, on se rekisteristä poistamisella katsottava purkautuneeksi.

Kaupparekisterilain 29 §:n 1 momentin (582/1992) mukaan muutoksen hakemisesta rekisteriviranomaisen päätökseen, jolla rekisteröiminen on evätty tai rekisteröinti kumottu, säädetään erikseen.

Patentti- ja rekisterihallituksen valitusasioiden käsittelystä annetun lain (576/1992) 3 §:n (896/2002) 6 kohdan mukaan Patentti- ja rekisterihallituksen päätökseen saa hakea muutosta valittamalla valituslautakuntaan, kun päätöksellä on evätty kaupparekisteriin tehdyn ilmoituksen rekisteröiminen. Lain 8 §:n 1 momentin (715/2005) mukaan valituslautakunnan päätökseen saa, jollei toisin säädetä, hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Patentti- ja rekisterihallituksesta annetun lain (575/1992) 5 §:n 2 momentin (714/2005) mukaan Patentti- ja rekisterihallituksen päätökseen sellaisessa asiassa, joka ei kuulu Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunnan käsiteltäväksi, saa, jollei toisin säädetä, hakea muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Ennen edellä mainittujen lakien muuttamista laeilla 714/2005 ja 715/2005 tällaiseen päätökseen sai, jollei toisin ollut säädetty, hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Kaupparekisterilain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 238/1978 vp) yleisperusteluissa on todettu rekisterimerkinnän poistamisesta muun ohella seuraavaa:

"Väärien tietojen tai toisen etuja loukkaavien seikkojen merkitsemistä kaupparekisteriin ei voida kokonaan estää. (---) Joissakin tapauksissa tiettyä merkintää ei olisi kolmannen henkilön etuja loukkaavana saanut lainkaan tehdä rekisteriin. Rekisteröity päätös saattaa myös osoittautua yhteisöoikeudellisten sääntöjen vastaisena pätemättömäksi. Rekisteröity asiantila voi olla tosiolojen vastainen esimerkiksi silloin, kun väärä henkilö on merkitty rekisteriin toiminimen kirjoittajaksi.

Lainvoiman saaneen tuomion perusteella rekisteriviranomaisen on näissä tapauksissa poistettava kyseessä oleva rekisterimerkintä rekisteristä. (---)

Kannevalta on näissä tapauksissa sillä, joka katsoo kaupparekisterimerkinnän aiheuttavan itselleen haittaa. Kannetta saataisiin ajaa elinkeinonharjoittajaa vastaan tämän kotipaikan alioikeudessa.

Nykyisen lainsäädännön pahimpia puutteita on se, että kaupparekisterissä esiintyy runsaasti elinkeinotoimintansa lopettaneita yrityksiä. Säädetyt lopettamisilmoitukset jäävät näet usein tekemättä. Tämän puutteen korjaamiseksi on lakiehdotukseen otettava säännös, jonka mukaan kaupparekisteriviranomaisen on sopivalla tavalla tiedusteltava sellaiselta elinkeinonharjoittajalta, josta ei kymmenen viimeksi kuluneen vuoden aikana ole tullut ilmoitusta rekisteriin, harjoittaako tämä edelleen toimintaansa vai ei. Tiedustelua ei tarvitsisi tehdä, jos on muuta näyttöä siitä, että toiminta jatkuu. Jollei tiedustelun perusteella käy selville, että toimintaa jatketaan, on rekisteriviranomaisen Kaupparekisterilehdessä julkaistavalla kuulutuksella kehotettava elinkeinonharjoittajaa määräajassa ilmoittamaan toiminnastaan. Jollei tällaista ilmoitusta saada, elinkeinonharjoittajaa koskevat merkinnät olisi poistettava rekisteristä. Tällainen poistamismenettely sisältyy jo nyt osuuskuntalakiin ja on käytännössä osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi."

