Patenttihakemus, joka oli tehty 7.11.1995, oli 25.6.1997 muunnettu hyödyllisyysmallihakemukseksi. Patentti- ja rekisterihallitus jätti kantapatenttihakemukseen perustuvan, 11.12.1997 jätetyn jaetun hakemuksen tutkittavaksi ottamatta sillä perusteella, että kantapatenttihakemus oli peruuntunut lopullisesti kun se oli muunnettu hyödyllisyysmallihakemukseksi. Myös valituslautakunta katsoi päätöksessään, että kantapatenttihakemus oli hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain 8 §:n (10.5.1991/800) hallituksen esityksessä 232/1990 vp. esitettyjen perustelujen ja yleisesti noudatetun käytännön nojalla katsottava peruuntuneeksi 25.6.1997, jolloin se oli muunnettu hyödyllisyysmallihakemukseksi ja näin ollen tuona päivänä lopullisesti ratkaisu, jolloin sen jakaminen ei ollut enää mahdollista.

Korkein hallinto-oikeus kumosi seuraavilla perusteilla patentti- ja rekisterihallituksen sekä valituslautakunnan päätökset palautti jatketun hakemuksen patentti- ja rekisterihallitukselle käsiteltäväksi: Kantahakemuksesta jaettu patenttihakemus voidaan patenttilain 11 §:n mukaan esittää niin kauan kuin kantahakemusta ei ole lopullisesti ratkaistu. Kantahakemuksen vireilläolo on katsottava päättyneen vasta silloin, kun sen hyväksymisestä, hylkäämisestä tai sillensä jäämisestä on annettu lainvoimainen päätös. Tällaista päätöstä ei ole asiassa annettu. Kantahakemusta ei voida hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain 8 §:n (10.5.1991/800) hallituksen esityksessä 232/1990 vp. esitettyjen perustelujen perusteella katsoa peruuntuneeksi. Patenttilaissa ei ole säädetty hakemuksen peruuntumisesta kysymyksessä olevassa tilanteessa. Jaettua hakemusta ei ole näin ollen voitu jättää tällä perusteella tutkimatta.