Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Virkamieslautakunnan päätös kumotaan A:lle maksettavaksi määrättyä korvausta koskevalta osaltaan. A:n korvausvaatimus hylätään.

Sovellettavat oikeusohjeet ja niiden esityöt

Valtion virkamieslain 9 §:n 3 momentin (1088/2007) mukaan virkamies on nimitettävä koko määräaikaisuuden perusteena olevaksi ajaksi, jollei erityisestä syystä toisin päätetä.

Valtion virkamieslain 56 §:n 1 momentin (1088/2007) mukaan virkamiehellä, joka on ilman 9 §:n 1 tai 2 momentissa säädettyä perustetta taikka ilman 9 §:n 3 momentissa säädettyä erityistä syytä nimitetty määräajaksi tai ilman pätevää syytä toistuvasti peräkkäin nimitetty 9 §:n 1 tai 2 momentin nojalla määräajaksi, on oikeus virkasuhteen virastoon päättyessä sen vuoksi, ettei häntä enää nimitetä tämän viraston virkamieheksi, saada virastolta vähintään kuuden ja enintään 24 kuukauden palkkaa vastaava korvaus.

Lain 56 §:n 1 momenttiin sisältyvä ilmaus ”taikka ilman 9 §:n 3 momentissa säädettyä erityistä syytä” ei sisältynyt valtion virkamieslain muuttamisesta annettua lakia (1088/2007) koskeneeseen hallituksen esitykseen (HE 63/2007 vp), vaan se lisättiin säännökseen eduskuntakäsittelyssä. Hallituksen esityksen (HE 63/2007 vp) yksityiskohtaisissa perusteluissa on todettu seuraavaa:

"9 §. (---) Mikäli määräaikaisuuden perusteena on sijaisuus, nimittämiskirjasta olisi käytävä selville kenen sijaisena toimitaan. Tällä varmistetaan määräaikaisuuden perusteen olemassaolo tietyn henkilön poissaolon aikana. Nimitettävän henkilön tehtävät ja palkkaus voivat poiketa sen henkilön tehtävistä ja palkkauksesta, jonka virkavapauden ajaksi virkamies nimitetään. Näin ollen virastoissa on mahdollisuus järjestää tehtävät asioiden hoitamisen kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. (---)

56 §. Nyt ehdotettavassa uudessa 9 §:n 3 momentissa määriteltäisiin aikaisempaa tarkemmin miten työnantajan on meneteltävä nimittäessään virkamiehen määräajaksi virkasuhteeseen. Tämän momentin noudattamatta jättäminen ei yksinään oikeuttaisi virkamiestä 56 §:n mukaisen korvauksen saamiseen. Nyt ehdotettavan 56 §:n muutoksen myötä korvauksen määrää arvioitaessa korottavana seikkana voitaisiin kuitenkin ottaa huomioon 9 §:n 3 momentin määräysten laiminlyönti. Jos saman määräaikaisuuden perusteen voimassa ollessa olisi tehty useita perättäisiä virkasuhteita ilman perusteltua syytä, niin tällainen menettely voitaisiin ottaa huomioon korvausta korottavana asiana. (---)"

Hallituksen esityksestä annetussa hallintovaliokunnan mietinnössä (HaVM 7/2007 vp) todetaan seuraavaa:

"Valiokunta on eri yhteyksissä kiinnittänyt huomiota määräaikaisen virkasuhteen varsin laajaan käyttöön. Valiokunta pitääkin perusteltuna hallituksen esitykseen sisältyvää ehdotusta, että määräaikaiseen virkasuhteeseen ottamisen samoin kuin 9 §:n 2 momentin nojalla rajoitetuksi ajaksi virkaan nimittämisen peruste tulee ilmetä nimikirjasta. Lisäksi ehdotetun 9 §:n 3 momentin nojalla virkamies on nimitettävä koko määräaikaisuuden perusteena olevaksi ajaksi, jollei erityisestä syystä toisin päätetä.

Voimassa olevan virkamieslain 56 §:ssä säädetään virkamiehen oikeudesta korvaukseen, jos hänet on ilman säädettyä perustetta nimitetty määräajaksi tai ilman pätevää syytä nimitetty toistuvasti peräkkäin määräajaksi. Valiokunta toteaa, että hallituksen esitykseen sisältyvä sääntely jää puutteelliseksi, jos virkamies on nimitetty ilman laissa säädettyä erityistä syytä vain osaksi koko määräaikaisuuden perusteena olevaa ajanjaksoa. Oikeutta korvaukseen ei olisi, mikäli määräaikaisuuden peruste sinänsä osoittautuisi lailliseksi, mutta virkasuhteen 'pätkimiselle' ei olisi laissa säädettyä erityistä syytä. Tämän epäkohdan korjaamiseksi valiokunta ehdottaa lakiehdotuksen 56 §:n muuttamista."

Hallintovaliokunta ehdotti lain 56 §:n säätämistä sittemmin hyväksytyssä muodossa.