Kaupparekisterilain 22 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa on edellä mainitussa hallituksen esityksessä (HE 238/1978 vp) todettu muun ohella, että kaupparekisteriin sisältyvä muu kuin toiminimeä koskeva tieto voi virheellisenä tai muutoin harhaanjohtavana aiheuttaa toiselle haittaa. Se on hallituksen esityksen mukaan sen vuoksi voitava poistaa rekisteristä, ja vahingon kärsineellä tulee olla oikeus saada vahingostaan korvausta. Kannetta on ajettava yleisessä tuomioistuimessa.

Kaupparekisterilain 24 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa on edellä mainitussa hallituksen esityksessä todettu muun ohella, että lakiehdotuksessa käytetyllä sanonnalla "tullut ilmoitusta rekisteriin" tarkoitetaan kaupparekisteri-ilmoitusta, ei sen sijaan esimerkiksi elinkeinonharjoittajan rekisteriin vuosittain toimittamia tilinpäätösasiakirjoja. Jotta poistamismenettelyä ei käynnistetä turhan takia, on lisäedellytykseksi säädetty, että on oltava syytä olettaa elinkeinonharjoittajan lopettaneen toimintansa. Viranomaisella on hallituksen esityksen mukaan vapaa harkinta siihen nähden, miten se suorittaa lainkohdassa edellytetyn tiedustelun. Kirjeitse tapahtunutta tiedustelua voitaneen pitää pääsääntönä.

Kaupparekisterilain alkuperäisen 29 §:n perusteluissa (HE 238/1978 vp) on todettu muun ohella, että ilmoituksen tekijä saa valittaa rekisteröinnin epäämisestä. Sen sijaan rekisteriviranomaisen hyväksyvästä päätöksestä ei hallituksen esityksen mukaan saa valittaa.

1.2.1.2 Hallintolainkäyttölain säännökset

Hallintolainkäyttölain 4 §:n mukaan hallintoasiassa tehdystä päätöksestä saa valittaa sen mukaan kuin mainitussa laissa säädetään. Saman lain 5 §:n 1 momentin mukaan päätöksellä, josta saa valittaa, tarkoitetaan toimenpidettä, jolla asia on ratkaistu tai jätetty tutkimatta.

Hallintolainkäyttölain 58 §:n mukaan hallintoasiassa tehtyyn lainvoiman saaneeseen päätökseen saa hakea muutosta ylimääräisellä muutoksenhakukeinolla, joita ovat kantelu, menetetyn määräajan palauttaminen ja purku.

Hallintolainkäyttölain 64 §:n 1 momentin mukaan päätöksen purkua haetaan korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

Hallintolainkäyttölain 68 §:n mukaan menettelystä ylimääräisessä muutoksenhaussa on muuten soveltuvin osin voimassa, mitä kyseisessä laissa säädetään valituksesta.

1.2.2 Oikeudellinen arviointi

Kaupparekisterilaissa, Patentti- ja rekisterihallituksen valitusasioiden käsittelystä annetussa laissa tai Patentti- ja rekisterihallituksesta annetussa laissa ei ole nimenomaisesti säädetty muutoksenhausta Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisterilain 24 §:n nojalla tekemään päätökseen. Tällaisessa päätöksessä ei ole kysymys kaupparekisterilain 29 §:n 1 momentissa tarkoitetusta päätöksestä, jolla rekisteröiminen olisi evätty ja josta voisi valittaa Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakuntaan.

Kaupparekisterilain 22 §:n 2 momentissa on säädetty haittaa aiheuttavan rekisterimerkinnän kumoamista koskevasta kannemenettelystä. Kaupparekisterilain 24 §:ssä tarkoitettuun päätökseen liittyvän oikeussuojatien arvioimisessa on tulkinnanvaraista, onko yhtiön, joka pitää rekisteristä poistamista koskevaa päätöstä virheellisenä sen vuoksi, että toimintaa ei ollut tosiasiassa lopetettu, nostettava kaupparekisterilain 22 §:n 2 momentissa tarkoitettu kanne yleisessä tuomioistuimessa voidakseen tulla palautetuksi kaupparekisteriin.

