2012 false

KHO:2012:101

Saamen kielilain 6 §:ää oli tulkittava siten, että siinä annetaan saamen kielilain 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun kuntayhtymän toimielimen saamelaiselle jäsenelle oikeus käyttää toimielimen kokouksissa saamen kieltä ja vastaavasti velvoitetaan kuntayhtymä tarvittaessa järjestämään kokouksissa tulkkaus.

Suomen perustuslaki 17 § 3 momentti
Saamen kielilaki 2 § 1 momentti 1 kohta ja 6 §

Kort referat på svenska

Päätös, josta valitetaan

Rovaniemen hallinto-oikeus 14.6.2010 nro 10/0300/1

Asian aikaisempi käsittely

Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymän yhtymäkokous on 22.5.2009 kokouksessaan käsitellyt 18 - 30 §:ssä esillä olleet asiat.

A on oikaisuvaatimuksessaan vaatinut yhtymäkokouksen päätösten kumoamista, koska kokouksessa ei ollut järjestetty tulkkausta saamen kielestä suomen kielelle.

Yhtymäkokous on 20.8.2009 (47 §) hylännyt A:n oikaisuvaatimuksen lausuen, että saamen kielilain 6 §:n mukaan tulkkausta ei vaadita järjestettäväksi sellaisten kuntayhtymien toimielimissä, joissa Enontekiön, Inarin, Sodankylän tai Utsjoen kunta on jäsenenä.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Rovaniemen hallinto-oikeus on A:n tehtyä kunnallisvalituksen yhtymäkokouksen 20.8.2009 tekemästä päätöksestä poistanut yhtymäkokouksen 22.5.2009 tekemiin päätöksiin liitetyn oikaisuvaatimusohjeen ja yhtymäkokouksen 20.8.2009 tekemän päätöksen sekä siihen liitetyn valitusosoituksen; käsitellyt asian yhtymäkokouksen 22.5.2009 tekemiin päätöksiin kohdistuvana kunnallisvalituksena; ja, siltä osin kuin nyt on kysymys, kumonnut yhtymäkokouksen 22.5.2009 tekemät päätökset § 22 ja §:t 24 - 26.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään, siltä osin kuin nyt on kysymys, seuraavasti:

Asian oikeudellinen arviointi

Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymän perussopimuksen mukaan kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Inarin, Sodankylän ja Utsjoen kunnat. A on osallistunut 22.5.2009 pidettyyn yhtymäkokoukseen Utsjoen kunnan edustajana. A on käyttänyt kokouksessa pohjoissaamea. Kokoukseen ei ollut järjestetty tulkkausta, vaikka hän oli sitä etukäteen pyytänyt.

Saamen kielilain 6 §:n 1 momentissa tosin ei ole erikseen mainittu kuntayhtymää sellaisena edustuksellisena toimielimenä, jossa saamelaisilla jäsenillä on oikeus käyttää saamen kieltä. Kun kuitenkin otetaan huomioon saamen kielilakia edeltäneen saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa annetun lain kuntainliittoja (nykyisin kuntayhtymä) koskeva säännös ja saamen kielilakia koskevan hallituksen esityksen 6 §:n perustelut, sekä se, että saamen kielilain 22 §:n 2 momentissa kuntayhtymän on todettu vastaavan myös 6 §:ssä tarkoitetuista tulkkauksesta aiheutuvista kustannuksista, saamen kielilain 6 §:n 1 momenttia on perusteltua tulkita siten, että se koskee myös kuntayhtymän toimielimen saamenkielistä jäsentä.

Koska tulkkausta ei ole järjestetty yhtymäkokouksessa 22.5.2009, A:lla ei ole ollut mahdollisuutta käyttää saamen kielilain 6 §:n 1 momentissa säädettyä oikeutta saamen kielen käyttämiseen kuntayhtymän kokouksessa. Tämän vuoksi yhtymäkokouksen päätökset tulee valituskelpoisilta osin kumota virheellisessä järjestyksessä syntyneinä.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Hallinto-oikeus on päätöksensä perusteluissa selostanut saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa annetun lain (516/1991) 10 ja 14 §:t, saamen kielilain 1 §:n 1 momentin, 2 §:n 1 momentin 1 kohdan, 6 §:n 1 momentin ja 22 §:n 2 momentin sekä saamen kielilakia koskevan hallituksen esityksen (HE 46/2003 vp) 6 §:n yksityiskohtaisia perusteluja.

