A, B ja C ovat ennakkoratkaisuhakemuksessaan esittäneet, että heidän vanhempansa olivat 30.4.1985 lahjoittaneet heille Asunto Oy X:n osakkeita, jotka oikeuttivat 9 pinta-alaltaan 30-54 neliömetrin suuruisten huoneistojen hallintaan, ja Asunto Oy Y:n osakkeita, jotka oikeuttivat 19 pinta-alaltaan 27-97 neliömetrin suuruisten huoneistojen hallintaan. Omistusoikeus lahjoitettuun omaisuuteen jakautui lahjansaajien kesken siten, että A:n osuus oli 33,94 prosenttia, B:n 32,12 prosenttia ja C:n 33,94 prosenttia. Omistusoikeus lahjoitettuun omaisuuteen oli siirtynyt lahjansaajille välittömästi. Lahjanantajat olivat pidättäneet itselleen elinikäisen hallintaoikeuden lahjoitettuun omaisuuteen ja oikeuden saada omaisuuden tuotto.

A, B ja C olivat 22.6.2000 tehneet sopimuksen yhteisomistussuhteen jakamisesta. Ennen yhteisomistussuhteen purkamista kolmeen huoneistoon oikeuttavat osakkeet oli myyty. Jaettavan omaisuuden arvoksi arvioitiin 18 017 950 markkaa. A sai sopimuksen mukaan huoneistojen hallintaan oikeuttavia osakkeita 5 787 450 markan arvosta, mikä vastasi 32,12 prosenttia koko arvosta, sekä B 6 115 000 markan arvosta, mikä vastasi 33,94 prosenttia koko arvosta, ja C samoin 6 115 500 markan arvosta vastaten 33,94 prosenttia koko arvosta.

Omistusoikeus jaon kohteena olevaan omaisuuteen siirtyi osapuolille allekirjoitushetkellä. Jaon osapuolet olivat tietoisia siitä, että kaikki jaon kohteena olevat asunnot olivat vuokralaisten hallinnassa aiemmin tehtyjen vuokrasopimusten perusteella. Omaisuudenjaossa ei käytetty mitään ulkopuolisia varoja. Osapuolet hyväksyivät jaossa heille tulevan omaisuuden vastaavan heille lahjoituksella annettua omistusosuutta.

A, B ja C ovat pyytäneet ennakkoratkaisua siitä, syntyykö heille edellä kuvatussa yhteisomistuksen purkamisessa veronalaisia luovutusvoittoja.

Keskusverolautakunnan päätös 4.10.2000: Ennakkoratkaisu verovuodelle 2000.

Ennakkoratkaisu:

A on luovuttanut B:lle 32,12 prosentin suuruisen osuuden tämän omistukseen tulleiden 8 huoneiston hallintaan oikeuttavista osakkeista ja C:lle 32,12 prosentin suuruisen osuuden tämän omistukseen tulleiden 9 huoneiston hallintaan oikeuttavista osakkeista. Näiden osuuksien luovutuksesta saatu voitto on A:n veronalaista pääomatuloa.

B on luovuttanut A:lle 33,94 prosentin suuruisen osuuden tämän omistukseen tulleiden 8 huoneiston hallintaan oikeuttavista osakkeista ja C:lle 33,94 prosentin suuruisen osuuden tämän omistukseen tulleiden 8 huoneiston hallintaan oikeuttavista osakkeista. Näiden osuuksien luovutuksesta saatu voitto on B:n veronalaista pääomatuloa.

C on luovuttanut A:lle 33,94 prosentin suuruisen osuuden tämän omistukseen tulleiden 8 huoneiston hallintaan oikeuttavista osakkeista ja B:lle 33,94 prosentin suuruisen osuuden tämän omistukseen tulleiden 9 huoneiston hallintaan oikeuttavista osakkeista. Näiden osuuksien luovutuksesta saatu voitto on C:n veronalaista pääomatuloa.

Kunkin osuuden luovutushinta on sen vastikkeeksi saadun osuuden käypä arvo yhteisomistussuhteen jakamishetkellä 22.6.2000. Kunkin osuuden hankintameno on sen lahjaverotuksessa käytetty arvo tai vähintään 50 prosenttia luovutushinnasta.

Perusteluinaan keskusverolautakunta on todennut seuraavaa: A:lle, B:lle ja C:lle on vuonna 1985 lahjoitettu yhteisesti Asunto Oy X:n ja Asunto Oy Y:n osakkeita. A on saanut omistukseensa 32,12 prosenttia, B 33,94 prosenttia ja C 33,94 prosenttia yhteisesti saaduista osakkeista. He ovat 22.6.2000 tehneet sopimuksen yhteisomistussuhteen jakamisesta. Jaossa A on saanut 8 huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet, joiden arvoksi on katsottu 32,12 prosenttia yhteisesti omistettujen osakkeiden arvosta. Jaossa B on saanut 8 huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet, joiden arvoksi on katsottu 33,94 prosenttia yhteisesti omistettujen osakkeiden arvosta. Jaossa C on saanut 9 huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet, joiden arvoksi on katsottu 33,94 prosenttia yhteisesti omistettujen osakkeiden arvosta.

A:n, B:n ja C:n omistusoikeus hakemuksessa tarkoitettuihin asuinhuoneistojen hallintaan oikeuttaviin osakkeisiin on ollut määräosaista yhteisomistusoikeutta. Kukin heistä on omistanut määräosan kunkin huoneiston hallintaan oikeuttavista osakkeista. Määräosaisen yhteisomistussuhteen purkaminen siten, että kukin yhteisomistaja saa muun kuin määräosansa kustakin jaon kohteena olevasta osakkeesta, aikaansaa kullekin yhteisomistajalle vaihdonluonteisen luovutuksen. Täten A on luovuttanut B:lle 32,12 prosenttia tämän omistukseen tulleiden 8 huoneiston hallintaan oikeuttavista osakkeista ja C:lle 32,12 prosenttia tämän omistukseen tulleiden 9 huoneiston hallintaan oikeuttavista osakkeista sitä vastaan, että A on saanut B:ltä 33,94 prosenttia omistukseensa tulleiden 8 huoneiston hallintaan oikeuttavista osakkeista ja C:ltä samoin 33,94 prosenttia omistukseensa tulleiden 8 huoneiston hallintaan oikeuttavista osakkeista. B:llä ja C:llä on ollut vastaavanlaiset luovutukset ja saannot.

Omaisuuden luovutuksesta saatu voitto on veronalaista pääomatuloa siten kuin tuloverolaissa säädetään. Omaisuuden luovutuksesta saadun voiton määrä lasketaan siten, että luovutushinnasta vähennetään omaisuuden hankintamenon poistamatta olevan osan ja voiton hankkimisesta olleiden menojen yhteismäärä. Vaihdossa omaisuuden luovutushintana pidetään vastikkeeksi saadun omaisuuden käypää arvoa vaihtohetkellä. Vastikkeetta saadun omaisuuden hankintamenoksi katsotaan lahjaverotuksessa käytetty arvo. Luovutushinnasta vähennettävä määrä on kuitenkin, jos luovutettu omaisuus on ollut luovuttajalla vähintään 10 vuoden ajan, vähintään 50 prosenttia luovutushinnasta.

Sovelletut oikeusohjeet: Tuloverolaki 45 § 1 mom., 46 § 1 mom. ja 47 § 1 mom.