Kuten edellä jaksossa 1.1 on esitetty, Helsingin hovioikeus on 29.1.2010 antamallaan päätöksellä jättänyt Kiinteistö Oy A:n ainoan osakkeenomistajan kaupparekisterilain 22 §:n 2 momenttiin perustuneen kanteen tutkimatta. Patentti- ja rekisterihallitus on toisaalta toimittanut korkeimmalle hallinto-oikeudelle Turun hovioikeuden päätöksen 22.11.2010 numero 2805, jossa on vastaavanlaisessa asiassa päädytty päinvastaiseen ratkaisuun. Turun hovioikeus on katsonut, että yleisellä tuomioistuimella on toimivalta nyt kysymyksessä olevan kaltaisessa asiassa.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että kaupparekisterilain 22 §:n 2 momentin on sen sanamuodon ja edellä mainittujen esitöiden (HE 238/1978 vp) perusteella katsottava koskevan lähinnä tilanteita, joissa jokin rekisteristä ilmenevä tieto aiheuttaa haittaa rekisteriin merkittyyn elinkeinonharjoittajaan nähden ulkopuoliselle taholle. Tällaisissa tilanteissa rekisteriin merkityn elinkeinonharjoittajan ja ulkopuolisen tahon välillä vallitsee tyypillisesti yksityisoikeudellisen riita-asian asetelmalle ominainen erimielisyys rekisteristä ilmenevän tiedon haitallisuudesta ja siitä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta.

Mainitun kannemenettelyn ei sen sijaan voida katsoa koskevan nyt kysymyksessä olevaa tilannetta, jossa rekisteriviranomainen on hallintoviranomaisena omasta aloitteestaan poistanut elinkeinonharjoittajaa koskevat merkinnät kaupparekisteristä. Tällaisessa tilanteessa ei ole sellaista kaupparekisterilain 22 §:n 2 momentissa tarkoitettua elinkeinonharjoittajaan nähden asiallisesti ulkopuolista tahoa, jonka tulisi käräjäoikeudessa elinkeinonharjoittajaa vastaan nostamallaan kanteella vaatia rekisterimerkinnän kumoamista ja joka voisi vaatia elinkeinonharjoittajalta myös vahingonkorvausta.

Hallintolainkäyttölain 58 §:n ja 64 §:n 1 momentin mukaan korkeimman hallinto-oikeuden toimivaltaan kuuluu hallintoasiassa tehdyn lainvoiman saaneen päätöksen purkaminen. Patentti- ja rekisterihallituksen nyt kysymyksessä oleva päätös poistaa Kiinteistö Oy A kaupparekisteristä on hallintoasiassa tehty päätös. Päätös sisältää hallintolainkäyttölain 5 §:ssä tarkoitetun asiaratkaisun, ja se on siten paitsi valituskelpoinen, myös hallintolainkäyttölain 68 §:n huomioon ottaen purkukelpoinen.

Edellä mainituilla perusteilla korkeimmalla hallinto-oikeudella on toimivalta tutkia Kiinteistö Oy A:n hakemus Patentti- ja rekisterihallituksen 14.12.1998 tekemän päätöksen purkamisesta.

1.3 Päätöksen purkaminen

Hallintolainkäyttölain 63 §:n 1 momentin mukaan päätös voidaan purkaa: 1) jos asiassa on tapahtunut menettelyvirhe, joka on voinut olennaisesti vaikuttaa päätökseen; 2) jos päätös perustuu ilmeisesti väärään lain soveltamiseen tai erehdykseen, joka on voinut olennaisesti vaikuttaa päätökseen; tai 3) jos asiaan on tullut sellaista uutta selvitystä, joka olisi olennaisesti voinut vaikuttaa päätökseen, eikä hakijasta johdu, että uutta selvitystä ei ole aikanaan esitetty.

