Asian aikaisempi käsittely

Ulkomaalaisvirasto on 30.12.2004 tekemillään päätöksillä hylännyt A:n ja B:n oleskelulupaa koskevat hakemukset. Ulkomaalaisvirasto on perustellut päätöksiään seuraavasti:

Hakijoiden tyttärellä on pysyvä oleskelulupa Suomessa. Ulkomaalaislain 47 §:n 3 momentin mukaan, kun ulkomaalaiselle on myönnetty jatkuva tai pysyvä oleskelulupa, hänen perheenjäsenelleen myönnetään jatkuva oleskelulupa.

Ulkomaalaislain 37 §:n mukaan perheenjäseneksi katsotaan Suomessa asuvan henkilön aviopuoliso sekä alle 18-vuotias naimaton lapsi, jonka huoltaja Suomessa asuvan henkilö on. Jos Suomessa asuva henkilö on alaikäinen lapsi, perheenjäsen on hänen huoltajansa. Perheenjäseneksi katsotaan myös samaa sukupuolta oleva henkilö, jos parisuhde on kansallisesti rekisteröity. Aviopuolisoihin rinnastetaan jatkuvasti yhteisessa taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa elävät henkilöt sukupuolestaan riippumatta. Tällaisen rinnastuksen edellytyksenä on, että he ovat asuneet vähintään kaksi vuotta yhdessä. Asumisaikaa ei edellytetä, jos henkilöillä on yhteinen lapsi tai jos on muu painava syy. Hakijat eivät ole tyttärensä C:n eivätkä tyttärensä aviomiehen D:n perheenjäseniä.

Ulkomaalaislain 50 §:n 3 momentin mukaan jatkuva oleskelulupa myönnetään Suomessa asuvan Suomen kansalaisen muulle omaiselle kuin perheenjäsenelle, jos oleskeluluvan epääminen olisi kohtuutonta sen vuoksi, että asianomaisten on Suomessa tarkoitus jatkaa aikaisemmin viettämäänsä kiinteää perhe-elämää tai että omainen on täysin riippuvainen Suomessa asuvasta Suomen kansalaisesta. Hakijoiden tytär C ei ole Suomen kansalainen. Hakijoiden tyttären aviomies on Suomen kansalainen, mutta hakijat eivät ole hänen omaisiaan.

Ulkomaalaislain 115 §:n 1 momentin mukaan oleskelulupa myönnetään pakolaisen, suojelun tarpeen perusteella oleskeluluvan saaneen tai tilapäistä suojelua saaneen ulkomaalaisen muulle omaiselle, jos oleskeluluvan epääminen olisi kohtuutonta sen vuoksi, että asianomaisten on Suomessa tarkoitus jatkaa aikaisemmin viettämäänsä kiinteää perhe-elämää tai että omainen on täysin riippuvainen Suomessa asuvasta perheenkokoajasta. Hakijoiden tyttärelle C:lle ei ole myönnetty oleskelulupaa pakolaisuuden, suojelun tarpeen tai tilapäisen suojelun perusteella.

Ulkomaalaislain 50 §:n 3 momentista ja 115 §:n 1 momentista johtuen hakijoiden tytär ei ole sellainen henkilö, jonka muulle omaiselle voitaisiin myöntää oleskelulupa kiinteän perhe-elämän jatkamisen tai täyden riippuvuuden perusteella.

Suomen Pekingin suurlähetystössä 24.5.2004 tehdyssä hakijoiden kuulemisessa ei ole tullut esille sellaisia seikkoja, joiden perusteella hakijoiden katsottaisiin olevan täysin riippuvaisia Suomessa asuvasta tyttärestään, tai että hakijoiden olisi tarkoitus Suomessa jatkaa aikaisemmin viettämäänsä kiinteää perhe-elämää. Hakijat ovat haastattelussa ilmoittaneet haluavansa viipyä maassa puoli vuotta. Hakijat ovat haastattelussa todenneet toimeentulonsa koostuvan saamistaan eläkkeistä. Hakijat eivät ole esittäneet mitään väitteitä heikosta terveydentilasta eivätkä he ole vielä iäkkäitä. Hakijat ovat naimisissa ja asuvat yhdessä Kiinassa.