Päätöksessä on perusteluista ilmenevien oikeusohjeiden lisäksi mainittu sovellettuina oikeusohjeina
Kuntalaki 90 §
Suomen perustuslaki 17 §:n 3 momentti

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymä on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan yhtymäkokouksen 22.5.2009 tekemien päätösten § 22 ja §:t 24 - 26 osalta.

Kuntayhtymä on perustellut vaatimustaan seuraavasti:

Saamen kielilain 6 §:ssä tulkkausta ei vaadita järjestettäväksi sellaisten kuntayhtymien toimielimissä, joissa jokin Enontekiön, Inarin, Sodankylän tai Utsjoen kunnista on jäsenenä. Kuntayhtymä olisi mainittu laissa, mikäli sen tulisi tarvittaessa järjestää tulkkaus.

Oikeusministeriö on päätöksessään (15/26/2006) katsonut, että kuntayhtymä jää saamen kielilain 31 §:ssä tarkoitettujen lisäkustannusten soveltamisalan ulkopuolelle sen vuoksi, ettei kuntayhtymää ole erikseen mainittu lain 31 §:ssä.

Tulkkauskulujen mainitseminen saamen kielilain 22 §:ssä ei tarkoita sitä, että tulkkauskulut aiheutuvat kuntayhtymälle 6 §:n mukaan. Kuluja kuntayhtymälle voi sen sijaan tulla esimerkiksi 4 §:n perusteella.

Rovaniemen hallinto-oikeuden tulkinnalla on laajempi merkitys, jos tulkkaus tulisi järjestää kaikissa kuntayhtymissä, joissa jokin Enontekiön, Inarin, Sodankylän tai Utsjoen kunnista on jäsenenä.

A on antanut selityksen, jossa on esitetty muun ohessa seuraavaa:

Saamen kielilain lähtökohtana ja tavoitteena on, että saamelaisten kielelliset oikeudet eivät heikenny, vaikka esimerkiksi kunnan viranomaiset siirtävät hallintotehtäviä kunnan hallintoviranomaisilta pois. Tämä tulee esille saamen kielilain 17 ja 18 §:stä, joissa säädetään, että saamen kielilakia sovelletaan myös tilanteissa, joissa kunnan hallintotehtäviä on annettu kunnan liikelaitoksen tai yksityisen tehtäväksi.

Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymä kuuluu Pohjois-Lapin seutukuntaan, jonka perusteena on alueiden kehittämisestä annetun lain 31 §. Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymä toimii osaltaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain 4 ja 5 §:ssä tarkoitettuna yhteistoiminta-alueena.

Saamen kielilain ja kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain lainvalmisteluaineistot osoittavat selvästi lainsäätäjän tavoitteena olleen, että kuntien hallintotoimien antaminen kuntien ulkopuolisille toimijoille ei tule eikä voi heikentää saamelaisten kielellisiä oikeuksia. Tämä ilmenee myös Suomen perustuslain 17 §:n 3 momentista sekä alueellisia kieliä ja vähemmistökieliä koskevasta eurooppalaisesta peruskirjasta ja kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevasta puiteyleissopimuksesta.

