Helsingin hallinto-oikeus 25.9.2009 nro 09/0816/2

A on tietosuojavaltuutetun toimistoon 24.5.2007 saapuneessa kirjelmässään pyytänyt tietosuojavaltuutettua tarkastamaan keskusrikospoliisin SIRENE-toimiston pitämässä Schengen-rekisterissä hänestä olevien tietojen lainmukaisuuden ja pyytämään keskusrikospoliisia poistamaan häntä koskevat virheelliset tiedot. Tiedot siitä, että A olisi ollut etsintäkuulutettu Ranskassa ajalla 17.5.1997 - 3.1.2006, ovat virheelliset.

Tietosuojavaltuutettu on pyytänyt sisäasiainministeriön poliisiosastolta selvityksen, ollut kahdesti yhteydessä Ranskan tietosuojaviranomaisiin ja pyytänyt sisäasiainministeriön poliisiosastolta vielä lisäselvitystä.

Tietosuojavaltuutettu on päätöksessään 4.7.2008 viitannut henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 27 ja 47 §:ään ja todennut saamansa selvityksen perusteella muun muassa seuraavaa:

A:ta koskevat tiedot on poistettu Schengenin tietojärjestelmästä ja kansallisesta Schengen-tietojärjestelmästä. A:n vaatimukset ovat tältä osin toteutuneet.

Keskusrikospoliisin SIRENE-asiankäsittelyjärjestelmän arkistossa olevien A:ta koskevien tietojen osalta vaatimusta tiedon korjaamisesta ei voida hyväksyä. Arkistossa olevaa tietoa ei enää käytetä hyväksi rekisterinpitäjän päivittäisessä operatiivisessa toiminnassa. Arkistotietokantaan tallennetut tiedot ovat myös tarpeellisia hallinnollisten toimenpiteiden dokumentoinnin vuoksi ja ovat myös todisteena tarpeellisia molempien osapuolten oikeusturvan kannalta.

Vielä tietosuojavaltuutettu on katsonut, että hänen poliisin ylijohdolta pyytämänsä selvitykset ja Ranskan tietosuojaviranomaisten kanssa suorittamansa toimenpiteet ovat toteuttaneet henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuuden tarkistamisen A:n pyytämällä tavalla.

Helsingin hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään 25.9.2009 hylännyt A:n tietosuojavaltuutetun päätöksestä tekemän valituksen, jossa oli vaadittu, että A:sta SIRENE-asiankäsittelyjärjestelmän arkistotiedoissa olevat merkinnät on väärinä poistettava. Hallinto-oikeuden päätöksen perusteluina on lausuttu seuraavaa:

Tietosuojavaltuutetun 30.5.2008 poliisin ylijohdolle lähettämän tiedustelun johdosta saamaan selvitykseen 19.6.2008 liittyvässä keskusrikospoliisin selvityksessä (SAL 50/8/08) todetaan, että A:sta löytyy merkintä SIRENE-asiankäsittelyjärjestelmän arkistotiedoista ja siellä muun maan kuulutuksista, ja edelleen, että A:sta on ollut Ranskan antama kuulutus SIS-tietojärjestelmässä (Schengenin tietojärjestelmä) vuonna 2002. Hallinto-oikeus katsoo, ettei sillä ole syytä epäillä tätä keskusrikospoliisin viranomaisena antamaa selvitystä, eikä A:n valituksessaan esittämä selvitys anna aihetta arvioida asiaa toisin.

Asiassa on valituksenkin mukaan enää kysymys kansallisen Schengen-tietojärjestelmän SIRENE-asiankäsittelyjärjestelmän arkistotiedoissa olevasta A:ta koskevasta tietojenvaihtoon liittyvästä merkinnästä, ei henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 31 §:ssä tarkoitetuista kansallisessa Schengen-tietojärjestelmässä olevista tiedoista. Tähän nähden tietosuojavaltuutetun suorittama tarkastus on ollut riittävä.

Tietosuojavaltuutetun päätöstä ei ole syytä muuttaa.

Hallinto-oikeuden päätöksessä on sovellettuina oikeusohjeina mainittu henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 27, 31 ja 44 §.

A on valituksessaan vaatinut, että Helsingin hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja A:sta SIRENE-asiankäsittelyjärjestelmän arkistotiedoissa olevat virheelliset merkinnät poistetaan. Tietojen tarkistamisen osalta asia on palautettava tietosuojavaltuutetulle uudelleen käsiteltäväksi tietojen tarkistamiseksi uudelleen Ranskan viranomaisilta.

Vaatimusten perusteluina on esitetty muun ohella seuraavaa:

SIRENE-asiankäsittelyjärjestelmän arkistossa olevat tiedot Ranskan A:sta antamista etsintäkuulutuksista ovat vääriä, koska hän ei ollut vuonna 2002 tai sitä ennen käynyt Ranskassa eikä ole ollut missään tekemisissä Ranskan viranomaisten kanssa. A on käynyt Ranskassa ensimmäisen kerran vasta vuonna 2008 eikä hänellä ollut viranomaisten kanssa ongelmia maahan saapuessaan eikä sieltä poistuessaan. Matka on tehty vasta sen jälkeen, kun A sai tammikuussa 2006 turvapaikan Suomesta.

A saapui Suomeen 17.5.1997 Hongkongista Bangkokin kautta lentäen ja haki turvapaikkaa samana päivänä. Keskusrikospoliisin Interpol-tiedosto on turvapaikkapöytäkirjan mukaan tuolloin tarkistettu eikä siitä ilmeisesti löytynyt merkintöjä, koska tällaisten merkintöjen olemassaolo ei tullut esiin A:n ensimmäisen turvapaikkahakemuksen käsittelyn aikana eikä myönnettäessä hänelle ensimmäistä oleskelulupaa. Myöskään myöhempien oleskelulupa- ja karkottamisprosessien aikana Europolin rekisteristä ei tullut esiin tietoja eikä hänelle missään vaiheessa annettu tietoa siitä, että Ranska olisi antanut hänestä etsintäkuulutuksen. Näin ollen A:sta ei ilmeisesti ole ollut Ranskan antamaa etsintäkuulutusta vuonna 1997, jolloin hän saapui Suomeen ja ensimmäistä kertaa Eurooppaan. Tämän jälkeen hän ei ole matkustanut Ranskaan ennen kuin vuonna 2008.

SIS-järjestelmä on otettu käyttöön vuonna 2002. Koska kysymys on ollut uudesta järjestelmästä ja väitetyt A:ta koskevat Ranskan kuulutukset ovat mainittuna vuonna ilmenneet rekisterissä, ei ole poissuljettua, että maininta kuulutuksesta on syntynyt rekisterin käyttöönottoon liittyvän virheen vuoksi. Muuta syytä väärälle merkinnälle ei voi olla.

Tietosuojavaltuutetun päätöksessä todetaan, että Ranskan viranomaisten 28.3.2008 antaman ilmoituksen mukaan Schengenin tietojärjestelmässä ei 26.2.2008 näy A:ta koskevia tietoja. Päätöksessä viitataan myös keskusrikospoliisin selvitykseen, jonka mukaan A:ta koskeva kuulutus on poistunut Schengenin tietojärjestelmästä, mutta että se löytyy SIRENE-asiankäsittelyjärjestelmän arkistotiedoista ja liittyy alun perin tilanteeseen, jolloin A:sta on järjestelmässä ollut Ranskan antama kuulutus aikana, jona A:lle on annettu oleskelulupa Suomessa. Päätöksestä ei kuitenkaan käy ilmi, milloin tieto on tietojärjestelmään merkitty tai milloin se on siitä poistunut. Missään vaiheessa ei myöskään ole tullut esiin tarkempia tietoja siitä, milloin Ranska on kuulutuksen antanut ja mikä on ollut sen syynä. Tämä tieto olisi A:lle erittäin tärkeä, jotta hän voisi osoittaa sen paikkansapitämättömäksi. Tieto on ollut väärä ja sen tarkistamisella olisi ollut merkitystä myös virheellisen tiedon korjaamista koskevan vaatimuksen käsittelyssä.