Hakijoiden tytär on 1.8.2004 päivätyssä selvityksessä todennut lähteneensä opiskelemaan Kiinasta Suomeen vuonna 1998. Hänen mukaansa hakijoiden toimeentulo koostuu eläkkeistä. Hakijoiden tyttären mukaan hänen äitinsä terveydentila on hyvä, mutta hänen isällään on diabetes, josta on myös esitetty lääkärintodistus. Tyttären mukaan hänen äitinsä on iäkäs nainen, joka ei pysty yksin huolehtimaan miehestään, minkä vuoksi hakijoiden tyttären ja hänen aviomiehensä apu olisi välttämätöntä vanhempien hyvinvoinnin kannalta.

Täyttä riippuvuutta arvioitaessa otetaan huomioon hakijan terveydentila, jokapäiväisestä elämästä suoriutuminen, mahdollisuus turvautua muihin kotimaassa oleviin omaisiin ja henkinen hyvinvointi mahdollisen taloudellisen riippuvuuden lisäksi. Pelkkä taloudellinen riippuvuus ei riitä perusteeksi, koska Suomessa asuva voi lähettää rahaa omaisilleen toiseen maahan. Täysi riippuvuus on osoitettava luotettavalla tavalla esimerkiksi terveydentilasta esitettävällä lääkärinlausunnolla. Ulkomaalaisvirasto toteaa, ettei olisi edellytyksiä oleskeluluvan myöntämiseen hakijoille täyden riippuvuuden perusteella, vaikka hakijoiden tytär olisi Suomen kansalainen tai ulkomaalaislain 115 §:n 1 momentissa tarkoitettu henkilö.

Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan mukaan jokaisella on oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämäänsä ja kotiinsa kohdistuvaa kunnioitusta. Viranomaiset eivät saa puuttua tämän oikeuden käyttämiseen, paitsi silloin, kun laki sen sallii ja se on demokraattisessa yhteiskunnassa välttämätöntä kansallisen ja yleisen turvallisuuden tai maan taloudellisen hyvinvoinnin vuoksi, tai epäjärjestyksen ja rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, tai muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi. Sopimus edellyttää tosiasiallista kiinteää perhe-elämää suojeltavaksi. Yleensä on kyseessä ydinperhe, mutta poikkeuksellisesti myös ydinperheen ulkopuolisten henkilöiden kesken voi vallita 8 artiklassa mainittu perhe-elämä. Ulkomaalaisvirasto ei kielteisessä päätöksessään puutu perhe-elämän suojaan hakijoiden ja heidän tyttärensä osalta, koska hakijat eivätkä heidän tyttärensä ole esittäneet mitään sellaisia seikkoja, joiden perusteella voitaisiin katsoa heidän elävän Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan mukaista tosiasiallista kiinteää perhe-elämää. Ulkomaalaisvirasto toteaa, että hakijoiden tytär on muuttanut Suomeen jo vuonna 1998, joten hakijat ja heidän tyttärensä eivät ole viettäneet kiinteää perhe-elämää ainakaan noin kuuteen vuoteen.

Kaikesta edellä sanotusta johtuen ei ole ulkomaalaislain mukaisia edellytyksiä jatkuvan oleskeluluvan myöntämiseen hakijoille.

Ulkomaalaislain 45 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan tilapäinen oleskelulupa myönnetään ulkomailla olevalle henkilölle, jos on muu erityinen syy luvan myöntämiselle.

Ottaen huomioon kaikki edellä esitetty hakijat eivät ole myöskään näyttäneet mitään sellaisia erityisiä syitä, joiden perusteella ulkomaalaislain 45 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan tilapäinen oleskelulupa voitaisiin myöntää.