Hallintolainkäyttölain 63 §:n 2 momentin mukaan päätöstä ei saa purkaa, ellei se loukkaa yksityisen oikeutta tai julkisen edun katsota vaativan päätöksen purkamista. Saman lain 64 §:n 2 momentin mukaan purkua on haettava viiden vuoden kuluessa siitä, kun päätös sai lainvoiman. Erityisen painavista syistä voidaan päätös purkaa määräajan jälkeenkin.

Purettavaksi haettu Patentti- ja rekisterihallituksen päätös on tehty 14.12.1998. Kiinteistö Oy A:n hakemuksessa esitettyihin vaatimuksiin ja muuhun saatavilla olevaan selvitykseen nähden lainvoimaisena pidettävän päätöksen purkaminen edellyttää näin ollen sen lisäksi, että purkamiseen on hallintolainkäyttölain 63 §:ssä säädetty peruste, saman lain 64 §:n 2 momentissa tarkoitettuja erityisen painavia syitä.

Purettavaksi haettua Patentti- ja rekisterihallituksen päätöstä tehtäessä on noudatettu kaupparekisterilain 24 §:ssä säädettyä menettelyä. Patentti- ja rekisterihallitus on mainitussa lainkohdassa säädetyn selvitysmenettelyn lisäksi julkaissut poistomenettelystä ilmoituksen muun ohella eräissä keskeisissä sanomalehdissä sekä pyrkinyt selvittämään poistomenettelyssä mukana olleiden elinkeinonharjoittajien toiminnan jatkumista muun ohella lähettämällä verohallinnolle luettelon elinkeinonharjoittajista, joiden rekisteritietoihin ei ollut ilmoitettu muutoksia tai tilinpäätösasiakirjoja julkistettavaksi 1.11.1987 jälkeen.

Kaupparekisterilain 31 a §:n 2 momentiksi on lailla 1132/2005 lisätty säännös, jonka mukaan Patentti- ja rekisterihallituksella on oikeus salassapitosäännösten estämättä pyynnöstä saada Verohallitukselta muun ohella kaupparekisterilain 24 §:ssä säädettyjen kaupparekisteristä poistamiseen liittyvien tehtävien hoitamiseksi tieto siitä, onko yksilöidyllä elinkeinonharjoittajalla ollut toimintaa verohallinnon rekisteritietojen perusteella. Säännös on tullut voimaan 1.1.2006 eli sen jälkeen, kun purettavaksi haettu päätös on tehty.

Kaupparekisterilain 31 a §:n 2 momentin säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 186/2005 vp) yleisperusteluissa on todettu muun ohella, että yritysten poistamismenettelyä kaupparekisterissä on syytä tehostaa. Elinkeinonharjoittajalla, yhtiöllä tai osuuskunnalla saattaa olla verohallinnon rekisteritietojen perusteella toimintaa, vaikka se ei tekisi kaupparekisteriin ilmoituksia tai vastaisi Patentti- ja rekisterihallituksen tiedusteluihin. Poistamismenettelyä voitaisiin hallituksen esityksen mukaan edistää siten, että Patentti- ja rekisterihallitus voisi saada verohallinnolta sillä olevia yrityksen toimintaa koskevia tietoja. Hallituksen esityksen mukaan oikeudesta tällaisten tietojen luovuttamiseen ei tuolloin ollut säädetty laissa.

Kiinteistö Oy A ei ole kaupparekisterilain 24 §:ssä säädetyssä määräajassa ilmoittanut Patentti- ja rekisterihallitukselle toimintansa jatkumisesta. Yhtiö on hakemuksensa perusteella huomannut kaupparekisteristä poistamisensakin vasta tammikuussa 2008 eli yli yhdeksän vuotta rekisteristä poistamista koskevan päätöksen tekemisen jälkeen. Yhtiön hakemuksen perusteella ei ole todettavissa, että toiminnan jatkumista koskevan selvityksen esittämättä jättämiseen ei olisi ollut yhtiöstä johtuvaa syytä.

