Asian aikaisempi käsittely

Someron ja Somerniemen seurakuntien yhteistä kirkkoherran virkaa olivat määräaikaan 7.6.2002 mennessä hakeneet Someron seurakuntapastori A ja Suomussalmen seurakunnan kappalainen X.

Tampereen hiippakunnan tuomiokapituli on 7.8.2002 tekemässään päätöksessä todennut, että hakijoista vain X oli virkaan pätevä.

Viran erityisvaatimuksiin nähden A:n lyhyt kokemus papin virassa ja hänen johtamistaidolliset ominaisuutensa eivät ilmeisesti riitä täyttämään niitä vaatimuksia, joita Someron ja Somerniemen seurakuntien yhteiseltä kirkkoherralta nykyisessä tilanteessa edellytetään. Koska A:lta ilmeisesti puuttuvat edellytykset hoitaa juuri kyseistä virkaa, ei hän ole kelpoinen hakija.

Someron ja Somerniemen seurakuntien seurakuntaneuvostot ovat tuomiokapitulille sen pyynnöstä vaaliehdotuksen tekemisestä antamassaan lausunnossa esittäneet, että seurakuntien yhteiseen kirkkoherran virkaan nimitetään Suomussalmen seurakunnan 1. kappalainen X.

Tampereen hiippakunnan tuomiokapituli on päätöksellään 18.9.2002 asettanut vaaliehdolle Someron ja Somerniemen seurakuntien yhteiseen kirkkoherran virkaan X:n.

A on tuomiokapitulille kirkkolain 24 luvun 4 §:n mukaisesti tekemässään oikaisuvaatimuksessa vaatinut, että tuomiokapituli oikaisee vaaliehdotuksensa ja asettaa hänet toiselle vaalisijalle kysymyksessä olevaan virkaan.

A on jätetty perusteetta ilman vaalisijaa. Hän on kirkkoherran virkaan pätevä, koska hän on suorittanut pastoraalitutkinnon ja seurakuntatyön johtamisen tutkinnon. Lisäksi hänellä on muita opintoja. Kirkkoherran virassa tarvittaviin erityisvaatimuksiin nähden hänellä on laajahkot sosiaalipsykologian opinnot, joiden pohjalta hänellä on edellytykset myös niihin työyhteisö- sekä esimies- ja ihmissuhdetaitojen hoitamiseen, joihin vaaliehdotuksessa viitataan.

Tuomiokapituli on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A:n oikaisuvaatimuksen ja lausunut päätöksensä perusteluina seuraavaa:

Oikaisuvaatimuksessa on kysymys siitä, onko A kelpoinen vaaliehdokkaaksi.

Tuomiokapitulin 7.8.2002 pidetyn istunnon pöytäkirjan 287 §:n kohdalla on seurakuntaneuvostojen lausuntoa pyydettäessä kirkkojärjestyksen 6 luvun 25 §:n sanamuotoon tukeutuen mainittu, että puheena olevaan virkaan oli vain yksi pätevä hakija. Tuomiokapituli oli samalla yhtynyt esittelytekstiin, jossa on todettu muun muassa: "Kun lasketaan yhteen hakijoiden taitavuus ja kykenevyys virkaan sekä viran erityisvaatimukset (KJ 6:22), toteaa tuomiokapituli seuraavaa: A:n lyhyt kokemus pappisvirassa ja hänen johtamistaidolliset ominaisuutensa eivät ilmeisesti riitä täyttämään niitä vaatimuksia, joita Someron ja Somerniemen seurakuntien yhteiseltä kirkkoherralta nykyisessä tilanteessa edellytetään. Koska A:lta ilmeisesti puuttuvat edellytykset hoitaa juuri kyseistä virkaa, ei hän ole kelpoinen hakija (KJ 6:24)."

A:n muodollinen pätevyys kirkkoherran virkaan on koulutuksen ja tutkintojen osalta kiistaton. Kirkkojärjestyksen 6 luvun 22 §:n mukaan hakuajan päätyttyä tuomiokapitulin tulee viivytyksettä tutkia hakijoiden kelpoisuus virkaan, ja ellei 25 §:stä muuta johdu, tehdä papinvaalia varten vaaliehdotus. Tuomiokapitulin on sanotun kirkkojärjestyksen 6 luvun 25 §:n mukaan, sellaisena kuin se on 1.7.2002 voimaan tulleen muutoksen (526/2002) jälkeen, varattava seurakuntaneuvostolle tilaisuus antaa lausuntonsa vaaliehdotuksen tekemisestä, jos kirkkoherran virkaa on hakenut tai hakemuksen peruuttamisen vuoksi tai muusta syystä on vain yksi pätevä hakija. Kun tuomiokapituli oli todennut hakijoista kelpoiseksi X:n, oli jäljellä vain yksi pätevä hakija.