A ja B ovat valittaneet Ulkomaalaisviraston 30.12.2004 tekemistä päätöksistä Kouvolan hallinto-oikeuteen. He ovat vaatineet, että Ulkomaalaisviraston päätökset kumotaan ja että heille myönnetään oleskeluluvat. A ja B ovat perustelleet vaatimuksiaan seuraavasti:

Ulkomaalaisviraston tulkinta etteivät A ja B olisi tyttärensä C:n perheenjäseniä, on väärä. C on muutoksenhakijoiden ainoa lapsi ja näin heidän ainoa perheenjäsenensä. Tätä ei muuta se, että C on naimisissa. Kiinassa on tällainen perhekäsitys ja jopa C:n puolisoa pidettäisiin muutoksenhakijoiden perheenjäsenenä.

Suomen lain mukaan C:n aviomies D ei ole muutoksenhakijoiden perheenjäsen, mutta Kiinassa hänet katsotaan muutoksenhakijoiden omaiseksi ja perheenjäseneksi. Kiinalaisten tapojen mukaan myös muutoksenhakijoiden tyttären miehellä on velvollisuus huolehtia muutoksenhakijoista. Ulkomaalaisvirasto ei ole päätöstä tehdessään ottanut huomioon Kiinan kulttuuria ja sen vahvoja perinteitä.

Muutoksenhakijoiden tyttärellä on pysyvä oleskelulupa Suomessa ja hän aikoo myös hakea Suomen kansalaisuutta, kun hän täyttää kansalaistamisen edellytykset. Muutoksenhakijoiden tyttären tarkoitus on jäädä Suomeen pysyvästi ja elää yhdessä miehensä ja poikansa kanssa. Samaan aikaan muutoksenhakijoiden tytär haluaisi jatkaa Suomessa aikaisemmin viettämäänsä kiinteää perhe-elämää muutoksenhakijoiden kanssa. Muutama vuosi sitten muutoksenhakijoiden tytär opiskeli vielä koulussa Vaasassa, eikä tiennyt menevänsä naimisiin Suomessa asuvan kiinalaisen kanssa, joka on Suomen kansalainen. Muutoksenhakijoiden tytär ei alkuun tiennyt, viihtyisikö Suomessa vai palaisiko aviomiehensä kanssa Kiinaan muutoksenhakijoiden luo. Hänen aviomiehellään on kuitenkin Suomessa perhe, eikä hän voinut muuttaa Kiinaan. Ja kun muutoksenhakijoiden tytär on huomannut viihtyvänsä Suomessa, hän haluaa vanhempansa Suomeen, jotta he voisivat viettää yhteistä perhe-elämää.

Muutoksenhakijoiden tytär on jäänyt pois töistä hoitaakseen lastaan kotona. Näin ollen muutoksenhakijat olisivat tärkeä apu tyttärensä perheelle, koska he voisivat hoitaa tämän lasta, jolloin tytär pääsisi töihin perheyritykseensä. Muutoksenhakijoiden tyttären työpanos on yritykselle todella tärkeä. Lisäksi muutoksenhakijoiden Suomessa olo auttaisi lapsen kasvattamisessa ja tämän kiinan kielen oppimisessa. Puhumalla lapselle tämän omaa äidinkieltä kotona hän oppii parhaiten kyseistä kieltä.

Ulkomaalaisviraston mukaan Suomen Pekingin suurlähetystössä 24.5.2004 tehdyssä muutoksenhakijoiden kuulemisessa ei tullut esille sellaisia seikkoja, joiden perusteella muutoksenhakijoiden olisi tarkoitus Suomessa jatkaa aikaisemmin viettämäänsä kiinteää perhe-elämää tyttärensä kanssa. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Kuulemisessa on saattanut esiintyä väärinkäsitys. Muutoksenhakijoilla on nimenomaisesti ollut tarkoitus tulla Suomeen ja viettää yhteistä perhe-elämää tyttärensä muun perheen kanssa. Muutoksenhakijat luulivat, että he saavat viipyä Suomessa vain puoli vuotta, jonka jälkeen heidän on poistuttava maasta. Tämä johtui siitä, että heille oli anottu vain puolen vuoden viisumi Suomesta, joten he ymmärsivät tilanteen väärin. Viranomaiset voisivat kuulla muutoksenhakijoita uudestaan varmistaakseen oikean tilanteen. Muutoksenhakijat voisivat myös kirjallisesti toimittaa suostumuksen halustaan elää tyttärensä perheen kanssa Suomessa.

