A sai koko vuodelta 1993 työnantajaltaan palkkaa, myös sairausajalta. Hänelle oli verovuonna maksettu vuonna 1960 myönnetyn henkivakuutukseen liittyvän sairausvakuutukseksi nimitetyn lisävakuutuksen nojalla päiväkorvausta 46,78 markkaa päivältä eli päiväkorvausta yhteensä 4.818 markkaa. Sairausvakuutuksen ehtojen mukaan suoritettiin sairauskorvausta sellaiselle vakuutetulle, jonka työkyky, ennen kuin hän oli täyttänyt 60 vuotta, oli taudin tai vamman johdosta vähentynyt vakuutuksen voimassa ollessa ainakin 75 prosentilla ja jonka työkyvyttömyys vakuutetun täytettyä 15 vuotta oli jatkunut vakuutuksen voimassa ollessa yhtäjaksoisesti yli 14 päivän. Sairauskorvausta suoritettiin yhteensä enintään 365 päivältä. Korkein hallinto-oikeus katsoi selvitetyksi, että A:n henkivakuutukseen liittyvä sairausvakuutus oli vapaaehtoinen henkilövakuutukseen kuuluva riskivakuutus, jonka perusteella edellä mainituissa olosuhteissa A:lle suoritetun päiväkorvauksen määrä 46,78 markkaa ei ollut riippuvainen A:n muista tuloista. Tähän nähden ja ottaen huomioon tuloverolain 78 §:n, 79 §:n 1 momentin ja 80 §:n 1 ja 5 kohdan säännökset, korkein hallinto-oikeus, kiinnittäen huomiota sairausvakuutuksen ehtoihin ja luonteeseen sekä sen perusteella suoritettujen päiväkorvausten määrään, katsoi päiväkorvaukset verovapaaksi korvaukseksi sairaudesta johtuneista kohonneista elantokustannuksista eikä ansiotulojen sijaan tai muutoin tulojen tai elatuksen vähentymisestä saaduksi, veronalaisena tulona käsiteltäväksi korvaukseksi. Verovuosi_1993. Myös D:3204/3/95

Äänestys 6-2.

TVL 78 § TVL-79_§ TVL_80_§_1_kohta TVL 80 § 5 kohta

Toisin KHO:1991-B-523