Oikeudellinen arviointi ja lopputulos

A on nimitetty Y:n rikosseuraamusalueen X:n vankilan rikosseuraamusesimieheksi määräaikaisiin virkasuhteisiin ajalle 9. - 31.3.2010 ja 1.4. - 31.8.2010. Määräaikaisuuksien perusteena on ollut vakanssinumeron 51211 vakinaiselle haltijalle B:lle ajalle 9.3. - 7.9.2010 myönnetty virkavapaus. A:n nimittämiseen näihin määräaikaisiin virkasuhteisiin on ollut valtion virkamieslain 9 §:n 1 momentissa tarkoitettu peruste eli sijaisuus.

Asiassa on korkeimmassa hallinto-oikeudessa kysymys siitä, onko A:lla oikeus valtion virkamieslain 56 §:ssä tarkoitettuun palkkaa vastaavaan korvaukseen sillä perusteella, ettei häntä ole nimitystä ajalle 9. - 31.3.2010 tehtäessä nimitetty määräaikaisuuden perusteena olleen sijaisuuden koko keston ajaksi. Valtion virkamieslain 56 §:n 1 momentin mukaan virkamiehellä on oikeus palkkaa vastaavaan korvaukseen, jos hänet ilman erityistä syytä on nimitetty lain 9 §:n 3 momentin vastaisesti määräajaksi. Tähän nähden arvioitavana on X:n vankilan valituksesta erityisesti, onko rikosseuraamusalan käynnissä ollutta organisaatiouudistusta ja siihen liittynyttä Rikosseuraamusviraston asettamaa rajoitusta määräaikaisissa virkasuhteissa olevien palvelussuhteiden jatkamisesta enintään 31.3.2010 asti pidettävä valtion virkamieslain 9 §:n 3 momentissa tarkoitettuna erityisenä syynä nimittämiseen määräaikaisuuden perustetta lyhyemmäksi ajaksi.

Yleisluonteista viittausta organisaatiouudistukseen ei lähtökohtaisesti voida pitää valtion virkamieslain 9 §:n 3 momentissa tarkoitettuna erityisenä syynä poiketa lain pääsäännöstä, jonka mukaan virkamies tulee määrätä koko määräaikaisuuden ajaksi. Myöskään ylemmän viranomaisen asettama virantäyttörajoitus ei ole sellaisenaan peruste poiketa laissa säädetystä virkamiehen pääsääntöisestä oikeudesta tulla nimitetyksi koko määräaikaisuuden perusteena olevaksi ajaksi.

Organisaatiouudistukseen liittyy toisaalta usein sen selvittäminen, voidaanko organisaation tehtävien hoitaminen järjestää tarkoituksenmukaisemmin. Tällainen tarkastelu voi vaikuttaa myös virkavapaalla olevan virkamiehen tehtävien hoitamiseen virkavapauden aikana sekä yleisemmin henkilöstövoimavarojen kohdistamisiin niin virkavapauden aikana kuin sen jälkeenkin. Joissakin tilanteissa voi olla tarvetta siihenkin, että annetaan lyhyt määräys siksi ajaksi, kun selvitetään virkavapauteen liittyvien tehtävien tarkoituksenmukainen hoitaminen.

Nyt kysymyksessä olevassa asiassa A:n määräaikaisten virkasuhteiden perusteena on ollut rikosseuraamusesimies B:lle myönnetty virkavapaus. Asiassa ei ole sinänsä käynyt ilmi, että B:n rikosseuraamusesimiehen virka olisi nyt kyseessä olevia nimityksiä tehtäessä ollut organisaatiouudistuksen vuoksi lakkautus- tai siirtosuunnitelmien kohteena. Asiakirjoista ei myöskään ilmene, että A:n tehtävät määräaikaisten virkasuhteiden aikana olisivat eronneet B:n virkaan kuuluneista tehtävistä.

Vankilalla ei kuitenkaan ole ollut velvollisuutta antaa A:n hoidettavaksi B:lle kuuluneita tehtäviä, vaan A:lle olisi B:n virkavapauden ajaksi voitu myös osoittaa muita tehtäviä. Vireillä olleeseen organisaatiouudistukseen liittyneet epävarmuustekijät ja suunnittelutarpeet sekä uudistukseen osaltaan liittynyt Rikosseuraamusviraston antama rajoitus määräaikaisten palvelussuhteiden jatkamiselle ovat tässä tilanteessa antaneet perusteita sille, että A:lle on annettu lyhytkestoinen määräys ajalle 9. - 31.3.2010 ja vasta sen jälkeen 31.8.2010 asti ulottunut uusi määräys. Korkein hallinto-oikeus katsoo, kuten virkamieslautakuntakin, että nimitystä 4.3.2010 tehtäessä on voitu perustellusti arvioida, ettei A:n työpanosta ole tarvittu vankeinhoitoesimies B:n virkavapauden loppuaikana 1. - 7.9.2010.

Kun otetaan huomioon edellä esitetyt näkökohdat kokonaisuutena, A:n nimityksille määräaikaisuuden perustetta lyhyemmäksi ajaksi on ollut valtion virkamieslain 9 §:n 3 momentissa tarkoitetut erityiset syyt. Virkamieslautakunnan päätös on siten valituksenalaiselta osin kumottava ja A:n vaatimus palkkaa vastaavan korvauksen maksamisesta hylättävä.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Matti Pellonpää, Timo Viherkenttä, Eija Siitari-Vanne ja Alice Guimaraes-Purokoski. Asian esittelijä Pia Repo.