Muutoksenhakijoiden toimeentulo muodostuu heidän saamastaan eläkkeestä. He eivät ole taloudellisesti riippuvaisia tyttärestään tai hänen perheestään. Muutoksenhakijoiden henkisen hyvinvoinnin kannalta olisi kuitenkin tärkeää, että he saisivat asua tyttärensä luona, joka kokee velvollisuudekseen huolehtia vanhemmistaan ja antaa heille henkistä tukea. A pystyy nyt jotenkuten huolehtimaan puolisostaan B:stä, jolla on diabetes. B on joutunut sairaalaan muutaman kerran sen jälkeen, kun muutoksenhakijat kävivät Suomen Pekingin suurlähetystössä hakemassa viisumia. A:n mahdollisesti sairastuessa on epäselvää, kuka huolehtisi hänen puolisostaan, jonka terveydentila huononee samaan aikaan, kun ainoa omainen asuu Suomessa. Ulkomaalaisvirasto on päätöstä tehdessään ottanut huomioon vain muutoksenhakijoiden nykytilanteen, mutta ei ole huomioinut heidän elämäntilannettaan tulevaisuudessa.

Ulkomaalaisvirasto on antanut lausunnon valitusten johdosta.

A ja B ovat antaneet vastaselityksen, jossa he ovat muun ohella pyytäneet, että asiassa järjestetään tarvittaessa kuulemistilaisuus, jossa kuullaan muutoksenhakijoiden tytärtä C:tä ja tyttären aviopuolisoa D:tä henkilökohtaisesti. Ulkomaalaisvirasto on tulkinnut lain säännöksiä ahtaasti. Hakijoille ei ole katsottu voitavan myöntää minkäänlaista oleskelulupaa Suomen vierailua varten. Viraston päätöksillä on estetty hakijoiden mahdollisuus tyttären ja tyttären perheen tapaamiseen ja oleskeluun näiden luona. Ulkoasiainministeriön passi- ja viisumiyksikön selvityksen mukaan hallinto-oikeudelle tehdyn valituksen käsittelyaikana muutoksenhakijoiden mahdollista viisumihakemusta ei oteta edes käsittelyyn.

Kouvolan hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on valituksenalaisilla päätöksillään hylännyt vaatimuksen suullisen käsittelyn toimittamisesta ja hylännyt valituksen jatkuvan oleskeluluvan osalta. Tilapäistä oleskelulupaa koskevalta osalta hallinto-oikeus on kumonnut Ulkomaalaisviraston päätökset ja palauttanut asiat Ulkomaalaisvirastolle uudelleen käsiteltäväksi.

Hallinto-oikeus on perustellut pääasiaratkaisujaan seuraavasti:

Ulkomaalaislain 47 §:n 3 momentin mukaan, kun ulkomaalaiselle on myönnetty jatkuva tai pysyvä oleskelulupa, hänen perheenjäsenelleen myönnetään jatkuva oleskelulupa.

Ulkomaalaislain 37 §:ssä määritellään, mitä tässä laissa tarkoitetaan perheenjäsenellä. Ulkomaalaislaissa perheenjäseneksi katsotaan Suomessa asuvan henkilön aviopuoliso sekä alle 18-vuotias naimaton lapsi, jonka huoltaja Suomessa asuva henkilö on. Jos Suomessa asuva henkilö on alaikäinen lapsi, perheenjäsen on hänen huoltajansa. Perheenjäseneksi katsotaan myös samaa sukupuolta oleva henkilö, jos parisuhde on kansallisesti rekisteröity.

