Poliisilaitos oli hylännyt hakemuksen saada tieto esitutkintapöytäkirjasta, jossa oli selvitetty epäiltyä vapautta loukkaavaa haureutta, jonka tutkinta oli päätetty sillä perusteella, että asianomistaja oli peruuttanut rangaistusvaatimuksensa. Lääninoikeus (LO) oli kumonnut poliisilaitoksen päätöksen ja oikeuttanut tietoa pyytäneen saamaan tiedon esitutkintapöytäkirjasta.

KHO: Yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun lain (AsiakJulkL) 4 §:n mukaan Poliisiviranomaiselle tai viralliselle syyttäjälle rikoksesta tulleita tietoja sekä sellaista asiaa tutkittaessa laadittuja pöytäkirjoja ei ole pidettävä julkisina, ennen kuin asia on ollut esillä oikeudessa tai jätetty sikseen.

Rikosasian tultua vireille tuomioistuimessa käsittelyyn julkisuuteen sovelletaan oikeudenkäynnin julkisuudesta annettua lakia (OikJulkL)(945/1984). Lain 5 §:n mukaan tuomioistuin voi asianosaisen vaatimuksesta tai erityisestä syystä muutenkin päättää, että suullinen käsittely toimitetaan kokonaan tai osaksi yleisön läsnä olematta, kun käsitellään muun ohella siveellisyysrikosta tai muuta sellaista rikosasiaa, joka koskee erityisen arkaluonteista henkilön yksityiselämään liittyvää seikkaa. Jos suullinen käsittely on lain 5 §:n nojalla ollut kokonaan tai osaksi suljettu, tuomioistuin voi päättää, että oikeudenkäyntiaineisto sovellettuja lainkohtia ja tuomiolauselmaa lukuunottamatta on pidettävä tarpeellisin osin salassa määräajan.

Esillä olevassa asiassa Helsingin poliisilaitos on toimittanut asianomistajan tekemän rikosilmoituksen johdosta esitutkinnan. Esitutkinnassa on selvitetty epäiltyyn vapautta loukkaavaan haureuteen liittyviä seikkoja. Asianomistaja on sittemmin peruuttanut ilmiantonsa, minkä johdosta tutkinnanjohtaja on lopettanut esitutkinnan tekemällään päätöksellä esitutkintalain 3 §:n 1 momentin nojalla. Tämän vuoksi asiassa ei ole toimitettu syyteharkintaa eikä asia ole tullut vireille tuomioistuimessa. Jos asia olisi tullut vireille tuomioistuimessa, olisi asian käsittely, sen laatu huomioonottaen, voitu määrätä suljetuksi ja oikeudenkäyntiaineisto julistaa salaiseksi.

Suomen hallitusmuodon (HM) 10 §:n 2 momentin (969/1995) mukaan viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Mainitun lain 6 §:n (739/1988) mukaan jokaisella on oikeus saada tieto yleisestä asiakirjasta, joka on julkinen. Yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun lain 9 ja 16 §:n mukaan salassapidettäväksi säädettyjä tietoja sisältävät asiakirjat eivät ole julkisia asiakirjoja. HM 8 §:n 1 momentin mukaan jokaisen yksityiselämä kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 (1) artiklan mukaan jokaisella on oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämäänsä, kotiinsa ja kirjeenvaihtoonsa kohdistuvaa kunnioitusta. Lainsäädännön alaan kuuluvilta osiltaan sopimus ja lisäpöytäkirjat ovat perustuslakivaliokunnan lausunnon (PeVL 2/1990 s.2) mukaan valtionsisäisesti samassa asemassa kuin lait yleensä. HM 16 a §:n mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Säännöksen perustelujen (HE:309/1993 vp) mukaan säännös ulottaa julkisen vallan turvaamisvelvollisuuden perusoikeuksien ohella myös

Suomea velvoittavissa kansainvälisissä sopimuksissa turvattuihin ihmisoikeuksiin. Tältä osin säännös vastaa ihmisoikeussopimusten lähtökohtia ja niiden kansainvälisissä valvontaelimissä saamaa tulkintaa.

Poliisilain (PolL) 43 §:n mukaan poliisin henkilöstöön kuuluva tai muu 1 momentissa tarkoitettu henkilö ei saa tehtäviensä hoitoon kuulumattomalla tavalla käyttää hyödykseen eikä luvatta muille ilmaista sellaisia henkilön yksityisyyteen kuuluvia seikkoja, jotka hän on saanut tässä tehtävässään tietoonsa ja joiden ilmitulo voi aiheuttaa henkilölle vahinkoa tai haittaa.

Valtion virkamieslain (VVML) 17 §:n mukaan virkamies ei saa käyttää hyödykseen eikä luvatta muille ilmaista virkamiesasemassaan tietoon saamaansa seikkaa, joka erikseen on säädetty tai määrätty salassa pidettäväksi tai joka koskee toisen terveydentilaa taikka jota asian laadun vuoksi ei muutoin saa ilmeisesti ilmaista.

AsiakJulkL 16 §:n mukaan ilmaisukiellon alaisia tietoja sisältävät asiakirjat ovat salassapidettäviä.

Kun otetaan huomioon HM 8 §:n ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 (1) artiklan sekä HM 16 a §:n henkilön yksityiselämän suojaamiselle asettamat vaatimukset, sisältää kysymyksessä oleva esitutkintapöytäkirja sellaisia PolL 43 §:ssä tarkoitettuja toisen yksityiselämää koskevia arkaluonteisia tietoja, joita poliisiviranomaiset eivät saa toiselle ilmaista. Ilmaisukielto perustuu laintasoisiin säädöksiin. Pyydetty esitutkintapöytäkirja on tähän nähden AsiakJulkL 16 §:n mukaisesti salassapidettävä asiakirja.

Kun pyydetty esitutkintapöytäkirja on edellä lausutusta syystä salassapidettävä asiakirja, ei tiedon pyytäjällä ole AsiakJulkL 6 §:ssä säädettyä ja HM 10 §:n 2 momentissa turvattua oikeutta saada siitä tietoa. Tämän vuoksi KHO kumosi LO:n päätöksen ja saattoi poliisilaitoksen päätöksen voimaan.