Someron seurakunnan erityisistä tarpeista on todettava viime vuosina tapahtuneet lukuisat kanteluihin ja valituksiin johtaneet ristiriitatilanteet luottamushenkilöiden kesken ja luottamushenkilöiden ja kirkkoherran välillä. Hallinnon kiistakysymyksiä oli käsitelty paljon julkisuudessa, jolloin erimielisyydet ovat henkilöityneet ja kärjistyneet. Ongelmat ovat vakavasti heijastuneet myös työyhteisöön, jossa on meneillään työyhteisökonsultointi. Uudelta kirkkoherralta odotetaan kokoavaa, laaja-alaista näkemystä ja vahvaa kokemusta seurakuntatyöstä ja hallinnosta, esimies- ja ihmissuhdetaitoja sekä monipuolisia taitoja seurakunnan hallinnon ja toiminnan alueella. Someron seurakunnan tämänhetkinen tilanne edellyttää uudelta kirkkoherralta erityistä kykyä koota työyhteisö, työntekijät ja luottamushenkilöt sisäisistä ristiriidoista työntekoon.

Someron seurakunnan kirkkoherranvirkaa täytettäessä keskeisessä asemassa on papinvirassa saatu vahva kokemus ja laaja-alainen näkemys yhdistyneenä riittävän vahvaan johtamiskykyyn hoitaa hallintoa ja työyhteisöä mahdollisten ristiriitaisuuksien keskellä.

Tuomiokapituli tutkii vaaliehdotusta tehdessään seurakunnan ja täytettävän viran tarpeet. Hakijalla on oikeus saada vaalisija mikäli hän täyttää mainitut tarpeet. Tuomiokapitulilla on laillinen oikeus valita hakijoista ne, joiden katsotaan selviytyvän täytettävän viran hoidosta. Tuomiokapituli suorittaa viran hakijoiden kelpoisuuden arvioimisen virkavastuulla.

Tuomiokapituli on kuullut henkilökohtaisesti kumpaakin viran hakijaa. Kuulemisen perusteella tuomiokapituli on katsonut, ettei A:lla ole tällä hetkellä niitä johtajaominaisuuksia, joita Someron seurakunnan erityiset tarpeet edellyttävät. A on, niin kuin hän itsekin on todennut haastattelussa, pehmeä johtaja, ja häneltä puuttuu ajoittain tarvittavaa lujuutta. Hänellä on vielä kasvamista johtajuuteen. Kirkkojärjestyksen 6 luvun 23 §:n mukaan kirkkoherranvaalissa voidaan ylimääräiseksi ehdokkaaksi asettaa hakija, joka ennen hakuajan päättymistä on hoitanut vähintään viisi vuotta papinvirkaa. A:lla on hakuajan päättyessä kolmen vuoden kokemus papin viran hoitamisesta lyhyissä jaksoissa seurakuntapastorina eri seurakunnissa. Tutkimusapulaisena toimimista ei ole laskettu papin viran hoitamiseksi. A:n kokemus papinviran hoitamisesta ei ole Someron seurakunnan nykyisessä tilanteessa riittävä. Tuomiokapituli ei pidä tutkimusapulaisena, kirkon oppaana ja opettajan viransijaisena toimimista sellaisenatyökokemuksena, josta hakija olisi saanut taitoa ja kyvykkyyttä Someron seurakunnan kirkkoherranviran hoitamiseen ottaen huomioon viran erityiset tarpeet.

A:lta puuttuivat ilmeisesti Someron ja Somerniemen seurakuntien kirkkoherranviran hoitamiseen tarvittavat edellytykset.

Tuomiokapituli on 7.8.2002 asettanut vaaliehdolle Lammin seurakunnan kirkkoherranvirkaan 1. ehdokassijalle naispuolisen viranhakijan. Tuomiokapitulin suorittamaan hakijoiden kelpoisuuden arviointiin ei ole vaikuttanut sukupuoli, vaan hakijan arvioitu taito ja kyvykkyys haettavana olevaan virkaan.

Oikaisuvaatimuksesta ei ilmene seikkoja, joiden perusteella olisi aihetta muuttaa tuomiokapitulin päätöstä A:n kelpoisuudesta vaaliehdokkaaksi eikä myöskään vaaliehdotusta.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A on valituksessaan vaatinut, että tuomiokapituli velvoitetaan asettamaan hänet toiselle vaalisijalle ehdollepanossa.

