Alueellinen ympäristökeskus oli, naapurikunnasta olevien mutta toisessa kunnassa sijaitsevan louhoshankkeen vaikutuspiiriin kuuluvien asuinkiinteistönomistajien valituksen hyläten, vahvistanut kunnanhallituksen 15.4.1996 louhoshanketta varten myöntämää maa-aineslupaa koskeneen päätöksen. Puheena olevaan päätökseen liitetyn valitusosoituksen mukaan päätökseen voitiin hakea muutosta viimeistään 30. päivänä luettuna valitusosoitukseen merkitystä päätöksen antopäivästä 23.4.1996. Saadun selvityksen mukaan lupapäätöstä ei kuitenkaan ollut annettu, niin kuin olisi pitänyt, julkipanon jälkeen maa-aineslain 19 §:n 1 momentissa (555/1981) tarkoitetulla tavalla, vaan julkipanoilmoitus oli pantu kunnan ilmoitustaululle vasta 14.6.1996. Ilmoituksessa tarkoitettuun päätökseen liittyi edellä kerrottu valitusosoitus tuolloin jo päättynyttä valitusaikaa koskevine mainintoineen.

KHO katsoi, että näissä oloissa kuntalain 92 §:ssä tarkoitetuille asianosaisille ja kunnan jäsenille ei ollut tehokkaalla tavalla annettu tilaisuutta muutoksen hakemiseen. Menettelyvirhe oli vaikuttanut myös muiden mahdollisten valittajien oikeuksiin. Koska ympäristökeskuksen ei olisi tullut alistusviranomaisena vahvistaa kunnanhallituksen päätöstä, ympäristökeskuksen samoin kuin kunnanhallituksenkin päätökset kumottiin louhoshankkeen naapurikunnasta olevien asuinkiinteistönomistajien jatkovalituksesta ja asia kokonaisuudessaan palautettiin kunnanhallitukselle uudelleen käsiteltäväksi. (). Vähemmistöön jäänyt jäsen katsoi, ettei ympäristökeskuksen ja kunnanhallituksen päätöksiä voitu kumota sillä lupapäätöksen tekemisen jälkeen sen tiedoksiantoon liittyvällä perusteella, että julkipanomenettely oli ollut edellä kuvatulla tavalla virheellinen.

Samoin D:1264/3/97

Äänestys 4-1

Ks. myös KHO:1969-A-II-121

Maa-ainesL 19 § 1 mom KuntaL 90 § 2 mom 1 kohta KuntaL 92 §