Elinkeinolautakunnan tehtäväalue, elinkeinotoimi, muodosti yhden kunnan viidestä päävastuualueesta. Lautakunnan apuna toimi maaseutujohtokunta, jonka vastuualue jakautui lomatoimen vastuualueeseen, jonka esimiehenä oli lomasihteeri, ja maatalouspalvelujen vastuualueeseen, jonka esimiehenä toimi maaseutuasiamies. Molemmat toimivat esittelijöinä maaseutujohtokunnassa. Vastuualueet yhdistettiin ja lomasihteeri määrättiin esittelijäksi sekä maaseutuasiamiehen esimieheksi ja heidän toimenkuviansa muutettiin vastaavasti. Maaseutuasiamiehen ja maataloussihteerin toimenkuvien mukaan molemmat toimivat kuitenkin kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisena, jonka tehtäviin kuuluu muun muassa maaseutuelinkeinojen tuki- korvaus- ja avustushakemusten ratkaiseminen niihin liittyvine valvontatehtävineen, ja molemmilla oli myös itsenäistä ratkaisuvaltaa. Kunnassa myönnettiin EU-tukea 881 maatilalle 551 miljoonaa markkaa vuonna 1996 ja kunnan vuonna 1995 verotettava tulo oli 690,6 miljoonaa markkaa, josta maatalouden osuus oli 64,7 miljoonaa markkaa. Kunnan omiin tehtäviin kuulumattomat tukitehtävät muodostivat kokonaisuuden, jota kunnan talouden ja toiminnan kannalta ei voitu pitää vähäisenä. Vaikka vastuualuejakoa ja maaseutuasiamiehen tehtäviä oli muutettu, hänen katsottiin tosiasiassa toimivan kunnan myös julkista valtaa käyttävänä maaseutuelinkeinoviranomaisena lautakunnan johtavaan tehtävään rinnastettavassa vastuullisessa tehtävässä. Maaseutuasiamies ei ollut vaalikelpoinen valtuutetuksi. Keskusvaalilautakunnan päätös, jolla maaseutuasiamies oli julistettu valituksi valtuustoon ja lääninoikeuden valituksen hylännyt päätös kumottiin ja asia palautettiin keskusvaalilautakunnalle oikaistavaksi ja uuden vaalituloksen vahvistamista varten.

Samoin KHO A:30.10.1997 T:2752, T:2753, T:2754, T:2755

KuntaL 34 § 1 mom 2 kohta KunVaaliL 91 § KunVaaliL 91 b §