Ilmeisesti juuri tieto Ranskan antamista etsintäkuulutuksista aiheutti vuosia kestäneen oleskeluluvan peruuttamis- ja karkottamisprosessin. Tieto kuulutuksesta tuli A:lle vasta sisäasiainministeriölle tehtyyn kanteluun vuonna 2007 saadusta vastauksesta, jonka liitteenä oli Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen 6.2.2007 päivätty lausunto, jossa viitataan tällaisen kuulutustiedon olemassaoloon.

Pyydettyään 13.10.2008 kuulutuksesta tarkempia tietoja Ranskan Suomen suurlähetystöltä A sai Virossa toimivalta edustuston poliisiattasealta vastauksen, etteivät Ranskan viranomaiset ole koskaan antaneet hänestä minkäänlaista kuulutusta. Keskusrikospoliisin selvityksessään esittämät tiedot poikkeavat olennaisesti poliisiattasean antamista tiedoista. Koska A:ta koskevat tiedot ovat tämän selvityksen valossa selkeän virheelliset, ne tulisi poistaa. Poliisiattasean antaman tiedon olisi tullut johtaa myös siihen, että asia olisi palautettu tietosuojavaltuutetulle uudelleen käsiteltäväksi, jotta kuulutuksen sisältöä selvitettäisiin tarkemmin Ranskan viranomaisilta.

Tietosuojavaltuutettu on perustellut päätöstään arkistotietojen korjaamispyynnön epäämisestä molempien osapuolten oikeusturvan tarpeella. A:n oikeusturva edellyttää, ettei hänestä ole vääriä tietoja viranomaisten rekisterien arkistoissa. Väärät tiedot ovat jo vaarantaneet olemassaolollaan A:n oikeusturvan puhumattakaan siitä inhimillisestä kärsimyksestä ja muista vaikeuksista, joita tietojen salaaminen on aiheuttanut hänelle. Vääriä tietoja saatetaan tulevaisuudessa käyttää rekisterinpitäjän operatiivisessakin toiminnassa. Mikäli tiedot jäävät arkistoon, niillä voi olla myöhemmin vaikutusta A:n oikeuksiin. Väärien tietojen olemassaolo viranomaisen rekisterissä ei myöskään ole asianmukaista hallintotoiminnan luotettavuuden kannalta.

Yksittäisen virkamiehen vastuu virkatoimistaan voidaan selvittää myös muilla keinoin kuin vääriin rekisteritietoihin perustuen. Tietojen olemassaolo on dokumentoitu muun muassa sisäasiainministeriölle tehdyn kantelun yhteydessä eikä niiden poistaminen vaikuta siihen, etteikö niiden aiempaan olemassaoloon voitaisi tarvittaessa viitata. Tietojen toteaminen vääriksi on kuitenkin A:n oikeusturvan kannalta välttämätöntä.

Tietosuojavaltuutettu on lausunnossaan uudistanut aikaisemmin esittämänsä ja todennut muun ohella seuraavaa:

Asiassa on oltu yhteydessä Ranskan tietosuojaviranomaisiin ja nämä ovat käyttäneet tiedonhankinnassaan niitä menettelytapoja, joita kansallinen lainsäädäntö mahdollistaa.

Poliisinkin tietojärjestelmät on suunniteltu tai tietojärjestelmiä uudistettaessa ne tulee suunnitella sekä käyttöoikeudet määritellä siten kuin arkistolaitoksen vuonna 2005 julkaisemassa oppaassa todetaan säilytysaikojen määrittelyn periaatteiksi. Tuossa oppaassa todetaan muun ohella, että passiivisessa säilytysvaiheessa olevaa tietoa ei enää käytetä hyväksi organisaation operatiivisessa toiminnassa. Passiivivaiheessa olevien tietojen käyttöoikeudet täytyy rajoittaa siten, että vain arkiston hoidosta vastaavat henkilöt voivat käsitellä niitä. Tiedon eri säilytysvaiheet on tärkeää ottaa huomioon erityisesti sähköisiä tietojärjestelmiä suunniteltaessa. Passiivikantaan siirtäminen ei ole ratkaisu siihen, että tietojärjestelmien puutteellisten toiminnallisuuksien takia tietoja niistä ei pystytä hävittämään.

A on vastaselityksessään lausunut muun muassa, että arkistossa olevat tiedot on mahdollista ottaa uudelleen operatiiviseen käyttöön. Koska arkistossa on paikkansapitämättömiä tietoja, ne tulee A:n oikeusturvan takia korjata tai ainakin selvittää, miksi tietoihin on jäänyt selviä virheellisyyksiä.

Korkein hallinto-oikeus on pyytänyt Poliisihallitukselta lausunnon valituksen johdosta sekä selvityksen eräistä seikoista ja lisäksi pyytänyt poistettavaksi vaaditut merkinnät käyttöönsä tulosteena tai sähköisenä jäljennöksenä.

Poliisihallitus on 31.3.2011 päivätyssä lausunnossaan ja selvityksessään esittänyt muun ohella seuraavaa:

Henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 29 §:n 1 momentin 8 kohdan mukaan Schengenin tietojärjestelmällä tarkoitetaan tietojärjestelmää, joka koostuu kunkin Schengen-valtion alueella olevasta kansallisesta osasta sekä teknisen tuen yksiköstä. Teknisen tuen yksikkö ylläpitää tiedostoa, jolla varmistetaan kansallisten osien tiedostojen sisällöllinen yhteneväisyys.

Mainitun lain 31 §:n mukainen kansallinen Schengen-tietojärjestelmä on poliisin valtakunnalliseen käyttöön tarkoitettu pysyvä automaattisen tietojenkäsittelyn avulla ylläpidettävä henkilörekisteri, jonka käyttötarkoituksesta määrätään Schengenin yleissopimuksen 92 - 119 artiklassa.

Kansallisen Schengen-tietojärjestelmän osarekistereitä ovat Schengenin tietojärjestelmän kansallinen osa ja Schengen-talletusrekisteri. Schengenin tietojärjestelmän kansallinen osa muodostuu (1) Schengen-kyselyjärjestelmästä, joka on kopio Schengenin tietojärjestelmän teknisen tuen yksikön tiedostosta ja sisältää kaikkien Schengen-maiden voimassa olevat ilmoitukset sekä (2) SIRENE-toimiston asiankäsittelyjärjestelmästä, joka sisältää tiedot Suomen SIRENE-toimiston Schengen-ilmoituksien johdosta käymästä tietojenvaihdosta.

Schengenin tietojärjestelmän teknisen tuen ylläpitämästä tiedostosta määrätään Schengenin yleissopimuksen IV ja VI osastossa. Edellä esitetyn mukaisesti Schengenin tietojärjestelmän teknisen tuen ylläpitämä tiedosto ei ole osa poliisin kansallista Schengen-tietojärjestelmää.

Henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 28 §:n mukaan arkistotoimen tehtävistä ja arkistoon siirrettävistä asiakirjoista on voimassa, mitä arkistolaissa tai sen nojalla säädetään tai määrätään. Arkistolain 1, 6 ja 8 §:n mukaan poliisin on huolehdittava lain edellyttämällä tavalla niiden asiakirjojen arkistoinnista, jotka ovat saapuneet poliisille sen tehtävien johdosta tai ovat syntyneet poliisin toiminnan yhteydessä. Poliisin arkistonmuodostus perustuu asianmukaisiin arkistonmuodostussuunnitelmiin.