Purettavaksi haettu Patentti- ja rekisterihallituksen päätös on tehty kaupparekisterilain 24 §:ssä säädetyin edellytyksin. Kiinteistö Oy A:n hakemuksen tai muun asiassa saadun selvityksen perusteella ei ole todettavissa, että päätös olisi perustunut ilmeisesti väärään lain soveltamiseen tai kaupparekisterilain 24 §:ssä säädettyjä kaupparekisteristä poistamisen edellytyksiä koskevaan erehdykseen.

Purettavaksi haetun päätöksen tekemisen jälkeen on osakeyhtiölakiin (734/1978) lailla 1094/2000 tehdyillä muutoksilla pyritty lisäämään mahdollisuuksia poistaa osakeyhtiö rekisteristä. Osakeyhtiölakiin sisällytettiin tämän vuoksi tarkempia säännöksiä myös rekisteristä poistetun yhtiön oikeusasemasta. Nykyisin rekisteristä poistetun yhtiön oikeusasemasta on säädetty osakeyhtiölain (624/2006) 20 luvussa. Kun otetaan huomioon, että rekisteristä poistetun yhtiön oikeusasemasta on erikseen säädetty, ylimääräisin muutoksenhakukeinoin tapahtuvaa taannehtivaa puuttumista vuonna 1998 tehtyyn rekisteristä poistamista koskevaan päätökseen olisi pidettävä oikeusvarmuuteenkin liittyvistä syistä poikkeuksellisena toimenpiteenä.

Edellä olevan perusteella Kiinteistö Oy A:n hakemuksen tueksi ei ole esitetty sellaisia syitä, joiden johdosta siihen, kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 63 §:n 1 momentti, voitaisiin suostua. Tämän vuoksi yhtiön hakemus sen kaupparekisteristä poistamista koskevan päätöksen purkamiseksi on hylättävä.

2. Menetetyn määräajan palauttamista koskeva hakemus

Hallintolainkäyttölain 61 §:n mukaan menetetty määräaika voidaan palauttaa sille, joka laillisen esteen tai muun erittäin painavan syyn vuoksi ei ole voinut määräajassa: 1) panna vireille lakiin tai asetukseen perustuvaa rahasuoritusta julkisista varoista tarkoittavaa hakemusta; 2) hakea muutosta päätökseen; tai 3) ryhtyä muuhun toimenpiteeseen hallintomenettelyssä tai hallintolainkäyttömenettelyssä.

Kaupparekisterilain 24 §:ssä säädetty määräaika, jossa rekisteriviranomaisen on Kaupparekisterilehdessä julkaistavalla kuulutuksella kehotettava elinkeinonharjoittajaa ilmoittamaan toiminnastaan, ei ole sellainen hallintolainkäyttölain 61 §:ssä tarkoitettu määräaika, joka voidaan palauttaa. Tämän vuoksi hakemus menetetyn määräajan palauttamiseksi on hylättävä.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä hallintoneuvokset Esa Aalto, Pirkko Ignatius, Kari Kuusiniemi, Ahti Vapaavuori, Irma Telivuo, Matti Pellonpää, Anne E. Niemi, Matti Halén, Sakari Vanhala, Eila Rother, Riitta Mutikainen, Hannele Ranta-Lassila, Hannu Ranta, Timo Viherkenttä, Eija Siitari-Vanne, Alice Guimaraes-Purokoski, Mika Seppälä, Liisa Heikkilä, Jukka Lindstedt ja Leena Äärilä. Asian esittelijä Toni Kaarresalo.

