Ranta-asemakaava-alueen muunnetun rantaviivan pituus oli noin 10 800 metriä, ja sille oli osoitettu 71 rakennuspaikkaa. Kaavaselostuksen mukaan todellisesta rantaviivasta noin puolet oli varattu maa- ja metsätalouskäyttöön ja noin viisi prosenttia yleiseen virkistyskäyttöön. Rakentamiseen oli osoitettu noin 43 prosenttia rantaviivasta.

Rakennuspaikoista 60 oli lomarakennuspaikkoja ja 11 erillispientalon rakennuspaikkoja. Kaavassa olevat 10 erillispientalokorttelia (AO) sijaitsivat hajallaan, osin loma-asuntokortteleiden välissä. AO-rakennuspaikoista seitsemän oli rantaa varaavia. AO-rakennuspaikoista kahdella oli jo asuinrakennus. Neljää AO-rakennuspaikkaa käytettiin loma-asuntona.

Kaavaselostukseen ei sisältynyt selvitystä AO-kortteleiden vaikutuksista. Kaava-alue oli laajahko ja se koostui useista eri alueista, joiden väliin jäi kyseessä olevaan kaavaan kuulumattomia ranta-alueita. Alueella ei ollut voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Korkein hallinto-oikeus katsoi, erityisesti ottaen huomioon, että rakennuspaikkoja oli osoitettu pysyvään asumiseen, että ranta-asemakaavaa laadittaessa ei ollut riittävästi selvitetty kaavan vaikutuksia kaava-alueen yhdyskuntarakenteeseen ja vesi- ja viemärihuollon järjestämiseen eikä kaavan vaikutuksia kaava-alueen ulkopuolelle jäävien alueiden tulevaan maankäyttöön.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 9 §, 39 § 2 ja 3 mom., 54 § 2, 3 ja 4 mom., 73 §

Kort referat på svenska