Poliisihallituksen näkemyksen mukaan SIRENE-asiankäsittelyjärjestelmän arkistotiedot eivät ole osa kansallista Schengen-tietojärjestelmää, vaan asiankäsittelyjärjestelmän yhteyteen toteutettu tekninen arkistotietokanta. Keskusrikospoliisin mukaan arkistotietokantaan siirretään asiankäsittelyjärjestelmästä tietoja vain sellaisesta Schengenin tietojärjestelmässä olleesta kuulutuksesta, johon liittyen Suomessa on löytynyt kyselytilanteessa osuma (käsittelytoimenpiteenä "Suomessa tehty Schengen-hitti") ja johon on liittynyt kansallista ja kansainvälistä viranomaisten välistä tietojenvaihtoa.

Kysymykseen siitä, missä edellä mainituissa rekistereissä ja tiedostoissa A:ta koskevia tietoja on ollut ja missä niitä mahdollisesti edelleen on, Poliisihallitus on lausunut käsityksenään seuraavaa:

Helsingin poliisilaitoksen 6.2.2007 päivätyn lausunnon mukaan A:n oleskelulupahakemuksen käsittelyn yhteydessä tehtiin rekisteritarkastus 1.8.2002 myös Schengen-kyselyjärjestelmään. Kyselyjärjestelmään syötetyillä eri hakuehdoilla löytyi kolme Ranskan antamaa kuulutusta. Tästä voidaan päätellä, että Ranska on tallettanut Schengenin tietojärjestelmään kuulutuksia henkilöstä, jonka henkilötiedot ovat olleet yhteneväisiä A:han liittyvien hakuehtojen kanssa. Schengenin tietojärjestelmän kautta Ranskan antamat kuulutukset ovat kopioituneet kansalliseen Schengen-tietojärjestelmään. Suomessa tehdyn Schengen-hitin jälkeen SIRENE-asiankäsittelyjärjestelmään on talletettu tietoja SIRENE-toimiston suorittamista toimenpiteistä ja viranomaisten välisestä tietojenvaihdosta.

A:ta koskevat tiedot on poistettu Schengenin tietojärjestelmästä noudattaen, mitä Schengenin yleissopimuksen 112, 112 a, 113 ja 113 a artiklassa on määrätty. Kun A:ta koskevat tiedot on poistettu Schengenin tietojärjestelmästä mukaan lukien SIRENE-asiankäsittelyjärjestelmä, on häntä koskevia tietoja siirtynyt SIRENE-asiankäsittelyjärjestelmän arkistotietokantaan.

Poliisihallitus on lausuntonsa ja selvityksensä liitteinä toimittanut SIRENE-asiankäsittelyjärjestelmän arkistotietokantaan talletetut A:n asiaan liittyvät tietojenvaihto- ja toimenpidetiedot, jotka käsittävät yhteensä 13 asiakirjaa.

Korkein hallinto-oikeus on kirjeellään 15.4.2011 varannut A:lle tilaisuuden antaa vastaselitys Poliisihallituksen lausunnon johdosta. Kirjeeseen oli oheistettu Poliisihallituksen lausunto ilman sen liitteinä toimitettuja asiakirjoja.

A on vastaselityspyynnön johdosta pyytänyt saada tutustua korkeimmassa hallinto-oikeudessa asian asiakirjoihin.

Korkein hallinto-oikeus on varannut Poliisihallitukselle tilaisuuden lausua käsityksensä Poliisihallituksen lausuntoon ja selvitykseen liitettyjen 13 asiakirjan antamisesta A:lle ja/tai hänen asiamiehelleen.

Poliisihallitus on lausunnossaan todennut yhtyvänsä keskusrikospoliisin Poliisihallitukselle antamassa lausunnossa esittämään näkemykseen. Keskusrikospoliisi oli lausunut muun ohella, että Poliisihallituksen lausuntoon ja selvitykseen oheistetut SIRENE-asiankäsittelyjärjestelmän arkistotietokantaan talletetut A:n asiaan liittyvät tietojenvaihto- ja toimenpidetiedot, jotka käsittävät 13 asiakirjaa, ovat salassa pidettäviä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 5 kohdan perusteella, koska ne sisältävät tietoja poliisin taktisista ja teknisistä menetelmistä, joiden paljastaminen vaarantaisi rikosten ehkäisemistä ja selvittämistä.

Tiedoista käy ilmi muun muassa se, miten tietojenvaihto eri valtioiden viranomaisten välillä on järjestetty, mitä tietoja kansainvälinen tietojenvaihto käsittää, miten poliisiviranomainen käsittelee tietoja ja mitkä viranomaiset ovat osallistuneet tietojenvaihtoon valtion sisällä. Tiedon antaminen A:lle näistä asiakirjoista olisi niiden sisältö huomioon ottaen vastoin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 11 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua erittäin tärkeää yleistä etua, koska tietojen paljastaminen tulisi vaarantamaan poliisin taktisten ja teknisten menetelmien suorittamisen jatkossa.

A on Poliisihallituksen ja keskusrikospoliisin lausuntojen johdosta antamassaan vastaselityksessä esittänyt muun ohella, että esitetyt seikat ovat riittäviä oikeuttamaan asiakirjojen salassapidon viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 5 kohdan perusteella, mutta eivät oikeuttamaan asianosaisjulkisuuden rajoittamista.

Korkein hallinto-oikeus on toimittanut 31.10.2011 keskusrikospoliisissa katselmuksen, jossa on tutustuttu keskusrikospoliisin SIRENE-asiankäsittelyjärjestelmän arkistotietokantaan.

Katselmuksessa olivat läsnä kutsuttuina A:n asiamies asianajaja Ville Punto, tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio ja tietosuojavaltuutetun toimiston ylitarkastaja Heikki Huhtiniemi sekä Poliisihallitus edustajanaan rekisterinpitopäällikkö Jari Råman. Lisäksi läsnä olivat keskusrikospoliisin edustajina rikostarkastaja, SIRENE-toimiston päällikkö Johanna Hervonen, rikostarkastaja Markus Välimäki, rikostarkastaja Pirkka Kuusela, ylitarkastaja Suvi Turunen ja rikosylikonstaapeli Jari Eskola.

Arkistotietokannan yleisen esittelyn aikana läsnä olivat kaikki edellä läsnäolijoiksi todetut henkilöt. Yleisen esittelyn yhteydessä asianajaja Punto tiedusteli, voitaisiinko katselmuksen kuluessa ratkaista, saako hän olla läsnä siinä katselmuksen osassa, joka toimitetaan arkistotietokannan yleisen esittelyn jälkeen. Yleisen esittelyn jälkeen korkeimman hallinto-oikeuden kokoonpano jatkoi tutustumista arkistotietokantaan siten, että ainoastaan keskusrikospoliisin edustajat olivat läsnä. Tämän jälkeen korkeimman hallinto-oikeuden kokoonpano kävi oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 15 §:ssä tarkoitetun neuvottelun, jonka aikana läsnä ei ollut muita henkilöitä korkeimman hallinto-oikeuden kokoonpanon lisäksi. Neuvottelun jälkeen katselmukseen kutsutut sekä keskusrikospoliisin edustajat kutsuttiin sisään ja korkeimman hallinto-oikeuden kokoonpanon puheenjohtaja totesi, että arkistotietokantaa ei osapuolten läsnäollessa katsota enää uudelleen ja että asianajaja Punton vaatimus saada tutustua Poliisihallituksen korkeimmalle hallinto-oikeudelle antamaan lausuntoon ja selvitykseen liitettyihin SIRENE-asiankäsittelyjärjestelmän arkistotietokantaan talletettuihin asiakirjoihin ratkaistaan myöhemmin erikseen.

Katselmuksesta laadittu pöytäkirja on liitetty asiakirja-aineistoon.

