J:n kaupungin hallintosäännön 2 §:n mukaan kaupungin luottamushenkilöorganisaation muodostivat kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus ja seuraavat lautakunnat: keskusvaalilautakunta, tarkastuslautakunta, maaseutulautakunta, sosiaalilautakunta, sivistyslautakunta, tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta. Henkilöstöorganisaatio jakautui hallintosäännön 5 §:n mukaan neljään osastoon: hallinto-osastoon, sosiaaliosastoon, sivistysosastoon ja tekniseen osastoon. Osastoa johti osastopäällikkö. Kaupunginhallitus/lautakunta päätti vastuualueen jakamisesta vastuuyksiköihin. Vastuualueet ja vastuuyksiköt määriteltiin talousarvion laadinnan yhteydessä. Osastopäällikkö määräsi vastuuyksikön esimiehen määräämäkseen ajaksi. Hallintosäännön 3 §:n mukaan esittelijänä sosiaalilautakunnassa toimi sosiaalijohtaja.

B toimi sosiaalilautakunnan alaisuudessa vastuuyksikön esimiehenä. Hän oli sosiaaliosastoon kuuluvan palvelukeskuksen johtaja. Keskukseen kuuluivat vanhainkoti ja vanhusten, vammaisten ja dementikkojen palveluasunnot. J:n kaupungissa oli sosiaalijohtaja, joka toimi sosiaaliosaston päällikkönä. Sosiaalijohtaja oli B:n esimies. B ei toiminut esittelijänä kaupunginhallituksessa eikä sosiaalilautakunnassa. Kun otettiin huomioon B:n asema kaupungin organisaatiossa ja hänen tehtävänsä, B ei vastannut sillä tavalla itsenäisesti tehtäväalueestaan, että hänen voitiin katsoa olevan kuntalain 34 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla kunnanhallituksen tai lautakunnan tehtäväalueen johtavassa tehtävässä tai sellaiseen rinnastettavassa vastuullisessa tehtävässä. Palvelukeskuksen johtaja oli siten vaalikelpoinen kaupunginvaltuustoon.