Tuomiokapituli on todennut A:lla olevan kiistattomasti muodollinen pätevyys kirkkoherran virkaan. Kyseistä virkaa on hakenut kaksi muodollisesti pätevää hakijaa. Tuomiokapitulin olisi pitänyt asettaa hakijat vaalisijoille pätevyysjärjestyksessä. Kirkkoherran valinnan suorittavat seurakuntalaiset. Tuomiokapitulilla ei ole oikeutta karsia hakijoita ja sillä tavalla estää seurakuntalaisten valintaoikeus.

Tuomiokapituli arvioi päätöksessään, että A:n johtamistaidolliset ominaisuudet eivät ilmeisesti riitä täyttämään niitä vaatimuksia, joita Someron ja Somerniemen seurakuntien yhteiseltä kirkkoherralta nykyisessä tilanteessa edellytetään. Mainittu käsitys perustuu ilmeisesti tuomiokapitulin suorittamaan puolen tunnin haastatteluun. Tällöin häneltä kysyttiin hänen johtamistyylistään. Hän ilmoitti johtamistapansa olevan pehmeää, jolla hän tarkoitti, ettei hän ole sotilaallinen käskyttävä johtaja, vaan nykyaikainen henkilöjohtaja, joka pyrkii motivoimaan työntekijät omaehtoiseen luovaan työskentelyyn. Kun häneltä kysyttiin, mitkä ovat hänen vahvuutensa ja heikkoutensa, hän vastasi, että tähän on vaikea vastata, koska sama ominaisuus saattaa olla tavallaan samaan aikaan sekä heikkous että vahvuus. Tuomiokapituli on tulkinnut hänen johtamistyylinsä väärin. Hän on määrätietoinen asioita eteenpäin vievä johtaja.

Tuomiokapituli on valituksen johdosta antamassaan lausunnossa muun ohella todennut, että tuomiokapitulilla ei ole ainoastaan oikeus vaan myös velvollisuus karsia hakijoista ne, joita ei katsota kelpoisiksi hoitamaan haettavana olevaa virkaa. Jokainen viranomainen joutuu virantäyttöä suorittaessaan harkitsemaan, ovatko kaikki hakijat muodollisesta pätevyydestään huolimatta kelpoisia virkaan ja onko heillä mahdollisuuksia selviytyä viranhoidossa esille tulevista ongelmista. Kirkkoherran virkaa täytettäessä kysymys hakijan kelpoisuudesta tulee selkeämmin esille, kun sekä hakijoiden kelpoisuudesta että vaalisijoista tehdään erilliset päätökset.

Tuomiokapitulin arvio A:n johtamistaidollisista ominaisuuksista ei ole perustunut pelkästään haastattelussa saatuun tietoon, vaan myös tuomiokapitulin jäsenten tuntemukseen ja hakuasiakirjoista ilmeneviin seikkoihin. Haastattelussa saaduilla tiedoilla on luonnollisesti suuri painoarvo. Valituskirjelmässä esitetyt tiedot A:n haastattelutilanteessa esittämistä mielipiteistä ja hänen toivomasta tulkintatavasta eivät anna aihetta muuttaa tuomiokapitulin hakijasta esittämää kelpoisuusarviointia juuri kyseiseen virkaan.

Kirkkoherranviran täytössä seurakunnan vokaatiolla on olennainen merkitys. Jos kelpoisia hakijoita on vähintään kaksi, kirkkoherra valitaan seurakuntavaaleilla. Jos tuomiokapituli toteaa kelpoiseksi hakijoista vain yhden, seurakuntavaaleja ei voida järjestää, ja seurakuntaneuvostot suorittavat seurakunnan puolesta harkinnan, hyväksyvätkö seurakunnat ainoan jäljelläolevan hakijan ja onko hänelle siis seurakunnan vokaatio. Someron ja Somerniemen seurakuntien seurakuntaneuvostot ovat antaneet myönteisen lausuntonsa X:stä, jolloin tuomiokapituli on voinut asettaa hänet ensimmäiselle ja ainoalle vaalisijalle.

A on antanut vastaselityksen.

X:lle on varattu tilaisuus selityksen antamiseen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

Kirkkolain 6 luvun 13 §:n mukaan seurakunnassa tulee olla kirkkoherran virka. Kahdella tai useammalla samaan hiippakuntaan kuuluvalla seurakunnalla voi olla yhteisenä kirkkoherran virka.

Kirkkoherra valitaan kirkkolain 8 luvun 1 §:n mukaan papinvaalilla. Vaalin suorittaa seurakunta kirkon vaalijärjestyksen mukaisesti tuomiokapitulin tutkittua hakijoiden kelpoisuuden ja tehtyä vaaliehdotuksen kirkkojärjestyksen mukaisesti.

