Telehallintokeskus oli sille telemarkkinalain 36 ja 42 §:n nojalla kuuluvan toimivallan nojalla tutkinut, oliko teleyritys A rikkonut telemarkkinalain 18 §:ää ja liikenneministeriön päätöksen (468/1997) 7 §:ää toisille teleyrityksille vuokrattavien tilaajayhteyksien hinnoittelussa. Telehallintokeskus oli päätöksessään sen jälkeen, kun se oli todennut, missä suhteissa toisille teleyrityksille vuokrattavien tilaajayhteyksien hinnat eivät telemarkkinalain 18 §:n 3 momentissa edellytetyllä tavalla olleet kohtuullisia suoritteen tuottamisesta aiheutuneisiin kustannuksiin nähden, velvoittanut telemarkkinalain 42 §:n nojalla yhtiön korjaamaan virheensä.

A:n valituksesta hallinto-oikeus osaksi kumosi telehallintokeskuksen päätöksen ja palautti asian tältä osin telehallintokeskukselle sekä osaksi hylkäsi valituksen. A ja telehallintokeskus valittivat hallinto-oikeuden päätöksestä. Korkein hallinto-oikeus tutki valitukset ja lausui päätöksessään muun muassa seuraavaa:

Telehallintokeskuksen toimivaltaan ei telemarkkinalain 42 §:n nojalla kuulunut määritellä hintoja. Telehallintokeskuksen toimivaltaan kuului vain tutkia, olivatko yhtiön itse määrittelemät hinnat kohtuullisia ja velvoittaa yhtiö saattamaan hinnat kohtuullisiksi. Telehallintokeskuksen harjoittama valvonta oli toisille teleyrityksille vuokrattavien tilaajayhteyksien hinnoittelun osalta jälkikäteen tapahtuvaa, mikä sisälsi myös toimivallan valvoa, että yhtiön korjaamat hinnat johtivat kohtuulliseen hinnoitteluun.

Televerkkojen tilaajayhteyksien vuokraamisesta toisille teleyrityksille perittävien maksujen on telemarkkinalain 18 §:n 3 momentin mukaan oltava kohtuullisia suoritteen tuottamisesta aiheutuneisiin kustannuksiin nähden. Telemarkkinalaissa ei ole lähemmin määritelty, milloin maksu on telemarkkinalain 18 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla kohtuullinen. Telehallintokeskuksella on harkintavaltaa valitessaan lainmukaista menettelytapaa, jolla hintojen kohtuullisuutta selvitetään. Telehallintokeskus oli voinut selvittää yhtiön hinnoittelun kohtuullisuutta pyytämällä yhtiöltä sen hinnoittelun perustana olevat kustannuslaskelmat ja arvioimalla tämän jälkeen toisaalta, vastasivatko laskelmissa esitetyt kustannukset todellisia kustannuksia ja toisaalta, oliko laskelmissa esitetty sijoitetun pääoman tuottovaatimus perusteltu sekä suuruusluokaltaan että sijoitetun pääoman osalta.

Telemarkkinalaki 18 § 3 mom., 35, 36 ja 42 § Hallintolainkäyttölaki 6 § 2 mom.