Aviopuolisoihin rinnastetaan jatkuvasti yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa elävät henkilöt sukupuolestaan riippumatta. Tällaisen rinnastuksen edellytyksenä on, että he ovat asuneet vähintään kaksi vuotta yhdessä. Asumisaikaa ei edellytetä, jos henkilöillä on yhteisessä huollossa oleva lapsi tai jos on muu painava syy.

Muutoksenhakijat ovat vuonna 1951 syntynyt Kiinassa asuva, Suomessa asuvan tyttärensä äiti sekä vuonna 1946 syntynyt Kiinassa asuva, Suomessa asuvan tyttärensä isä. Muutoksenhakijat ovat katsoneet, että Ulkomaalaisviraston näkemys siitä, etteivät he ole tyttärensä perheenjäseniä on väärä. He ovat vedonneet kiinalaiseen laajempaan perhekäsitykseen ja kiinalaisen perinteen kunnioittamiseen.

Ulkomaalaislain mukaan muutoksenhakijoita ei katsota tyttärensä tai tämän miehen perheenjäseneksi. Asiassa ei ole merkitystä muutoksenhakijoiden lähtömaan perhekäsityksellä. Näin ollen heihin ei voida soveltaa perheenjäsenen oleskelulupaa koskevia säännöksiä.

Ulkomaalaislain 50 §:n 3 momentin mukaan jatkuva oleskelulupa myönnetään Suomessa asuvan Suomen kansalaisen muulle omaiselle kuin perheenjäsenelle, jos oleskeluluvan epääminen olisi kohtuutonta sen vuoksi, että asianomaisten on Suomessa tarkoitus jatkaa aikaisemmin viettämäänsä kiinteää perhe-elämää tai että omainen on täysin riippuvainen Suomessa asuvasta Suomen kansalaisesta. Muun omaisen on odotettava lupahakemuksen käsittelyä ulkomailla.

Tässä pykälässä tarkoitetun oleskeluluvan myöntäminen tai oleskeluoikeuden rekisteröinti ei edellytä, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu.

Muutoksenhakijoiden tytär ei ole Suomen kansalainen. Muutoksenhakijoiden tyttären aviopuolisoa ei voida pitää muutoksenhakijoiden ulkomaalaislain 50 §:n 3 momentissa tarkoitettuna muuna omaisena. Muutoksenhakijoiden tyttären aviomies, joka on Suomen kansalainen, ja muutoksenhakijat eivät ole koskaan asuneet yhdessä eivätkä muutoksenhakijat kertomansa mukaan ole riippuvaisia tyttärensä perheestä. Näin ollen ulkomaalaislain 50 §:n 3 momenttia ei voida soveltaa muutoksenhakijoihin.

Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan mukaan jokaisella on oikeus nauttia muun muassa yksityis- ja perhe-elämäänsä kohdistuvaa kunnioitusta. Viranomaiset eivät saa puuttua tämän oikeuden käyttämiseen, paitsi silloin kun laki sen sallii ja se on demokraattisessa yhteiskunnassa välttämätöntä kansallisen ja yleisen turvallisuuden tai maan taloudellisen hyvinvoinnin vuoksi, tai epäjärjestyksen ja rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, tai muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi.

Muutoksenhakijoiden tytär on vuonna 1998 muuttanut Suomeen opiskelemaan. Ainakin seitsemän vuoden erillään asuminen muutoksenhakijoista on katkaissut Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa määritellyn suojattavan perhe-elämän. Näin yllämainituilla perusteilla hallinto-oikeus katsoo, että Ulkomaalaisvirasto on voinut hylätä jatkuvaa oleskelulupaa koskevat hakemukset. Päätöksiä ei ole syytä siltä osin muuttaa.

Ulkomaalaislain 45 §:ssä säädetään tilapäisen oleskeluluvan myöntämisestä ulkomailla olevalle henkilölle.