Kuntayhtymä on antanut vastaselityksen, jossa on esitetty muun ohessa seuraavaa:

Saamen kielilakia sovelletaan eri laajuudessa eri viranomaisissa ja se sisältää myös rajauksia viranomaisten velvollisuuksia kohtaan. Edustuksellisissa toimielimissä velvollisuus tulkkauksen järjestämiseen on vain lain 6 §:ssä mainituissa toimielimissä. Saamen kielilain 16 §:ssä rajoitetaan pöytäkirjojen ja asiakirjojen kääntämisvelvollisuus koskemaan pelkästään sellaista kuntaa, jossa saamenkielisten osuus väestöstä on edellisen vuoden ensimmäisenä päivänä ollut suurempi kuin yksi kolmasosa. Tätäkään pykälää ei voida viittaamalla saamen kielilain 2 §:ään laajentaa koskemaan kuntayhtymiä, tuomioistuimia, Lapin lääninhallitusta taikka mitään muuta saamen kielilain 2 §:ssä mainittua toimielintä lukuun ottamatta Enontekiön, Inarin, Sodankylän tai Utsjoen kuntaa. A:n viittaamassa kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa tarkoitettuja kuntaliitoksia tai yhteistoiminta-alueita ei ole toteutettu nyt kysymyksessä olevalla alueella.

Kuntayhtymän vastaselitys on annettu tiedoksi A:lle.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

Sovellettavat oikeusohjeet

Suomen perustuslain 17 §:n 3 momentin mukaan saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla.

Saamen kielilain 2 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan viranomaisia, joihin mainittua lakia sovelletaan, ovat Enontekiön, Inarin, Sodankylän ja Utsjoen kuntien toimielimet sekä sellaisten kuntayhtymien toimielimet, joissa joku näistä kunnista on jäsenenä.

Saamen kielilain 6 §:n 1 momentin mukaan Enontekiön, Inarin, Sodankylän ja Utsjoen kuntien toimielinten saamelaisilla jäsenillä on oikeus käyttää saamen kieltä kokouksissa sekä pöytäkirjaan liitettävissä kirjallisissa lausunnoissa. Sama koskee valtion lautakuntien, komiteoiden, työryhmien ja vastaavien monijäsenisten toimielinten saamelaisia jäseniä saamelaisten kotiseutualueella ja saamelaisia erityisesti koskevia asioita käsiteltäessä sen ulkopuolellakin. Paliskuntain yhdistyksen ja sen hallituksen kokoukseen osallistuvalla saamelaisella on vastaavasti oikeus käyttää kokouksessa saamen kieltä.

Mainitun pykälän 2 momentin mukaan edellä samassa pykälässä tarkoitetuissa kokouksissa tulee tarvittaessa järjestää tulkkaus.

Saamen kielilakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 46/2003 vp) todetaan esityksen tavoitteista muun ohessa seuraavaa:

”Esityksen tarkoituksena on korjata nykyisessä saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa annetussa laissa ilmenevät sisällölliset puutteet ja sovittaa lainsäädäntö vastaamaan perustuslain uudistuneita säännöksiä ja uusia kansainvälisiä sopimuksia. Lakiteknisesti uudistus toteutettaisiin antamalla kokonaan uusi laki.”

Saamen kielilain 6 §:ää koskevissa saman hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan seuraavaa:

”(---) Pykälän 1 momentti vastaisi sisällöltään pääosin voimassa olevan lain 10 §:ää.

(---) Pykälän 2 momentissa edellytettäisiin, että edustuksellisten toimielinten kokouksissa huolehdittaisiin tarpeen vaatiessa tulkkauksesta. Jos toimielimen jäsenistä tai paikalla olevista esittelijöistä kukaan ei voisi tästä huolehtia, pitäisi kokoukseen kutsua tulkki.”

Saamen kielilailla on kumottu saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa annettu laki (516/1991).

Saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa annetun lain 10 §:n 1 momentin mukaan valtion toimikunnan ja lautakunnan sekä muun vastaavan monijäsenisen valtion hallintoelimen jäsenellä oli oikeus saamelaisten kotiseutualueella ja, käsiteltäessä saamelaisia erityisesti koskevia asioita, kotiseutualueen ulkopuolellakin hallintoelimen keskusteluissa sekä pöytäkirjaan kirjallisesti antamassaan lausunnossa käyttää saamen kieltä.