Poliisihallitus on korkeimman hallinto-oikeuden katselmuksessa esittämän pyynnön johdosta toimittanut tulosteen SIRENE-asiankäsittelyjärjestelmän arkistotietokannan näkymästä. Kirjeessä on lausuttu muun ohella, että keskusrikospoliisi on esittänyt näkemyksenään, että tuloste on salassa pidettävä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 5 kohdan perusteella ja salassa pidettävä myös A:lta mainitun lain 11 §:n 2 momentin 1 kohdan perusteella. Poliisihallitus on yhtynyt keskusrikospoliisin näkemykseen.

Korkein hallinto-oikeus on toimittanut Poliisihallituksen kirjeen ilman siihen liitettyä tulostetta tiedoksi A:lle.

Korkein hallinto-oikeus on 23.1.2012 antamallaan välipäätöksellä taltionumero 61 varannut asianajaja Puntolle A:n asiamiehenä pyyntönsä mukaisesti tilaisuuden vastaselityksen antamista varten tutustua asiassa kertyneisiin asiakirjoihin korkeimman hallinto-oikeuden kirjaamossa. Korkein hallinto-oikeus on lisäksi pidentänyt kirjeessään 15.4.2011 tarkoitetun vastaselityksen antamisaikaa siten, että se päättyy 21 päivän kuluttua korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen tiedoksisaannista.

Päätöksessä on todettu, että tilaisuus tutustua asiakirjoihin oli varattu jo aiemmin lukuun ottamatta Poliisihallituksen korkeimmalle hallinto-oikeudelle antamaan 31.3.2011 päivättyyn lausuntoon ja selvitykseen liitettyjä SIRENE-asiankäsittelyjärjestelmän arkistotietokantaan talletettuja 13 asiakirjaa sekä Poliisihallituksen korkeimmalle hallinto-oikeudelle 3.11.2011 päivätyllä kirjeellä toimittamaa tulostetta SIRENE-asiankäsittelyjärjestelmän arkistotietokannan näkymästä. Päätöksessä on lisäksi todettu muun ohella, että mainitut asiakirjat ovat viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 4, 5 ja 24 kohdan perusteella salassa pidettäviä ja että asiakirjat annetaan asianajaja Punton nähtäväksi, koska hänen päämiehellään A:lla on oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:n perusteella oikeus saada tieto kysymyksessä olevista asiakirjoista oikeudenkäynnin osapuolena.

A on Poliisihallituksen korkeimmalle hallinto-oikeudelle antaman 31.3.2011 päivätyn lausunnon ja selvityksen johdosta antamassa vastaselityksessä esittänyt muun ohella seuraavaa:

Poliisihallituksen käsityksen mukaan SIRENE-asiankäsittelyjärjestelmän arkistotietokanta ei ole osa kansallista Schengen-tietojärjestelmää vaan vain tekninen arkistotietokanta. Käsitys ei ole kestävällä pohjalla, koska tietojen ottamista uudelleen käyttöön ei ole estetty. Kysymyksessä olevat tiedot ovat osa kansallista Schengen-tietojärjestelmää.

Koska arkistotietokanta sisältää virheellisiä tietoja, niiden uudelleen käyttäminen on estettävä poistamalla ne. Schengenin yleissopimuksen 110 artiklan mukaan jokainen henkilö voi saattaa asiavirheitä sisältävät itseään koskevat tiedot oikaistavaksi tai oikeudettomasti tallennetut itseään koskevat tiedot poistettavaksi. Väärät tiedot on poistettava tai oikaistava riippumatta siitä, ovatko ne SIRENE-asiankäsittelyjärjestelmässä vai sen arkistotietokannassa. Virheellisten tietojen arkistoiminen ei saa johtaa siihen, että henkilö, joita tiedot koskevat, ei voi vaatia niiden oikaisemista tai poistamista.

Poliisihallitus viittaa Helsingin poliisilaitoksen 6.2.2007 antamaan lausuntoon, jossa todetaan, että A:n oleskelulupahakemuksen käsittelyn yhteydessä tehtiin rekisteritarkistus myös Schengen-kyselyjärjestelmään, josta löytyi kolme Ranskan antamaa kuulutusta. Asiakirjoista ilmenee, että ainakin Helsingin poliisilaitoksen käsityksen mukaan kuulutus oli annettu yleissopimuksen 99 artiklan 2 kappaleen perusteella. Asiakirjoihin ei kuitenkaan sisälly Ranskan viranomaisten laatimia asiakirjoja, joiden mukaan kuulutus olisi perustunut tähän artiklaan. Toisaalta asiakirjoista ei myöskään tule esiin tietoja, joiden mukaan kuulutus olisi tallennettu yleissopimuksen 96 artiklan perusteella, toisin sanoen maahantulokiellon määräämisen johdosta. Artiklan 96 mukaiset ilmoitukset koskevat vain maahantulokieltoon määrättyä ulkomaalaista, jollainen A ei ole ollut tarkistusta tehtäessä.

Asiakirjoista ilmenee, etteivät Ranskan viranomaiset reagoineet Suomen SIRENE-toimiston tiedusteluihin kuulutuksen tarkemmista syistä (F-lomakkeet 20.8.2002 ja 27.8.2002). Ainoa Ranskan viranomaisten lähettämä tieto on ollut M-lomakkeessa 16.8.2002. Ranskan viranomaiset eivät ole ilmoittaneet Suomen SIRENE-toimistolle, että olisi yleissopimuksen 99 artiklan 2 kappaleen mukaisesti todisteita, joiden perustella olisi voitu olettaa A:n suunnittelevan tai tekevän lukuisia ja erittäin törkeitä rikoksia taikka että hän olisi aikaisemmin tehnyt rikoksia, jotka johtaisivat yleiseen arvioon perustuvaan oletukseen, että hän tekisi myös tulevaisuudessa erittäin törkeitä rikoksia. Ainoa Ranskasta tullut ilmoitus ei sisällä myöskään sellaisia tietoja, jotka täyttäisivät 99 artiklan 2 kappaleen perusteella tehtävän ilmoituksen edellytykset. Asiakirjojen mukaan A:ta koskeva SIRENE-toimiston yhteydenpito Ranskan viranomaisten kanssa on päättynyt 27.8.2002. Suomen viranomaiset eivät siis ole saaneet Ranskan viranomaisilta minkäänlaisia tietoja yleissopimuksen 95 - 100 artikloihin liittyvistä ilmoituksen syistä.

Helsingin poliisilaitoksen ulkomaalaispoliisilla olisi yleissopimuksen 92 artiklan mukaan tullut olla pääsy vain 96 artiklan mukaisiin tietoihin. Poliisilaitos on kuitenkin asiakirjojen mukaan saanut tiedon 99 artiklan 2 kappaleen mukaisista kuulutuksista. Artiklassa 96 tarkoitettuja tietoja ei A:ta koskevista asiakirjoista tule lainkaan esiin, vaan häntä koskeva ilmoitus on asiakirjojen mukaan koskenut 99 artiklan 2 kappaletta. Tosin Suomen SIRENE-toimiston Ranskasta saamat tiedot (M-lomake 16.8.2002) eivät nekään koske 99 artiklan 2 kappaleessa mainittuja seikkoja.

Schengenin yleissopimuksen 106 artiklan mukaan vain ilmoituksen tehneellä sopimuspuolella on oikeus poistaa tallettamiaan tietoja. Artiklan 2 kappaleen mukaan, jos yhdellä sopimuspuolista, joka ei ole tehnyt ilmoitusta, on todisteita, jotka antavat aihetta olettaa, että jossain tiedossa on asiavirhe, se ilmoittaa asiasta mahdollisimman pian ilmoituksen tehneelle sopimuspuolelle. Asiakirjoista ei ilmene, että Suomen SIRENE-toimisto olisi tehnyt tällaisen ilmoituksen Ranskan viranomaisille. Suomen viranomaiset ovat olleet tietoisia A:sta, hänen olosuhteistaan ja hänen yhtäjaksoisesta jatkuvasta oleskelustaan Suomessa vuodesta 1997 alkaen. Sen jälkeen, kun Ranskan viranomaiset eivät ole tiedusteluista huolimatta antaneet tarkempia tietoja rekisteröidyn etsintäkuulutuksen perusteesta, Suomen viranomaisten olisi tullut tehdä 106 artiklan 2 kappaleen mukainen ilmoitus. Tätä ei kuitenkaan asiakirjojen mukaan ole tehty, minkä seurauksena SIRENE-asiankäsittelyjärjestelmään ja siten myös arkistoon on tullut merkityksi vääriä tietoja, jotka tulee poistaa.