Tilapäinen oleskelulupa myönnetään ulkomailla olevalle henkilölle:

1) tilapäistä työntekoa varten;

2) tilapäistä elinkeinonharjoittamista varten;

3) opiskelua varten; taikka

4) jos on muu erityinen syy luvan myöntämiselle.

Tilapäistä työntekoa varten myönnetään työntekijän oleskelulupa tai muu oleskelulupa. Tilapäistä elinkeinon harjoittamista varten myönnetään elinkeinonharjoittajan oleskelulupa. Työntekijän ja elinkeinonharjoittajan oleskeluluvan myöntämisestä säädetään tarkemmin 5 luvussa.

Kun ulkomaalaiselle on myönnetty tilapäinen oleskelulupa, hänen perheenjäsenelleen myönnetään tilapäinen oleskelulupa samaksi ajaksi.

Hallituksen esityksen (HE 28/2003 vp) mukaan tilapäinen oleskelulupa voidaan myöntää erityisen syyn perusteella myös ydinperheen ulkopuolisille perheenjäsenille, kuten isovanhemmille tai ulkomaalaisille, jotka haluavat tutustua esimerkiksi kulttuuriin tai luontoon Suomessa. Hallinto-oikeus katsoo, että vastaavana erityisenä syynä on pidettävä isovanhemman halua tutustua tyttärensä perheeseen ja hoitaa lapsenlastaan. Näin ollen Ulkomaalaisviraston päätöksiä on pidettävä lainvastaisena tilapäisen oleskeluluvan osalta. Tämän vuoksi päätökset kumotaan tilapäisen oleskeluluvan osalta ja asiat palautetaan Ulkomaalaisvirastolle uudelleen käsiteltäväksi.

Sovellettuina oikeusohjeina hallinto-oikeuden päätöksessä mainitaan perusteluissa mainittujen lisäksi ulkomaalaislain 5 § ja 33 §.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Ulkomaalaisvirasto on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksistä. Valitusluvan myöntämiselle on Ulkomaalaisviraston mukaan painava syy, koska Kouvolan hallinto-oikeus on soveltanut ulkomaalaislain tilapäistä oleskelulupaa koskevaa 45 §:n 1 momentin 4 kohdan säännöstä virheellisesti ottaen huomioon muutoksenhakijoiden pysyvä maahanmuuttotarkoitus. Valitusluvan myöntäminen on tärkeää myös lainsoveltamisen ja oikeuskäytännön yhtenäisyyden kannalta. Valituksessaan Ulkomaalaisvirasto on vaatinut Kouvolan hallinto-oikeuden päätöksen kumoamista ja asian palauttamista hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi.

Oleskelulupahakemusten ja hakijoiden valitusten yhteydessä esitetyn selvityksen johdosta Ulkomaalaisvirasto katsoo, että hakijoiden ensisijainen ja todellinen peruste oleskeluluvan saamiseksi on pysyvä maahanmuutto Suomessa asuvan tyttärensä ja tämän perheen luokse. Tähän viittaa muun muassa se, että valituksissa on vedottu muutoksenhakijoiden Suomessa asuvan tyttären perheen velvollisuuteen kiinalaisen kulttuurin mukaisesti huolehtia vanhemmistaan. Muutoksenhakijoiden tarkoituksena on esitetty olevan yhteisen perhe-elämän viettäminen tyttärensä ja tämän perheen kanssa Suomessa ja näin ollen vuonna 1998 Kiinassa päättyneen perhe-elämän jatkaminen. Lisäksi valituksissa on viitattu B:n sairastamaan diabetekseen ja siihen, että hänellä olisi paremmat mahdollisuudet saada sairauteensa hoitoa Suomessa. Edellä mainittujen perusteiden lisäksi oleskeluluvan myöntämisperusteena on vedottu muutoksenhakijoiden tyttären perheeseen tutustumiseen ja lapsenlapsen hoitamiseen Suomessa.