Eri mieltä olleen hallintoneuvos Ahti Vapaavuoren äänestyslausunto:

"En tutki Patentti- ja rekisterihallituksen päätösten 14.12.1998 ja 21.4.2010 purkamista koskevaa hakemusta. Velvollisena lausumaan päätösten purkamista koskevasta hakemuksesta enemmistön ratkaisun pohjalta olen samalla kannalla kuin enemmistö.

Menetetyn määräajan palauttamista koskevan hakemuksen osalta olen samaa mieltä kuin enemmistö.

1. Päätöksen purkamista koskevan hakemuksen tutkiminen

1.1 Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 14.12.1998

Kiinteistö Oy A -nimistä yhtiötä koskevat merkinnät on Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksellä 14.12.1998 poistettu kaupparekisteristä kaupparekisterilain 24 §:n nojalla ja kyseisessä lainkohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

Patentti- ja rekisterihallituksen valitusasioiden käsittelystä annetun lain 3 §:n 1 momentin 6 kohdan (1174/1994) mukaan Patentti- ja rekisterihallituksen päätökseen saa hakea muutosta valittamalla valituslautakuntaan, kun päätöksellä on evätty kaupparekisteriin tehdyn ilmoituksen rekisteröiminen. Lain 8 §:n 1 momentin (576/1992) mukaan valituslautakunnan päätökseen ja Patentti- ja rekisterihallituksen päätökseen sellaisessa asiassa, joka ei kuulu valituslautakunnan käsiteltäväksi, saa, jollei toisin säädetä, hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Patentti- ja rekisterihallituksen päätösten osalta vastaavan sisältöinen säännös on myös Patentti- ja rekisterihallituksesta annetun lain 5 §:n 2 momentissa (575/1992).

Kaupparekisterilain 29 §:n 1 momentin mukaan muutoksen hakemisesta rekisteriviranomaisen päätökseen, jolla rekisteröiminen on evätty tai rekisteröinti kumottu, säädetään erikseen. Pykälän alkuperäisissä perusteluissa (HE 238/1978 vp) on tältä osin esitetty, että rekisteriviranomaisen hyväksyvästä päätöksestä ei saa valittaa.

Edellä selostetuista säännöksistä ilmenee, että Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisterimerkintää koskevasta päätöksestä on silloin, kun purettavaksi haettu päätös on tehty, saanut hakea muutosta valittamalla valituslautakuntaan vain silloin, kun päätöksellä on evätty kaupparekisteriin tehdyn ilmoituksen rekisteröiminen. Suora valitusoikeus korkeimpaan hallinto-oikeuteen on tullut kysymykseen tilanteissa, joista ei ollut muuta säädetty.

Kiinteistö Oy A:n hakemus koskee sen tueksi esitetyt perustelut huomioon ottaen tilannetta, jossa kaupparekisteriin tehdyn ilmoituksen rekisteröintiä ei ole evätty, vaan kaupparekisteriin on tehty merkintä, jonka hakija katsoo aiheuttavan haittaa. Tällaisesta tilanteesta on säädetty kaupparekisterilain 22 §:n 2 momentissa. Kyseisen säännöksen mukaan, joka katsoo muun kuin toiminimeä koskevan kaupparekisterimerkinnän aiheuttavan haittaa, saa ajaa rekisterimerkinnän kumoamista ja vahingon korvaamista koskevaa kannetta elinkeinonharjoittajaa vastaan oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 1 §:ssä tarkoitetussa tuomioistuimessa.

Toimivalta kaupparekisterilain 22 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa asioissa ei kyseisen säännöksen nojalla kuulu korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 2 §:n 1 momentti sekä hallintolainkäyttölain 51 §:n 2 momentti ja 68 §, Kiinteistö Oy A:n hakemusta Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen 14.12.1998 purkamiseksi ei voida korkeimmassa hallinto-oikeudessa tutkia.