Arkistotietokannan tietoihin sisältyy Schengen-viitenumero, jonka tietosuojavaltuutettu olisi kohtuullisin toimenpitein voinut ilmoittaa Ranskan tietosuojaviranomaisille, ja tietoja olisi näin voitu tutkia uudelleen. Schengenin yleissopimuksen 114 artiklan 2 kappaleen mukaan silloin, kun henkilö pyytää kansallista valvontaviranomaista eli tässä tapauksessa tietosuojavaltuutettua tarkastamaan itseään koskevat tiedot ja tarkastamaan, mihin näitä tietoja on käytetty, ja toinen sopimuspuoli on liittänyt tiedot järjestelmään, tarkistus tehdään kiinteässä yhteistyössä tämän sopimuspuolen valvontaviranomaisen kanssa. Tietosuojavaltuutettu on lausunnossaan 30.5.2008 todennut olleensa kahdesti yhteydessä Ranskan tietosuojaviranomaisiin. Yhteydenottojen lukumäärä ja muoto (kirje) huomioon ottaen tietosuojavaltuutettu ei ole toiminut 114 artiklan 2 kappaleessa edellytetyllä tavalla kiinteässä yhteistyössä Ranskan tietosuojaviranomaisten kanssa.

Yleissopimuksen 112 ja 113 artikloissa määrätään tietojen säilyttämisajasta, joka voi olla enintään 10 vuotta. Tietosuojavaltuutetun olisi tullut selvittää Ranskan viranomaisilta, milloin A:ta koskevat tiedot on poistettu Ranskan kansallisesta Schengen-järjestelmästä.

Tietosuojavaltuutetun toimenpiteitä tietojen tarkastamiseksi ei voida pitää riittävinä. Riittävän tarkastuksen tekemiseksi asia tulee palauttaa tietosuojavaltuutetulle uudelleen käsiteltäväksi. Mikäli tietosuojavaltuutetulla ei ole toimivaltaa tehdä yleissopimuksen 106 artiklan mukaista ilmoitusta tietojen korjaamisesta, tietosuojavaltuutettu voi tehdä virka-apupyynnön ilmoituksen tekemisestä toimivaltaiselle viranomaiselle eli tässä tapauksessa ilmeisesti SIRENE-toimistolle.

Uudelleen tarkastaminen on välttämätöntä sen vuoksi, että voidaan selvittää, ovatko Ranskan viranomaiset todella antaneet A:sta yleissopimuksen 99 artiklan 2 kappaleeseen perustuvan kuulutuksen ja ovatko Ranskan viranomaiset esittäneet kuulutuksen perusteeksi M-lomakkeessa 16.8.2002 mainitut seikat. Kun otetaan huomioon mainittujen seikkojen sisältö sekä se, että Ranskan suurlähetystön poliisiattasea on 14.10.2008 ilmoittanut, ettei A:sta ole annettu kuulutusta, eikä Ranskan tietosuojavaltuutettukaan ole löytänyt A:ta koskevia ilmoituksia, voidaan tietojen oikeellisuutta vahvoin perustein epäillä.

Edeltä ilmenevän mukaisesti A:n asiamiehen asianajaja Ville Punton keskusrikospoliisissa toimitetun katselmuksen 31.10.2011 yhteydessä esittämä vaatimus saada osallistua myös katselmuksen siihen osaan, joka toimitetaan SIRENE-asiankäsittelyjärjestelmän arkistotietokannan yleisen esittelyn jälkeen, on hylätty katselmuksessa.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 10 - 13 §:stä ilmenee, että asianosaisen asiamiehellä on oikeus osallistua katselmuksen kaikkiin osiin ja että ainoastaan yleisön läsnäoloa voidaan tietyillä perusteilla rajoittaa.

Toisaalta oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan oikeudenkäynnin osapuolena olevalla asianosaisella ei ole oikeutta saada tietoa sen asiakirjan salassa pidetystä osasta, jonka julkisuudesta oikeudenkäynnissä on kyse.

Korkeimman hallinto-oikeuden toimittaman katselmuksen tarkoituksena oli saada selvitystä paitsi pääasiana olevan tietosuoja-asian ratkaisemista varten, myös vielä tuolloin vireillä olleeseen kysymykseen siitä, voidaanko Poliisihallituksen korkeimmalle hallinto-oikeudelle antamaan 31.3.2011 päivättyyn lausuntoon ja selvitykseen liitetyt salassa pidettäväksi merkityt SIRENE-asiankäsittelyjärjestelmän arkistotietokantaan talletetut 13 asiakirjaa antaa A:lle vastaselityksen antamista varten. Viimeksi mainittu oikeudenkäyntiasiakirjojen julkisuutta koskeva kysymys olisi menettänyt merkityksensä, jos A:n asiamies olisi saanut osallistua katselmukseen arkistotietokannan yleisen esittelyn päätyttyäkin, sillä sen päätyttyä arkistotietokantaan oli tarkoitus tutustua ja tutustuttiin nimenomaan siltä osin kuin tietokanta käsitti A:han liittyviä tietoja. Tämän vuoksi asianajaja Punton katselmuksen yhteydessä esittämä vaatimus saada osallistua myös katselmuksen siihen osaan, joka toimitettiin SIRENE-asiankäsittelyjärjestelmän arkistotietokannan yleisen esittelyn jälkeen, on tullut hylätä.

Korkein hallinto-oikeus on 23.1.2012 antamallaan välipäätöksellä taltionumero 61 varannut asianajaja Puntolle A:n asiamiehenä tilaisuuden vastaselityksen antamista varten tutustua asiassa kertyneisiin asiakirjoihin korkeimman hallinto-oikeuden kirjaamossa. Näihin asiakirjoihin ovat kuuluneet Poliisihallituksen korkeimmalle hallinto-oikeudelle antamaan 31.3.2011 päivättyyn lausuntoon ja selvitykseen liitetyt SIRENE-asiankäsittelyjärjestelmän arkistotietokantaan talletetut 13 asiakirjaa sekä Poliisihallituksen korkeimmalle hallinto-oikeudelle 3.11.2011 päivätyllä kirjeellä toimittama tuloste SIRENE-asiankäsittelyjärjestelmän arkistotietokannan näkymästä eli dokumentit, jotka korkein hallinto-oikeus näki katselmuksen yhteydessä jatkaessaan arkistotietokantaan tutustumista sen yleisen esittelyn jälkeen.

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

Valitus hylätään. Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Sovellettavat oikeusohjeet

Henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain säännökset

Henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain soveltamisalaa koskevan 1 §:n 1 momentin mukaan mainittua lakia sovelletaan poliisilain (493/1995) 1 §:ssä tarkoitettujen tehtävien suorittamiseksi tarpeellisten henkilötietojen automaattiseen käsittelyyn ja muuhun henkilötietojen käsittelyyn silloin, kun henkilötiedot muodostavat tai niiden on tarkoitus muodostaa henkilörekisteri tai sen osa. Henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan henkilötietolakia (523/1999) ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999) siltä osin kuin mainitussa laissa tai muussa laissa ei toisin säädetä. Henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 1 §:n 2 momentin mukaan, sen lisäksi, mitä mainitussa laissa säädetään, noudatetaan Suomea sitovia kansainvälisiä sopimuksia.

Henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain rekisterinpitäjää koskevan 7 §:n (1424/2009) mukaan 2 - 4 §:ssä ja 6 §:n 1 momentissa samoin kuin 30 ja 31 §:ssä tarkoitetun henkilörekisterin rekisterinpitäjä on Poliisihallitus, 5 §:ssä tarkoitetun henkilörekisterin rekisterinpitäjä on suojelupoliisi ja 6 §:n 2 momentissa tarkoitetun henkilörekisterin rekisterinpitäjä on toiminnasta vastaava poliisiyksikkö.

Mainitun lain virheelliseksi todettua tietoa koskevan 27 §:n 1 momentin mukaan virheelliseksi todettu tieto on merkittävä virheelliseksi ja tiedon saa säilyttää, jos se on tarpeen rekisteröidyn, muun asianosaisen tai poliisin henkilöstöön kuuluvan oikeuksien turvaamiseksi. Tällaista tietoa saa käyttää ainoastaan mainitussa oikeuksien turvaamisen tarkoituksessa. Pykälän 2 momentin mukaan virheelliseksi todettua tietoa ei kuitenkaan saa säilyttää 31 §:ssä tarkoitetussa rekisterissä. Pykälän 3 momentin mukaan virheelliseksi todettu tieto, jota 1 momentin nojalla säilytetään, on poistettava heti kun tiedon säilyttäminen oikeuksien turvaamiseksi ei enää ole tarpeen, viimeistään kuitenkin viiden vuoden kuluttua tiedon poistamiselle säädetyn määräajan päättymisestä.

Tietojen arkistointia koskevan 28 §:n mukaan arkistotoimen tehtävistä ja arkistoon siirrettävistä asiakirjoista on voimassa, mitä arkistolaissa (831/1994) tai sen nojalla säädetään tai määrätään.

Määritelmiä koskevan 29 §:n 8 kohdan mukaan laissa tarkoitetaan Schengenin tietojärjestelmällä tietojärjestelmää, joka koostuu kunkin Schengen-valtion alueella olevasta kansallisesta osasta sekä teknisen tuen yksiköstä; teknisen tuen yksikkö ylläpitää tiedostoa, jolla varmistetaan kansallisten osien tiedostojen sisällöllinen yhtenevyys.

Kansallista Schengen-tietojärjestelmää koskevan 31 §:n 1 momentin mukaan kansallinen Schengen-tietojärjestelmä on poliisin valtakunnalliseen käyttöön tarkoitettu pysyvä automaattisen tietojenkäsittelyn avulla ylläpidettävä henkilörekisteri. Pykälän 2 momentin mukaan kansallisen Schengen-tietojärjestelmän osarekistereitä voivat olla: 1) Schengenin tietojärjestelmän kansallinen osa; ja 2) Schengen-talletusrekisteri.

Schengenin tietojärjestelmän teknisen tuen yksikön ylläpitämää tiedostoa koskevan 32 §:n mukaan Schengenin tietojärjestelmän teknisen tuen yksikön ylläpitämästä tiedostosta määrätään Schengenin yleissopimuksen IV ja VI osastossa.

Tarkastusoikeuden rajoittamista koskevan 45 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan tarkastusoikeutta ei ole lainkaan kansallisen Schengen-tietojärjestelmän tietoihin Schengenin yleissopimuksen 109 artiklan 2 kappaleessa tarkoitetuissa tapauksissa. Pykälän 2 momentin mukaan tietosuojavaltuutettu voi rekisteröidyn pyynnöstä tarkastaa 1 momentissa tarkoitettujen, rekisteröityä koskevien tietojen lainmukaisuuden. Pykälän 3 momentin mukaan tarkastusoikeuden rajoituksista on lisäksi voimassa, mitä henkilötietolain 27 §:ssä säädetään.

Tarkastusoikeuden toteuttamista Schengenin tietojärjestelmän teknisen tuen yksikön ylläpitämän tiedoston tietoihin koskevan 47 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus pyytää Schengenin yleissopimuksen 115 artiklassa tarkoitettua valvontaviranomaista varmistamaan, että häntä koskevien henkilötietojen kerääminen, tallettaminen, käsittely ja käyttö Schengenin tietojärjestelmän teknisen tuen yksikön ylläpitämässä tiedostossa tapahtuu lainmukaisesti ja oikein. Tätä tarkoittava pyyntö on esitettävä tietosuojavaltuutetulle tai kihlakunnan poliisilaitokselle. Kihlakunnan poliisilaitokselle esitetty varmistuspyyntö on poliisin viipymättä toimitettava tietosuojavaltuutetulle. Pykälän 2 momentin mukaan edellä 1 momentissa tarkoitettu kihlakunnan poliisilaitokselle esitettävä varmistuspyyntö on esitettävä henkilökohtaisesti kihlakunnan poliisilaitokselle ja pyynnön esittäjän on samalla todistettava henkilöllisyytensä.

Henkilötietolain säännökset

Tiedon korjaamista koskevan henkilötietolain 29 §:n 1 momentin mukaan rekisterinpitäjän on ilman aiheetonta viivytystä oma-aloitteisesti tai rekisteröidyn vaatimuksesta oikaistava, poistettava tai täydennettävä rekisterissä oleva, käsittelyn tarkoituksen kannalta virheellinen, tarpeeton, puutteellinen tai vanhentunut henkilötieto. Rekisterinpitäjän on myös estettävä tällaisen tiedon leviäminen, jos tieto voi vaarantaa rekisteröidyn yksityisyyden suojaa tai hänen oikeuksiaan. Pykälän 2 momentin mukaan, jollei rekisterinpitäjä hyväksy rekisteröidyn vaatimusta tiedon korjaamisesta, hänen on annettava asiasta kirjallinen todistus. Todistuksessa on mainittava myös ne syyt, joiden vuoksi vaatimusta ei ole hyväksytty. Rekisteröity voi saattaa asian tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi.

Arkistolain säännökset

Arkistolain 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan laki koskee seuraavia arkistonmuodostajia: valtion virastoja, laitoksia, tuomioistuimia ja muita lainkäyttöelimiä sekä muita valtion viranomaisia.

Lain 6 §:n 1 momentin mukaan arkistoon kuuluvat asiakirjat, jotka ovat saapuneet arkistonmuodostajalle sen tehtävien johdosta tai syntyneet arkistonmuodostajan toiminnan yhteydessä.

Lain 7 §:n 1 momentin mukaan arkistotoimen tehtävänä on varmistaa asiakirjojen käytettävyys ja säilyminen, huolehtia asiakirjoihin liittyvästä tietopalvelusta, määritellä asiakirjojen säilytysarvo ja hävittää tarpeeton aineisto. Pykälän 2 momentin mukaan arkistotointa on hoidettava siten, että se tukee arkistonmuodostajan tehtävien suorittamista sekä yksityisten ja yhteisöjen oikeutta saada tietoja julkisista asiakirjoista, että yksityisten ja yhteisöjen oikeusturva samoin kuin tietosuoja on otettu asianmukaisesti huomioon ja että yksityisten ja yhteisöjen oikeusturvaan liittyvien asiakirjojen saatavuus on varmistettu sekä että asiakirjat palvelevat tutkimuksen tiedon lähteinä. Pykälän 3 momentin mukaan arkistotoimen vaatimukset on otettava huomioon arkistonmuodostajan tieto- ja asiakirjahallinnossa.

Lain 8 §:n 2 momentin mukaan arkistonmuodostajan on määrättävä tehtävien hoidon tuloksena kertyvien asiakirjojen säilytysajat ja -tavat sekä ylläpidettävä niistä arkistonmuodostussuunnitelmaa. Asiakirjojen säilytysaikoja määrättäessä on otettava huomioon, mitä niistä on erikseen säädetty tai määrätty.