Kirkkoherran viran kelpoisuusvaatimuksista säädetään kirkkojärjestyksen 6 luvun 18 §:ssä, jonka 1 momentin mukaan kirkkoherran virkaa hakevan tulee olla pastoraalitutkinnon suorittanut pappi. Virkaan vaaditaan lisäksi seurakuntatyön johtamisen tutkinto.

Kirkkoherran viran hakuajan päätyttyä tuomiokapitulin tulee kirkkojärjestyksen 6 luvun 22 §:n 1 momentin mukaan viivytyksettä tutkia hakijoiden kelpoisuus virkaan ja, jollei 25 §:stä muuta johdu, tehdä papinvaalia varten vaaliehdotus.

Mainitun 22 §:n 2 momentin mukaan ehdollepanossa on pätevistä hakijoista vaalisijoille asetettava kolme siinä järjestyksessä kuin heidät katsotaan taitaviksi ja kykeneviksi virkaan, ottaen huomioon viran erityiset tarpeet.

Kirkkojärjestyksen 6 luvun 24 §:n 1 momentin mukaan vaaliehdokkaaksi kelpoinen ei ole hakija,
1) joka on pidätetty tai erotettu papin- tai pappisviran toimituksesta;
2) joka on hakijana toiseen kirkkoherran tai kappalaisen virkaan paitsi 32 §:ssä mainituissa tapauksissa; tai
3) jolta ilmeisesti puuttuvat viran hoitamiseen tarvittavat edellytykset.

Jos hakija on viraltapantu papinvirasta ja päätös on lainvoimainen, tuomiokapituli harkitsee pykälän 2 momentin mukaan, onko hän kelpoinen vaaliehdokkaaksi.

Jos kirkkoherran virkaa on hakenut, tai hakemuksen peruuttamisen vuoksi tai muusta syystä on vain yksi hakija, tuomiokapitulin on kirkkojärjestyksen 6 luvun 25 §:n (526/2002) mukaan varattava kirkkoneuvostolle tai seurakuntaneuvostolle tilaisuus antaa lausuntonsa vaaliehdotuksen tekemisestä. Tällöin kirkkoneuvosto tai seurakuntaneuvosto voi pyytää tuomiokapitulia julistamaan viran uudelleen haettavaksi. Jos uudella hakuajalla virkaan ei tule uutta pätevää hakijaa, tuomiokapitulin on pykälän 2 momentin mukaan tehtävä vaaliehdotus tai painavista syistä päätettävä, että viran täyttämismenettely raukeaa.

A täyttää kirkkoherralta kirkkojärjestyksen 6 luvun 18 §:ssä vaaditut kelpoisuusvaatimukset. Asiassa on kysymys siitä, onko tuomiokapituli voinut kirkkojärjestyksen 6 luvun 24 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla katsoa, että A ei ole vaaliehdokkaaksi kelpoinen, koska häneltä ilmeisesti puuttuvat Someron ja Somerniemen seurakuntien yhteisen kirkkoherran viran hoitamiseen tarvittavat edellytykset lyhyen papinviran hoidosta saadun kokemuksen ja johtamisominaisuuksiensa vuoksi.

Mainitun kirkkojärjestyksen säännöksen soveltaminen edellyttää, että viran hoitamiseen tarvittavien edellytysten puuttumista on pidettävä ilmeisenä. Kun otetaan huomioon säännöksen sanamuoto ja myös se, mitä kysymyksessä olevan 24 §:n 1 momentin 1 kohdassa ja 2 momentissa on papinvirasta erottamisen osalta säädetty, viranhakijan katsominen vaalikelvottomaksi tarvittavien edellytysten puuttumisen johdosta edellyttää vakavia, selvästi todettavia perusteita.

Kun kirkkoherran valinta kuuluu seurakunnalle ja kun hakijan kyky ja taito myös kokemuksen ja johtamisominaisuuksien puolesta tulee ottaa huomioon kirkkojärjestyksen 6 luvun 22 §:n 2 momentin mukaisesti siinä järjestyksessä, missä hakijat asetetaan vaalisijoille, tuomiokapitulin päätöksessä mainituilla perusteilla ei voida katsoa, että A:lta ilmeisesti puuttuvat Someron ja Somerniemen seurakuntien yhteisen kirkkoherran viran hoitamiseen tarvittavat edellytykset. Tuomiokapitulin päätös, jolla A:n oikaisuvaatimus on hylätty, loukkaa siten A:n oikeutta.

Edellä mainituilla perusteilla korkein hallinto-oikeus kumoaa tuomiokapitulin päätöksen ja palauttaa asian tuomiokapitulille uudelleen käsiteltäväksi.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Erkki Onikki, Pirkko Ignatius, Lauri Tarasti, Kari Kuusiniemi ja Niilo Jääskinen. Asian esittelijä Marja-Terttu Savolainen.