Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) 6 §:n 2 kohdassa tarkoitettuna pohjoisena tukena maksetaan kasvintuotannon tukea, kotieläintalouden tuotantosidonnaista tukea, sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettua tukea, kasvihuonetuotannon tukea ja varastointitukea vuodelta 2026 siten kuin tässä asetuksessa säädetään.

Tuet maksetaan alueittain eriytettyinä noudattaen eräiden maaseudun kehittämisen korvauksien, suorien viljelijätukien ja maa- ja puutarhatalouden kansallisten tukien korvaus- ja tukialueista ja niiden saaristoksi luettavista osa-alueista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1379/2022) säädettyä tukialuejakoa.

Tukea myönnetään enintään tukiyksikkökertoimella kerrotulle osuudelle tukeen oikeuttavien tukiyksiköiden määrästä. Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, tukiyksikkökerroin on 1,00.

Pohjoista tukea voidaan maksaa enintään liitteessä mainittujen enimmäismäärien mukaisesti. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava maksun perusteena oleva tukiyksikkömäärä tai tuen kokonaismäärä ylittää mainitun enimmäismäärän, tukiyksikkökerrointa ja yksikkötuen tasoa voidaan muuttaa.

Kasvintuotannon tuki maksetaan kunkin kasvulohkon osalta vain kerran, vaikka samalla lohkolla viljellään saman tukihakukauden aikana useita tukikelpoisia kasveja peräkkäin. Kasvulohkon on oltava hakijan hallinnassa yhtenäishakemuksen viimeisestä jättämispäivästä hakemuksen viimeiseen mahdolliseen muutospäivään. Hakijan hallinta voi olla hallintaa omistajana, maanvuokralaissa (258/1966) tarkoitettuna vuokramiehenä, muun hallintasopimuksen kuin maanvuokrasopimuksen nojalla tai testamenttiin tai muuhun saantokirjaan perustuvan käyttöoikeuden nojalla.

Tuen maksamisen edellytyksenä on, että hakija on noudattanut toiminnassaan, mitä eräiden maatalouden pinta-alaperusteisten tukien myöntämisen yleisistä edellytyksistä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (77/2023) tuen myöntämisen yleisistä edellytyksistä säädetään. Kasvintuotannon tukea ei kuitenkaan makseta, jos ala on ilmoitettu kasvimaaksi.

Jäljempänä 5 §:ssä tarkoitettua pohjoista hehtaaritukea, 6 §:ssä tarkoitettua yleistä hehtaaritukea ja 7 §:ssä tarkoitettua nuorten viljelijöiden tukea ei makseta, jos peruslohko ei ole eräistä maaseudun kehittämisen korvauksista annetun lain (1333/2022) 8 §:ssä tarkoitetun luonnonhaittakorvauksen edellytyksenä olevaa korvauskelpoista alaa. Tukea ei myöskään makseta peruslohkolle, joka on maankäyttölajiltaan luonnonlaidun tai -niitty.

Puutarhakasvien maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain 9 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettuun viljelyksessä olevaan maatalousmaahan luetaan mukaan avomaanvihannesten, marjojen, hedelmien, siemenmauste- ja lääkekasvien, koristekasvien ja yrttimausteiden viljelyalat sekä taimitarhat ja kasvimaaksi ilmoitetut alat.

Pohjoista hehtaaritukea myönnetään vuoden 2026 kasvukauden ajan jäljempänä tarkoitettuun tuotantoon käytetyn maatalousmaan perusteella enintään seuraavasti:

Avomaanvihannesten viljelyyn myönnetään tukea, jos kyseessä ovat ihmisravinnoksi tarkoitetut vihannekset ja sato korjataan. Herneiden viljelyyn avomaalla myönnetään tukea, jos kyseessä ovat tarhaherneisiin kuuluvat silpo-, silpoydin-, sokeri- tai taittoherneet, jotka korjataan tuleentumattomina.

Jos satoa ei voida korjata sääolosuhteiden, tuhoeläinten tai kasvitautien vuoksi, lohko voidaan katsoa tukeen oikeutetuksi, jos lohko on viljelty paikkakunnan tuotanto-olosuhteiden mukaisen viljelytavan mukaisesti. Paikkakunnan tuotanto-olosuhteiden mukaisen viljelytavan katsotaan täyttyvän avomaanvihannesviljelyn osalta 2 momentissa säädetyn lisäksi, jos hakija on noudattanut toiminnassaan, mitä eräiden maatalouden pinta-alaperusteisten tukien myöntämisen yleisistä edellytyksistä annetussa valtioneuvoston asetuksessa tuen myöntämisen yleisistä edellytyksistä säädetään.

Peltokasvien viljelyyn vehnää, maissia, sokerimaissia, mallasohraa, ruista, puhdaskauraa, rehuviljaa, hirssiä, auringonkukkaa, valkuaiskasvustoja, lupiineja, soijapapua, virnaa, mesikkää, mailasta, apilaa ja vuohenhernettä lukuun ottamatta myönnetään tukea enintään seuraavasti:

Pohjoisen hehtaarituen ennakkoa voidaan maksaa 50 prosenttia haetun viljelyalan perusteella laskettavasta tuesta.

