Kaupunginhallitus oli päättänyt 19.5.1997 kunnallisen etuja luovan erorahajärjestelmän käyttöönottamisesta ja käytössä noudatettavista ehdoista. Erorahan myöntäminen edellytti muun ohella henkilön irtisanoutumista ennen päätöksen tekemistä. Erorahajärjestelmän uudistaminen oli ollut kunnassa vireillä ainakin vuoden 1998 alusta. Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan ei voitu kuitenkaan katsoa, että erorahan hakija olisi ollut sillä tavoin tietoinen tästä uudistushankkeesta, että hänen olisi tullut varautua siihen, ettei hänen hakemustaan käsitellä soveltaen 19.5.1997 tehtyä päätöstä. Näissä oloissa hakijalla oli ollut perusteita luottaa siihen, että irtisanouduttuaan 25.3.1998 kaupungin palveluksesta 27.4.1998 lukien ja tehtyään ensin mainittuna päivänä erorahahakemuksen tämä hakemus tulee käsitellyksi ja ratkaistuksi silloin voimassa olleen erorahajärjestelmän mukaisesti. Kaupunginhallitus ei ollut voinut pätevästi nojautua siihen hakemuksen hylkäämisen perusteeseen, että muuttaessaan 30.3.1998 erorahajärjestelmää se oli samalla päättänyt, että vuonna 1998 tehtävät erorahapäätökset tehdään uuden säännön perusteella. Hakemus olisi tullut käsitellä päätöksentekohetkellä voimassa olleen 19.5.1997 tehdyn kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus kumosi kaupunginhallituksen ja lääninoikeuden päätökset ja palautti asian kaupunginhallitukselle uudelleen käsiteltäväksi.