Schengenin yleissopimuksen määräykset

Yleissopimuksen 92 artiklan 1 kappaleen mukaan sopimuspuolet perustavat yhteisen tietojärjestelmän, jäljempänä "Schengenin tietojärjestelmä", ja ylläpitävät sitä. Se koostuu kansallisesta osasta kunkin sopimuspuolen alueella ja teknisen tuen yksiköstä. Schengenin tietojärjestelmän kautta sopimuspuolten nimeämät viranomaiset pääsevät automaattisen hakumenettelyn avulla käsiksi henkilöistä ja tavaroista tehtyihin ilmoituksiin rajatarkastusten ja -valvonnan yhteydessä ja muiden kyseisessä maassa kansallisen lainsäädännön mukaisesti tehtävien poliisi- ja tullitarkastusten yhteydessä sekä 96 artiklassa tarkoitetun ainoan ilmoitusluokan osalta viisumien ja oleskelulupien myöntämistä ja ulkomaalaishallintoa varten sovellettaessa tämän yleissopimuksen määräyksiä henkilöiden liikkuvuudesta.

Artiklan 2 kappaleen mukaan kukin sopimuspuoli perustaa oman kansallisen osansa Schengenin tietojärjestelmään ja ylläpitää sitä omalla kustannuksellaan ja omalla vastuullaan. Sen tiedosto saatetaan aineellisesti identtiseksi kaikkien muiden sopimuspuolten kansallisten osien tiedostojen kanssa teknisen tuen yksikön avulla. Jäljempänä 3 kappaleessa tarkoitetun tietojen nopean ja tehokkaan siirtämisen mahdollistamiseksi kukin sopimuspuoli noudattaa kansallista osaansa perustaessaan sopimuspuolten yhdessä teknisen tuen yksikköä varten vahvistamia pöytäkirjoja ja menettelyjä. Kunkin kansallisen osan tiedostoa voidaan käyttää automaattiseen hakuun kunkin sopimuspuolen alueella. Muiden sopimuspuolten kansallisten osien tiedostoihin ei ole mahdollista tehdä hakuja.

Artiklan 3 kappaleen mukaan sopimuspuolet perustavat Schengenin tietojärjestelmän teknisen tuen yksikön, jota ne ylläpitävät yhteisellä vastuulla ja kustannukset jakaen. Ranskan tasavalta ottaa huolehtiakseen teknisen tuen yksiköstä, joka sijoitetaan Strasbourgiin. Teknisen tuen yksikkö sisältää tiedoston, jolla varmistetaan kansallisten osien tiedostojen identtisyys on-line-tiedonsiirron kautta. Teknisen tuen yksikön tiedostossa on kaikkia sopimuspuolia koskevat ilmoitukset henkilöistä ja esineistä. Teknisen tuen yksikön tiedosto sisältää ainoastaan tässä kappaleessa ja 113 artiklan 2 kappaleessa mainittuja tietoja.

Artiklan 4 kappaleen mukaan jäsenvaltiot vaihtavat kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti tähän tarkoitukseen nimettyjen viranomaisten (Sirene) välityksellä kaikkia lisätietoja, joita tarvitaan ilmoitusten tekemisen yhteydessä ja joiden avulla voidaan toteuttaa asianmukaiset toimet tapauksissa, joissa Schengenin tietojärjestelmään tehtyjen hakujen tuloksena löytyy henkilöitä tai esineitä, joita koskevia tietoja on tallennettu kyseiseen järjestelmään. Näitä tietoja saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon ne on välitetty.

Yleissopimuksen 112 artiklan 1 kappaleen mukaan Schengenin tietojärjestelmään henkilöiden tutkintaa varten tallennetut henkilötiedot säilytetään ainoastaan sen ajan, joka on tarpeen siihen tarkoitukseen, jota varten ne on toimitettu. Ilmoituksen tehneen sopimuspuolen on tutkittava niiden säilyttämistarve viimeistään kolmen vuoden kuluttua niiden liittämisestä. Tämä määräaika on 99 artiklassa tarkoitettujen ilmoitusten osalta yksi vuosi.

Artiklan 2 kappaleen mukaan tarvittaessa kukin sopimuspuolista vahvistaa tutkimiselle lyhyemmät määräajat kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti.

Artiklan 3 kappaleen mukaan Schengenin tietojärjestelmän teknisen tuen yksikkö ilmoittaa automaattisesti ilmoituksen tehneelle sopimuspuolelle tietueen poistamisesta antaen kuukauden varoitusajan.

Artiklan 4 kappaleen mukaan ilmoituksen tehnyt sopimuspuoli voi tutkimiselle asetetun määräajan kuluessa päättää säilyttävänsä ilmoituksen, jos säilyttäminen on välttämätöntä ilmoituksen taustalla oleviin tarkoituksiin. Ilmoituksen pidentämisestä on ilmoitettava teknisen tuen yksikölle. Pidennettyyn ilmoitukseen sovelletaan 1 kappaleen määräyksiä.

Yleissopimuksen 112 a artiklan 1 kappaleen mukaan henkilötietoja, joita 92 artiklan 4 kappaleessa tarkoitetuilla viranomaisilla on tiedostoissa kyseisen kappaleen nojalla toteutetun tietojen vaihdon tuloksena, säilytetään ainoastaan niin kauan kuin on välttämätöntä niiden tavoitteiden saavuttamiseksi, joita varten ne on toimitettu. Ne on joka tapauksessa poistettava viimeistään yhden vuoden kuluttua siitä, kun asianomaista henkilöä tai esinettä koskeva yksi tai useampi ilmoitus on poistettu Schengenin tietojärjestelmästä.

Artiklan 2 kappaleen mukaan edellä 1 kappaleen soveltaminen ei rajoita jäsenvaltioiden oikeutta säilyttää kansallisissa tiedostoissa tietoja, jotka liittyvät tiettyyn kyseisen jäsenvaltion toimittamaan ilmoitukseen tai sen alueella toteutettuja toimia koskevaan ilmoitukseen. Siitä, kuinka pitkään kyseisiä tietoja voidaan säilyttää kansallisissa tiedostoissa, säädetään kansallisessa lainsäädännössä.

A oli tietosuojavaltuutetun toimistoon 24.5.2007 saapuneessa kirjelmässään pyytänyt tietosuojavaltuutettua tarkastamaan keskusrikospoliisin SIRENE-toimiston pitämässä Schengen-rekisterissä hänestä olevien tietojen lainmukaisuuden ja pyytämään keskusrikospoliisia poistamaan häntä koskevat virheelliset tiedot. Tiedot siitä, että A olisi ollut etsintäkuulutettu Ranskassa ajalla 17.5.1997 - 3.1.2006, olivat A:n mukaan virheelliset.

Poliisihallitus on korkeimmalle hallinto-oikeudelle 31.3.2011 antamassaan lausunnossa ja selvityksessä lausunut muun ohella, että Schengenin tietojärjestelmän kansallinen osa muodostuu Schengen-kyselyjärjestelmästä, joka on kopio Schengenin tietojärjestelmän teknisen tuen yksikön tiedostosta ja sisältää kaikkien Schengen-maiden voimassa olevat ilmoitukset, sekä SIRENE-toimiston asiankäsittelyjärjestelmästä, joka sisältää tiedot Suomen SIRENE-toimiston Schengen-ilmoituksien johdosta käymästä tietojenvaihdosta. Poliisihallitus on ilmoittanut näkemyksenään, että SIRENE-asiankäsittelyjärjestelmän arkistotiedot eivät ole osa kansallista Schengen-tietojärjestelmää, vaan asiankäsittelyjärjestelmän yhteyteen toteutettu tekninen arkistotietokanta. Lausunnossa ja selvityksessä on lisäksi todettu, että arkistotietokantaan siirretään asiankäsittelyjärjestelmästä tietoja vain sellaisesta Schengenin tietojärjestelmässä olleesta kuulutuksesta, johon liittyen Suomessa on löytynyt kyselytilanteessa osuma (käsittelytoimenpiteenä "Suomessa tehty Schengen-hitti") ja johon on liittynyt kansallista ja kansainvälistä viranomaisten välistä tietojenvaihtoa.