1.2 Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 21.4.2010

Hallintolainkäyttölain 58 §:n mukaan hallintoasiassa tehtyyn lainvoiman saaneeseen päätökseen saa hakea muutosta ylimääräisellä muutoksenhakukeinolla, joita ovat kantelu, menetetyn määräajan palauttaminen ja purku. Lain 68 §:n mukaan menettelystä ylimääräisessä muutoksenhaussa on soveltuvin osin voimassa, mitä mainitussa laissa säädetään valituksesta.

Hallintolainkäyttölain 4 §:n mukaan hallintoasiassa tehdystä päätöksestä saa valittaa sen mukaan kuin tässä laissa säädetään. Lain 5 §:n 1 momentin mukaan päätöksellä, josta saa valittaa, tarkoitetaan toimenpidettä, jolla asia on ratkaistu tai jätetty tutkimatta.

Kiinteistö Oy A on pyytänyt Patentti- ja rekisterihallitukselle 13.4.2010 toimittamassaan kirjoituksessa palauttamistaan kaupparekisteriin. Kiinteistö Oy A on kirjoituksessaan kyseenalaistanut niiden selvitysten ja perusteiden asiallisen oikeellisuuden, joiden nojalla Patentti- ja rekisterihallitus on 14.12.1998 poistanut yhtiötä koskevat merkinnät rekisteristä. Kun otetaan huomioon ne perustelut, jotka Kiinteistö Oy A on pyyntönsä tueksi esittänyt, pyynnössä on tosiasiassa ollut kysymys Patentti- ja rekisterihallituksen päätökseen 14.12.1998 kohdistuvasta asiavirheen korjaamista koskevasta pyynnöstä, jollaisena Patentti- ja rekisterihallitus on pyynnön käsitellytkin.

Asiavirheen korjaamista koskeva asia on luonteeltaan korjattavaksi vaaditulla päätöksellä ratkaistuun asiaan nähden liitännäinen ja epäitsenäinen asia. Tämän vuoksi ja muutoin edellä mainitut perustelut huomioon ottaen Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksellä 21.4.2010, jolla Kiinteistö Oy A:n pyyntö sen rekisteristä poistamista koskevan Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen 14.12.1998 korjaamisesta on hylätty, ei ole ratkaistu viimeksi mainittuun päätökseen nähden erillistä ja itsenäistä asiaa.

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 21.4.2010 ei näin ollen ole hallintolainkäyttölain 5 §:n 1 momentissa tarkoitettu päätös, johon saisi erikseen hakea muutosta ylimääräisin muutoksenhakukeinoin. Tämän vuoksi Kiinteistö Oy A:n hakemus kyseisen päätöksen purkamisesta on jätettävä tutkimatta."

Eri mieltä olleen hallintoneuvos Leena Äärilän äänestyslausunto, johon hallintoneuvokset Mika Seppälä, Hannele Ranta-Lassila, Eila Rother, Matti Pellonpää, Pirkko Ignatius ja Esa Aalto yhtyivät:

"Olen Kiinteistö Oy A:n hakemuksen tutkimisen osalta samalla kannalla kuin enemmistö.

Puran Patentti- ja rekisterihallituksen 14.12.1998 tekemän päätöksen siltä osin kuin Kiinteistö Oy A on poistettu kaupparekisteristä. Palautan asian tältä osin Patentti- ja rekisterihallitukselle uudelleen käsiteltäväksi.

Asian näin päättyessä lausuminen menetetyn määräajan palauttamisesta raukeaa.

Perustelut

Hallintolainkäyttölain 63 §:n 1 momentin mukaan päätös voidaan purkaa: 1) jos asiassa on tapahtunut menettelyvirhe, joka on voinut olennaisesti vaikuttaa päätökseen; 2) jos päätös perustuu ilmeisesti väärään lain soveltamiseen tai erehdykseen, joka on voinut olennaisesti vaikuttaa päätökseen; tai 3) jos asiaan on tullut sellaista uutta selvitystä, joka olisi olennaisesti voinut vaikuttaa päätökseen, eikä hakijasta johdu, että uutta selvitystä ei ole aikanaan esitetty.

