Lääkelaitos vahvisti apteekkarin suoritettavan apteekkimaksun apteekin liikevaihdon ja sen yhteydessä toimivan osakeyhtiön liikevaihtojen yhteissumman perusteella. Lääninoikeus hylkäsi apteekkarin valituksen.

Korkein hallinto-oikeus kumosi lääninoikeuden ja lääkelaitoksen päätökset ja palautti asian lääkelaitokselle uudelleen käsiteltäväksi. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että asianomaisen osakeyhtiön liikevaihtoa ei voitu lukea apteekin liikevaihtoon apteekkimaksua määrättäessä.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen perustelut: Apteekin yhteydessä harjoitti liiketoimintaa myös osakeyhtiö. Sen toimialana oli kaupparekisterimerkintöjen mukaan homeopaattisten, fytoterapeuttisten ja kosmeettisten aineiden ja luontaistuotteiden maahantuonti ja kauppa, kemikaliokaupan harjoittaminen ja alan yleisten terveystuotteiden kauppa, alan kirjallisuuden kustantaminen, maahantuonti ja kauppa sekä alan koulutus ja konsultointi. Toimintaansa varten yhtiö oli alivuokrannut apteekista 18 m ² :n suuruisen tilan apteekin perältä. Yhtiöllä oli oma henkilökunta. Sillä oli apteekin kanssa yhteinen kassajärjestelmä, joka erotteli apteekin ja yhtiön lukuun myydyt tuotteet.

Apteekkimaksusta annetun lain 1 §:n mukaan apteekkiliikkeestä on apteekkarin vuosittain suoritettava liikevaihdon mukaan määrätty maksu. Lain 2 §:n 1 momentin mukaan apteekkimaksua suoritetaan apteekin liikevaihdon mukaan sen jälkeen kun siitä on vähennetty arvonlisävero. Apteekkiliikkeen liikevaihdon määräämistä varten apteekkarin tulee mainitun lain 3 §:n 1 momentin mukaan toimittaa lääkelaitokselle ilmoitus liikkeen tuloista ja menoista kunakin kalenterivuonna viimeistään seuraavan vuoden huhtikuun 1 päivänä.

Hallituksen esityksessä Eduskunnalle laiksi apteekkimaksusta (HE 111/1945 vp) lausutaan, että kun apteekkimaksua on luonteeltaan pidettävä erikoisena maksuna, jonka apteekkioikeuden haltija suorittaa valtiolle apteekkiliikkeen monopolioikeuden tuottamasta hyödystä, on katsottu, että apteekkimaksun suuruus olisi määrättävä liikevaihdon mukaan. Liikevaihtoon sisältyy tosin myös se tulo, joka on saatu apteekissa myydystä muusta kuin apteekkitavarasta, mutta kun muun kuin apteekkitavaran myynti apteekeista vaihtelee suuressa määrin ja siitä johtuvan liikevaihdon erikseen laskeminen tuottaisi käytännössä suuria vaikeuksia näyttää olevan tarkoituksenmukaista määrätä apteekkimaksun perusteeksi apteekin liikevaihto, tekemättä eroa apteekkitavaran ja muun tavaran myynnin välillä. Jos apteekinhaltija sen sijaan harjoittaa apteekkiliikkeestä erillään muuta liiketoimintaa, esimerkiksi kemikaliokauppaa, ei tällaisesta liiketoiminnasta ole suoritettava apteekkimaksua.

Lääkelaitos on lähettänyt 20.1.1995 apteekkareille kirjeen (Dn:o 199/819/95), jonka mukaan liiketoimintojen erillään pito on mahdollista silloin, kun tällä muulla liiketoiminnalla on eri toiminimi, josta on tehty asianmukainen ilmoitus elinkeinotoimintaa valvovalle viranomaiselle, omalla sisäänkäynnillä varustettu selvästi erillinen myymälätila sekä oma rahaliikenne ja erillinen kirjanpito.

Lääkelaitoksen edellä mainittu kirje sisältää vain lääkelaitoksen käsityksen muun liiketoiminnan harjoittamisesta, koska apteekkimaksulaissa ei ole nimenomaista valtuussäännöstä, jonka mukaan lääkelaitos voisi antaa sitovia määräyksiä apteekkimaksulain soveltamisesta.

Asianomainen osakeyhtiö oli apteekista erillään oleva oikeushenkilö, jonka toimiala oli apteekin toimialasta poikkeava. Yhtiö oli asianmukaisesti perustettu. Kun otettiin huomioon apteekkimaksulain säännökset, joiden mukaan apteekkimaksua suoritetaan apteekkiliikkeestä sekä apteekkimaksun luonne ja tarkoitus, osakeyhtiön liiketoiminta oli apteekin toiminnasta niin erillään, että sen liikevaihtoa ei voitu lukea apteekin liikevaihtoon.

Laki apteekkimaksusta 1 ja 2 §