Hallituksen esityksen (28/2003 vp) perusteluiden mukaan tilapäinen oleskelulupa voitaisiin myöntää erityisen syyn perusteella myös ydinperheen ulkopuolisille perheenjäsenille, kuten isovanhemmille tai ulkomaalaisille, jotka haluavat tutustua esimerkiksi kulttuuriin tai luontoon Suomessa. Ulkomaalaisvirasto korostaa sitä, että kyse on nimenomaan tilapäisen oleskeluluvan myöntämisestä, mihin viittaa myös hallituksen esityksen perusteluissa käytetty termi "tutustua". Ulkomaalaisvirasto pyytää korkeinta hallinto-oikeutta ottamaan huomioon sen, että ulkomaalaislain 45 §:n 1 momentin 4 kohdan tulkinta hallinto-oikeuden omaksumalla tavalla helpottaa ja antaa mahdollisuuden muuta omaista koskevien säännösten kiertämiseen.

Selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A ja B ovat antaneet valituksen johdosta selityksen. Kouvolan hallinto-oikeus on ymmärtänyt heidän Suomeen tulonsa tarkoituksen oikein ja sen päätösten perustelut ovat asianmukaiset.

Ulkomaalaisvirasto on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii valituksen tilapäisen oleskeluluvan osalta. Korkein hallinto-oikeus kumoaa Kouvolan hallinto-oikeuden päätökset tältä osin ja saattaa Ulkomaalaisviraston päätökset voimaan.

Perustelut

Ulkomaalaislain 45 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan tilapäinen oleskelulupa myönnetään ulkomailla olevalle henkilölle, jos on muu erityinen syy luvan myöntämiselle.

Hallituksen esityksen yksityiskohtaisten perustelujen (HE 28/2003 vp) mukaan ulkomaalaislain 45 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan tilapäinen oleskelulupa myönnettäisiin, jos muu erityinen syy puoltaa luvan myöntämistä. Tilapäisen oleskeluluvan myöntäminen ulkomaalaiselle olisi poikkeustapauksissa mahdollista esimerkiksi perhe-elämän perusteella, kun ulkomaalainen on tulossa Suomeen avioitumistarkoituksessa. Tilapäinen oleskelulupa voitaisiin myöntää erityisen syyn perusteella myös ydinperheen ulkopuolisille perheenjäsenille, kuten isovanhemmille tai ulkomaalaisille, jotka haluavat tutustua esimerkiksi kulttuuriin tai luontoon Suomessa. Tietyissä tapauksissa myös kansainvälisten järjestöjen kautta Suomesta lääketieteellistä hoitoa hakeville ulkomaalaisille voitaisiin myöntää tilapäinen oleskelulupa tai kun ulkomaalainen tulee Suomeen tiettyä oikeustointa tai oikeudenkäyntiä varten.

Asiakirjoista ilmenee, että A:n ja B:n oleskelulupahakemusten peruste on muuttaa pysyväisluonteisesti Suomeen tyttärensä perheen luokse asumaan. Heidän ei siten näissä oloissa voida katsoa esittäneen ulkomaalaislain 45 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettua erityistä syytä tilapäisen oleskeluluvan myöntämiselle. Tästä syystä Kouvolan hallinto-oikeuden päätökset tulee kumota ja Ulkomaalaisviraston päätökset saattaa voimaan.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Ilmari Ojanen, Ilkka Pere, Jukka Mattila, Anne E. Niemi ja Matti Halén. Asian esittelijä Henna Rintala.

Eri mieltä olleen hallintoneuvos Jukka Mattilan äänestyslausunto, johon hallintoneuvos Ilmari Ojanen yhtyi:

"Myönnän valitusluvan tilapäisen oleskeluluvan osalta kuten enemmistökin.

Se seikka sinänsä, että muutoksenhakijain tarkoituksena on ollut tulla Suomeen pitkähköksi ajaksi, minkä he ovat kertoneetkin, ei estä tilapäisen oleskeluluvan myöntämistä lyhyehköksi ajaksi. Tällä ja muutoin hallinto-oikeuden päätöksen perustein katson, että hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei ole syytä muuttaa."