S:n aviopuolison ja lasten muutettua T:n kaupunkiin 8.1.1994 hän oli 7.3.1994 siirtynyt A:n kunnan terveyskeskuksen vuodeosastolta hoidettavaksi sairaalaan T:n kaupunkiin. Väestötietolain mukaan henkilön kotipaikka ei muutu sen johdosta, että hänet on otettu sairaalaan hoidettavaksi. S oli 21.8.1991 joutunut onnettomuuteen, jonka seurauksena hän sai pysyvän aivovamman ja oli tämän johdosta jatkuvan sairaalahoidon tarpeessa. Onnettomuuden sattuessa S:n kotipaikka oli A:n kunta. S:n sairaalahoidon tarve oli näin ollen syntynyt hänen asuessaan A:n kunnassa ja jatkunut tämän jälkeen keskeytymättä. A:n kunnan oli siksi katsottava olevan vastuussa hänen sairaalahoidostaan vuoden 1994 maaliskuun jälkeenkin väestörekisteriin tehdystä merkinnästä huolimatta.

S:n kotikunta oli 1.6.1994 jälkeen määräytynyt kotikuntalain mukaan. Kotikuntalain mukaan henkilön kotikunta ei muutu, jos hänen asumisensa toisessa kunnassa johtuu pääasiassa hoidosta terveydenhuollon toimintayksikössä. S:n hoitopaikan muuttumiselle T:n kaupungin sairaalaan ei ollut näytetty olleen terveydenhoidollisia perusteita. Siirto oli asiassa saadun selvityksen mukaan johtunut siitä, että hänen vaimonsa ja alaikäiset lapsensa olivat pysyvästi muuttaneet T:n kaupunkiin, eikä siten pääasiassa hoidosta. S:n kotikunta oli näin ollen 1.6.1994 lukien T:n kaupunki, joka siitä lukien oli velvollinen vastaamaan hänen terveydenhuollostaan aiheutuneista kustannuksista.

LääninoikeusL 2 § LääninoikeusL 3 § KansanterveysL 4 § mom 2 kohta KansanterveysL 4 § 5 mom KansanterveysL 22 § VäestötietoL 15 § 1 mom VäestötietoL 17 § mom 4 kohta KotikuntaL 2 § KotikuntaL 3 §