Pykälän 2 momentin mukaan, jos 1 momentissa tarkoitetun hallintoelimen jäsen ei ymmärtänyt keskustelussa tai lausunnossa käytettyä kieltä, oli se hänelle lyhyesti tulkittava, jos hän sitä vaati.

Saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa annetun lain 14 §:n 1 momentin mukaan sitä, mitä lain 6 - 8 §:ssä sekä 9 §:n 1 momentissa säädettiin valtion viranomaisista ja laitoksista sekä niiden virkamiehistä tai toimihenkilöistä, sovellettiin myös Enontekiön, Inarin, Utsjoen ja Sodankylän kuntien viranomaisiin sekä niiden kuntainliittojen viranomaisiin, joissa mainituista kunnista yksi tai useampi oli osallisena.

Pykälän 3 momentin mukaan sitä, mitä lain 10 §:ssä säädettiin toimikunnan ja lautakunnan sekä muun vastaavan monijäsenisen hallintoelimen jäsenen oikeudesta käyttää saamen kieltä, sovellettiin myös 1 momentissa tarkoitetun kunnan ja kuntainliiton valtuuston, hallituksen ja lautakunnan sekä muun vastaavan toimielimen jäseneen.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös

Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Inarin, Sodankylän ja Utsjoen kunnat. Kuntayhtymän yhtymäkokous on siten saamen kielilain 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu viranomainen, johon sovelletaan saamen kielilakia.

Saamen kielilain 6 §:n sanamuodosta ei sinänsä sellaisenaan johdu lain 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun kuntayhtymän toimielimen saamelaiselle jäsenelle oikeutta saamen kielen käyttämiseen toimielimen kokouksessa eikä kuntayhtymälle velvollisuutta pykälän 2 momentin mukaisesti tulkkauksen järjestämiseen tarvittaessa. Saamen kielilaissa ei myöskään ole saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa annetun lain 14 §:ää vastaavaa säännöstä, jonka nojalla valtion monijäsenisistä toimielimistä säädettyä sovellettaisiin kuntayhtymän toimielinten jäseniin. Kun saamen kielilakia koskevasta hallituksen esityksestä kuitenkin ilmenee, ettei saamen kielilailla ole ollut tarkoitus rajoittaa lakia säädettäessä voimassa olleen saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa annetun lain antamia oikeuksia saamen kielen käyttämiseen, korkein hallinto-oikeus katsoo, että saamen kielilain 6 §:ää on tulkittava saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa annetun lain 10 ja 14 §:n mukaisesti eli siten, että saamen kielilain 6 §:ssä annetaan myös saamen kielilain 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun kuntayhtymän toimielimen jäsenelle oikeus käyttää toimielimen kokouksissa saamen kieltä ja vastaavasti velvoitetaan kuntayhtymä tarvittaessa järjestämään kokouksissa tulkkaus.

A on ollut Utsjoen kunnan edustajana 22.5.2009 pidetyssä Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymän yhtymäkokouksessa. A on saamelainen ja hänellä on siten ollut oikeus käyttää kokouksessa pohjoissaamen kieltä, kuten hänen on myös annettu tehdä. Kun oikeuteen käyttää saamen kieltä sisältyy kuitenkin erottamattomasti myös oikeus tulla ymmärretyksi käyttämällään kielellä riippumatta siitä, onko saamen kieltä käyttänyt henkilö pystynyt esittämään asiansa myös suomen tai ruotsin kielellä, kuntayhtymä on ollut velvollinen tarvittaessa järjestämään yhtymäkokouksessa tulkkauksen A:n käyttämästä pohjoissaamesta suomen kielelle. Yhtymäkokouksen valituksessa tarkoitetut päätökset ovat A:n pyytämän tulkkauksen järjestämättä jättämisen vuoksi syntyneet virheellisessä järjestyksessä. Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä hallintoneuvokset Anne E. Niemi, Alice Guimaraes-Purokoski, Tuomas Lehtonen ja Jukka Lindstedt. Asian esittelijä Pia Repo.