Hallintolainkäyttölain 63 §:n 2 momentin mukaan päätöstä ei saa purkaa, ellei se loukkaa yksityisen oikeutta tai julkisen edun katsota vaativan päätöksen purkamista. Saman lain 64 §:n 1 momentin mukaan päätöksen purkua haetaan korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Hallintolainkäyttölain 64 §:n 2 momentin mukaan purkua on haettava viiden vuoden kuluessa siitä, kun päätös sai lainvoiman. Erityisen painavista syistä voidaan päätös purkaa määräajan jälkeenkin.

Kiinteistö Oy A:n poistaminen kaupparekisteristä on tapahtunut kaupparekisterilain 24 §:n mukaisessa massamenettelyssä. Menettelyn massaluonteesta ja kaavamaisuudesta johtuen kaikille elinkeinonharjoittajille ei aina saada toimitettua tietoa menettelyn aloittamisesta esimerkiksi sen vuoksi, että elinkeinonharjoittajan rekisterissä oleva osoitetieto on vanhentunut tai että tieto, vaikka se olisi elinkeinonharjoittajalle lähetettykin, ei jostain muusta syystä tavoita elinkeinonharjoittajaa. Tästä johtuen, niin kuin Patentti- ja rekisterihallituskin on korkeimmalle hallinto-oikeudelle antamassaan lausunnossa todennut, vähäinen määrä toimiviakin yrityksiä voi tulla poistetuksi rekisteristä.

Kiinteistö Oy A ei ole tänne esittämänsä selvityksen mukaan lopettanut toimintaansa. Se huomasi kaupparekisteristä poistamisen vasta tammikuussa 2008. Yhtiö ryhtyi heti sen jälkeen aikaisemmin selostettuihin toimenpiteisiin yhtiön palauttamiseksi kaupparekisteriin. Patentti- ja rekisterihallitus ei ole hallintolain asiavirheen korjaamista koskevia säännöksiä soveltaen voinut palauttaa yhtiötä kaupparekisteriin, koska yhtiön vaatimus kaupparekisteriin palauttamisesta oli saapunut Patentti- ja rekisterihallitukselle vasta asiavirheen korjaamista koskevan hallintolain 52 §:n 1 momentissa säädetyn viiden vuoden määräajan päättymisen jälkeen.

Tällaisessa tilanteessa, jossa yhtiö huomaa sen tulleen poistetuksi kaupparekisteristä myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen tekemisestä, ainoaksi oikeusturvakeinoksi yhtiön palauttamiseksi kaupparekisteriin jää Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen purkaminen hallintolainkäyttölain 63 §:n ja 64 §:n 2 momentin säännöksiä soveltaen.

Patentti- ja rekisterihallitus ei olisi poistanut yhtiötä kaupparekisteristä, jos se olisi ennen päätöksen tekemistä saanut tiedon siitä, että yhtiö ei olekaan lopettanut toimintaansa. Kyseessä on hallintolainkäyttölain 63 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu erehdys, joka on olennaisesti vaikuttanut Patentti- ja rekisterihallituksen päätökseen. Kun otetaan huomioon kaupparekisterilain 24 §:n mukaisen päätöksenteon luonne ja se, että yhtiö on vasta tammikuussa 2008 huomannut tulleensa poistetuksi kaupparekisteristä, sekä kaupparekisteristä poistamisesta yhtiölle aiheutuvat haitalliset seuraukset, päätöksen purkamiselle on hallintolainkäyttölain 64 §:n 2 momentissa tarkoitettuja erityisen painavia syitä.

Edellä mainituilla perusteilla katson, että Patentti- ja rekisterihallituksen päätös on purettava ja asia palautettava hallintolainkäyttölain 67 §:n 2 momentin nojalla Patentti- ja rekisterihallitukselle uudelleen käsiteltäväksi."