Lääninhallitus oli ennen päätöksen tekemistä luvan myöntämisestä muun ohessa kysymyksessä olleen V:n yksityistieosuuden tilapäiseen sulkemiseen kuullut tieliikenneasetuksen 51 §:n 1 momentin mukaisesti tienpitäjänä yksityistien hoitokuntaa. Valittajat olivat tosin sanotun tien varrella asuvina ja tien vakituisina käyttäjinä asianosaisia tässä lupa-asiassa. Kun kuitenkin otettiin huomioon tieosuuden sulkemisen lyhyt kestoaika ja tieosuuden sulkemisesta päätöksessä asetettavin ehdoin, siten aiheutuva suhteellisen vähäiseksi katsottava haitta, lääninhallitus oli voinut ratkaista asian varaamatta valittajille hallintomenettelylain 15 §:n mukaista tilaisuutta antaa selitystään siitä. Asiaa lääninhallituksessa ratkaistaessa ei näin ollen ollut tapahtunut sellaista menettelyvirhettä, jonka johdosta päätös olisi ollut kumottava. Tieliikenneasetuksen 51 §:ssä (328/94) ei ollut asetettu yksityiskohtaisia edellytyksiä säännöksen 1 momentissa tarkoitetun luvan myöntämiselle. Tällaista asiaa harkittaessa oli kuitenkin otettava huomioon muun ohessa liikenneturvallisuusnäkökohdat ja luvan perusteella tilapäisesti suljettavan tieosuuden varrella asuvien sekä tien vakituisten käyttäjien oikeudet ja se miten nuo oikeudet ovat turvattavissa asettamalla lupaan ehtoja. Kun valituksenalaiseen päätökseen liitetyt lupaehdot näiltä osin täyttivät lääninhallituksen luvan myöntämistä koskevalle päätökselle asetettavat oikeudelliset vaatimukset, lääninhallitus oli harkintansa mukaan voinut myöntää luvan kysymyksessä olevaan tien sulkemiseen.

TieliikenneA 51 § 1 mom (328/1993) HallintomenettelyL 15 §