Tietosuojavaltuutetun asiassa hankkiman selvityksen perusteella Schengenin tietojärjestelmässä ja Suomen kansallisessa Schengen-tietojärjestelmässä ei ole A:ta koskevia merkintöjä, eikä korkeimmassa hallinto-oikeudessa käsiteltävä asia siten enemmälti liity Schengenin tietojärjestelmään tai Suomen kansalliseen Schengen-tietojärjestelmään.

Sitä vastoin asiakirjoista ilmenee, että SIRENE-asiankäsittelyjärjestelmän arkistotietokannassa on A:han liittyviä merkintöjä, mikä on voitu havaita myös korkeimman hallinto-oikeuden keskusrikospoliisissa toimittamassa katselmuksessa. Katselmuksessa on lisäksi voitu havaita, että arkistotietokanta muodostaa henkilörekisterin. Poliisihallituksen lausunnossaan ja selvityksessään 31.3.2011 ilmaisema käsitys siitä, että SIRENE-asiankäsittelyjärjestelmän arkistotietokanta ei ole osa kansallista Schengen-tietojärjestelmää, ei ole asian käsittelyssä ilmenneiden seikkojen perusteella virheellinen käsitys.

Tietosuojavaltuutettu on paitsi todennut, että A:ta koskevat tiedot on poistettu Schengenin tietojärjestelmästä ja kansallisesta Schengen-tietojärjestelmästä, käsitellyt A:n vaatimuksen hänen virheellisinä pitämiensä merkintöjen korjaamisesta SIRENE-asiankäsittelyjärjestelmän arkistotietokantaan sisältyvien merkintöjen osalta ja hylännyt vaatimuksen. Kun otetaan huomioon henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 1 §:n 1 momentti sekä henkilötietolain 29 §:n 1 ja 2 momentti, tietojen korjaamista tai poistamista koskevan vaatimuksen käsittely ei kuitenkaan arkistotietokannan osalta olisi vielä ensi asteessa kuulunut tietosuojavaltuutetun, vaan rekisterinpitäjän toimivaltaan. Koska arkistotietokanta on muodostettu SIRENE-asiankäsittelyjärjestelmään sisältyneistä tiedoista, arkistotietokannan rekisterinpitäjäksi on katsottava SIRENE-asiankäsittelyjärjestelmän rekisterinpitäjä, joka henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 7 §:n perusteella on nykyään Poliisihallitus kansallisen Schengen-tietojärjestelmän rekisterinpitäjänä.

Edellä lausutun vuoksi Helsingin hallinto-oikeuden ja tietosuojavaltuutetun päätökset olisi edellä tarkoitetulta osin kumottava ja asia siirrettävä Poliisihallituksen käsiteltäväksi siltä osin kuin A on vaatinut häntä koskevien virheellisten merkintöjen poistamista SIRENE-asiankäsittelyjärjestelmän arkistotietokannasta. Viivytyksen välttämiseksi asia on kuitenkin edellä tarkoitetuilta osin syytä käsitellä korkeimmassa hallinto-oikeudessa sitä Poliisihallituksen käsiteltäväksi siirtämättä.

Asiakirjoista ilmenee ja myös korkeimman hallinto-oikeuden keskusrikospoliisissa toimittamassa katselmuksessa on voitu havaita, että SIRENE-asiankäsittelyjärjestelmän arkistotietokannassa olevat A:han liittyvät merkinnät koostuvat Suomen ja Ranskan SIRENE-toimistojen välisestä tietojenvaihdosta, Suomen SIRENE-toimiston toimenpiteistä sekä Suomen poliisin eri yksiköiden välisestä tietojenvaihdosta.

SIRENE-asiankäsittelyjärjestelmän arkistotietokantaan sisältyvien tietojen poistamisajoista ei ole säädetty henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain tietojen poistamista ja arkistointia koskevassa 5 luvussa, jossa tarkoitettuna tietojärjestelmänä tai muuna henkilörekisterinä arkistotietokantaa ei voida pitää, eikä missään muussakaan säännöksessä. Arkistotietokannan perustaminen ja ylläpitäminen perustuu henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 28 §:ään, arkistolakiin ja Schengenin yleissopimuksen 112 a artiklan 2 kappaleeseen.

Arkistotietokannassa olevat tiedot kuvaavat viranomaisten välistä tietojenvaihtoa ja toimenpiteitä. Tietojenvaihtoa koskevina tietoina niitä ei voida pitää virheellisinä sillä perusteella, että asiassa ei tietojen poistamisen vuoksi enää voida selvittää alkuperäisen kuulutustiedon oikeellisuutta. Asiassa ei siten ole ilmennyt, että tietojenvaihtoa ja toimenpiteitä koskevat tiedot olisivat arkistotietokantaankin sisältyviä tietoja koskevassa henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 27 §:ssä tarkoitetulla tavalla virheelliset. Tähän nähden ei ole perusteita suostua A:n vaatimukseen, jonka mukaan häntä koskevat SIRENE-asiankäsittelyjärjestelmän arkistotietokannassa olevat merkinnät on virheellisinä poistettava.

Kuten edeltä ilmenee, Schengenin tietojärjestelmässä ja Suomen kansallisessa Schengen-tietojärjestelmässä ei ole A:ta koskevia merkintöjä vaan poistettaviksi vaaditut A:han liittyvät merkinnät sisältyvät SIRENE-asiankäsittelyjärjestelmän arkistotietokantaan. Tähän nähden tietosuojavaltuutetun yhteistyötä Ranskan tietosuojaviranomaisten kanssa A:ta koskevien tietojen tarkastamiseksi on henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 45 §:n 2 momentti ja Schengenin yleissopimuksen määräykset huomioon ottaen pidettävä riittävänä.

Edellä lausutun vuoksi valitus on hylättävä. Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei ole syytä muuttaa.

Helsingin oikeusaputoimisto on myöntänyt A:lle oikeusapua 15.8.2008 lukien ilman omavastuuosuutta. Hänen oikeudenkäyntiavustajakseen on määrätty oikeustieteen kandidaatti, nykyisin asianajaja Ville Punto, joka on esittänyt 2 001,80 euron laskun.

Puntolle maksetaan valtion varoista oikeusapulain 17 §:n 1 momentin ja 18 §:n 1 momentin nojalla oikeusavun palkkioperusteista annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n, 4 §:n 1 momentin ja 6 §:n mukaisena 14,5 työtunnin perusteella laskettuna, asian laatuun ja laajuuteen sekä suoritettuihin toimenpiteisiin nähden hyväksyttävänä palkkiona tarpeellisista toimenpiteistä 1 450 euroa. Palkkiota korotetaan mainitun asetuksen 8 §:n 1 kohdan perusteella 5 eurolla 1.10.2009 tehdyn 15 minuuttia kestäneen toimenpiteen osalta. Mainittua toimenpidettä koskeva palkkion korottamista koskeva vaatimus hylätään enemmälti määrältään perusteettomana.

Kokonaispalkkioksi, joka sisältää arvonlisäveron 334,65 euroa, muodostuu siten 1 789,65 euroa. Mainittu määrä jää valtion vahingoksi.

Vaatimus palkkion suorittamisesta matka-ajalta ja matkakuluista 31.10.2011 hylätään oikeusavun palkkioperusteista annetun valtioneuvoston asetuksen 5 §:n 1 momentin ja 11 §:n 2 momentin perusteella, koska Punton esittämän laskun mukaan yhdensuuntaisen matkan pituus on ollut alle 20 kilometriä.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä hallintoneuvokset Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Eija Siitari-Vanne ja Mika Seppälä. Asian esittelijä Mikko Rautamaa.