Kiinteistönvälitystoimintaa harjoittava yhtiö oli hankkinut verollista liiketoimintaansa varten henkilöautoja, joita yhtiön palveluksessa olevat kiinteistönvälittäjät käyttivät työssään. Kiinteistönvälittäjillä oli oikeus käyttää autoja myös yksityisajoihinsa ja heillä oli autoihin luontoisetujen laskentaperusteista annetun verohallituksen päätöksen 17 §:ssä tarkoitettu vapaa autoetu. Arvonlisäverolain 114 §:n 1 momentin 5 kohdan ja 2 momentin mukaan henkilöautoja koskevat hankinnat oikeuttavat vähennykseen vain, jos autoa käytetään yksinomaan vähennykseen oikeuttavassa tarkoituksessa. Tämä vähennysoikeuden rajoitus, joka oli ollut voimassa jo ennen kuin Euroopan yhteisöjen neuvoston kuudes arvonlisäverodirektiivi (77/388/ETY) tuli Suomea sitovaksi 1.1.1995, ei ollut direktiivin 17 artiklan ja sen tulkintaa koskevan Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen soveltamiskäytännön, erityisesti sellaisena kuin tulkinta ilmeni ratkaisusta C-43/96 (komissio v Ranska), vastainen. Koska henkilöautoja käytettiin myös kiinteistönvälittäjien yksityisajoihin, autoja ei ollut hankittu yksinomaan vähennykseen oikeuttavaan käyttöön. Yhtiöllä ei näin ollen ollut oikeutta vähentää henkilöautojen hankintahintaan, leasingmaksuihin ja käyttökustannuksiin sisältyvää arvonlisäveroa siltä osin kuin autoja käytettiin yhtiön verollisessa liiketoiminnassa. Veroasiamiehen valitus hyväksyttiin ja keskusverolautakunnan päätös kumottiin. Ennakkoratkaisu ajaksi 1.1.-31.12.1997.

ArvonlisäveroL 102 § ArvonlisäveroL 114 § 1 mom 5 kohta (1486/94) ArvonlisäveroL 114 § 2 mom

Arvonlisäverodirektiivi_17_art_2_ja_6_kohta (77/388/ETY)