Lääninhallitus (LH) oli järjestänyt linjaliikenteen hoitamista ostopalveluna koskeneen tarjouskilpailun. Saatuaan kilpailussa liikennöitsijä A:lta liikennelupahakemuksen sisältäneen tarjouksen, jossa liikenne tarjouduttiin hoitamaan pelkästään asiakastuloin, LH oli ilmoittanut päättäneensä tehdä hankinnan A:lta ja siirtynyt liikenneluvan myöntämismenettelyyn. LH oli kuitenkin, hyläten liikennöitsijä A:n hakemuksen, myöntänyt liikenneluvan tarjouskilpailun kohteena olleille vuoroille liikennöitsijä B:lle, joka oli aikaisemmin hoitanut tuota liikennettä ostopalveluna saatuaan sitä ennen linjaliikenteenä hoitamansa liikenteen lakkautetuksi palveluasetuksen (ETY 1191/69) nojalla kannattamattomana. LH perusteli B:n hakemuksen hyväksymistä sillä, että liikenne vastasi pieniä aikataulumuutoksia lukuunottamatta ostoliikenteenä hoidettuja liikenteitä ja että annetut lausunnot puolsivat liikenteiden hoitamista haetulla tavalla. LH perusteli A:n hakemuksen hylkäämistä sillä, että annettujen lausuntojen perusteella liikenne ei vastannut kysymyksessä olleen kunnan tarpeita liikenteen järjestämiseksi eikä ollut tarkoituksenmukaisesti ja taloudellisesti järjestetty. LO kumosi A:n valituksesta lääninhallituksen päätökset ja palautti asian lääninhallitukselle katsoen, että LH ei ollut voinut enää luopua tekemästään hankinnasta, vaikka sen toteutuminen edellyttikin linjaliikennelupaa, kun tuon luvan myöntämistä oli pidettävä vain lupaviranomaisen hankinnasta tekemän ratkaisun täytäntöönpanona. KHO katsoi, että LH oli siirtyessään liikenneluvan myöntämistä koskevaan menettelyyn keskeyttänyt tarjouskilpailun tekemättä siinä tarkoitettua hankintaa. Kysymystä tarjouskilpailusta luopumista koskevan päätöksen lainmukaisuudesta ei ratkaistu liikennelupaa koskevassa valitusasiassa. Lääninoikeuden toimivaltaan kului sen ratkaistessa linjaliikennelupaa koskevassa asiassa henkilöliikennelain 25 §:n nojalla tehdyn valituksen tutkia, oliko liikennelupahakemuksen käsittelyssä noudatettu henkilöliikennelain säännöksiä.

Arvioitaessa henkilöliikennelain 9 a §:n edellyttämällä tavalla sen liikenteen taloudellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta, jonka harjoittamiseen lupaa oli haettu, oli otettava huomioon, että B oli harjoittanut linjaliikenneluvan nojalla liikennettä kysymyksessä olevilla vuoroilla ja saanut tuon liikenteen lakkautetuksi palveluvelvoitteena eli kannattamattomana. Tämän jälkeen B oli hoitanut liikennettä ostopalveluna saaden siitä korvaukseksi sopimuksen mukaan asiakastulojen lisäksi 405.000 markkaa. B oli tarjouskilpailussa tehnyt tarjouksen, jossa on asiakastulojen lisäksi edellytetty tarjouskilpailussa tarkoitetun liikenteen hoitamisesta 780.583 markan korvausta. Toisaalta LH oli hyväksyessään A:n tarjouksen otettavaksi huomioon tarjouskilpailussa katsonut, että tuo tarjous huolimatta sen sisältämistä aikataulumuutoksista oli vastannut tarjouspyyntöä. Vielä oli otettava huomioon, että B oli itse liikennelupahakemuksensa perusteluissa ilmoittanut, ettei liikenteen järjestäminen hakemuksen mukaisesti ollut paras mahdollinen ratkaisu.

KHO katsoi, ettei LH, ottaen huomioon edellä mainitut liikenteen taloudellisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden arvioinnissa vaikuttavat seikat, ollut päätöksissään mainituilla perusteilla voinut hyväksyä B:n hakemusta ja hylätä A:n hakemusta. LO:n päätöksen lopputulos pysytettiin ja asia palautettiin LH:lle. ()

Äänestys 4-1