Yleistä hehtaaritukea myönnetään vuoden 2026 kasvukauden ajan maatalous-, puutarha- ja peltoenergiakasvien viljelyksessä olevan maatalousmaan perusteella enintään seuraavasti:

Yleistä hehtaaritukea ei makseta kasvimaaksi, kesannoksi, monimuotoisuuskasveiksi, suojakaistaksi, suojavyöhykkeeksi, ympäristösopimusalaksi, viljelemättömäksi alaksi, luonnonhoitonurmeksi, luonnonlaitumeksi tai luonnonniityksi ilmoitettujen peltoalojen eikä kasvihuonealojen perusteella.

Tukialueilla C3 ja C4 ei makseta yleistä hehtaaritukea vehnän, maissin, sokerimaissin, mallasohran, rukiin, hirssin, auringonkukan, sokerijuurikkaan, tärkkelysperunan, valkuaiskasvustojen, lupiinien, linssin, kikherneen, härkäpavun, soijapavun, virnan, mesikän, mailasen, apilan ja vuohenherneen viljelyalan perusteella eikä 5 §:ssä tukikelpoisten kasvien viljelyalan perusteella, ellei kyseessä ole avomaanvihannesten viljely.

Yleisen hehtaarituen ennakkoa voidaan maksaa 50 prosenttia haetun viljelyalan perusteella laskettavasta tuesta.

Nuorille viljelijöille myönnetään tukea tukialueilla C1, C2, C2 pohjoinen ja tukialueiden C saaristoalueet, C3 ja C4 vuoden 2026 kasvukauden ajan maatalous-, puutarha- ja peltoenergiakasvien viljelyksessä olevan maatalousmaan perusteella enintään 50 euroa hehtaarilta.

Nuorten viljelijöiden tukea ei makseta kasvimaaksi, kesannoksi, monimuotoisuuskasveiksi, suojakaistaksi, suojavyöhykkeeksi, ympäristösopimusalaksi, viljelemättömäksi alaksi, luonnonhoitonurmeksi, luonnonlaitumeksi tai luonnonniityksi ilmoitettujen peltoalojen eikä kasvihuonealojen perusteella.

Nuorten viljelijöiden tuen ennakkoa voidaan maksaa 50 prosenttia haetun viljelyalan perusteella laskettavasta tuesta.

Ympäristön hoitoon liittyvistä ehdoista, joita tuen hakijan tulee noudattaa, säädetään Euroopan unionin ja kansallisten viljelijätukien hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (1384/2022) 6–8 ja 12–14 §:ssä.

Maidon tuotantotukea myönnetään hakijan tuottaman, vuonna 2026 markkinointiin myydyn ja hyväksytyn maidon tai maidon suoramyynnin perusteella enintään seuraavasti:

Maidon tuotantotukea maksetaan meijerin ilmoittamien kuukausittaisten tuotantotietojen perusteella tai hakijan ilmoittaman suoramyynnin määrän mukaan.

Maidon tuotantotukea myönnetään vuoden 2026 tuotantojaksolle hakijaa kohti enintään seuraavan litramäärän perusteella:

Maidon tuotantotukea voidaan myöntää yhteensä enintään 171,20 miljoonaa euroa. Jos tukeen oikeuttavan maitomäärän perusteella laskettava tuen määrä ylittää mainitun enimmäismäärän, 1 momentissa tarkoitettua tukea alennetaan vastaavasti.

Eläinyksikköä kohti maksettavaa kotieläintukea myönnetään hakijan hallinnassa vuonna 2026 olleiden kotieläinten lukumäärän perusteella. Tuki määräytyy hakijalla vuonna 2026 olleiden eläinyksiköiden lukumäärän perusteella.

Muiden eläinten kuin teurastettujen hiehojen ja sonnien eläinmäärä muunnetaan eläinyksiköiksi käyttäen eläinyksiköistä eräissä maaseudun kehittämisen korvauksissa ja kansallisissa maa- ja puutarhatalouden tuissa annetun valtioneuvoston asetuksen (1378/2022) mukaista menettelyä. Emolehmästä tuki voidaan myöntää, jos se on poikinut vähintään kerran tukivuonna tai sitä edeltäneinä kahtena vuonna.

Eläimen lähtiessä tilalta teurastettavaksi teurastamoon tuki 2 momentissa lasketun eläinyksikkömäärän perusteella maksetaan eläimen lammas- ja vuohirekisteriin tai nautarekisteriin ilmoitettuun tilalta poistopäivään tai teurastamon ilmoittamaa eläimen teurastuspäivää edeltävään päivään saakka sen mukaan, kumpi näistä ajankohdista on aikaisempi.

Eläinyksikkötukea myönnetään eläinyksikköä kohti enintään seuraavasti:

Uuhista maksettavan tuen myöntämisen edellytyksenä on, että uuhista kertyy vähintään 4,0 tukeen oikeuttavaa eläinyksikköä ja hakija noudattaa tavanomaista tuotantotapaa.

Tukeen oikeuttavien uuhien enimmäismäärä on vuonna 2026 syntyneiden karitsoiden lukumäärä. Hakijoille, jotka aloittavat uuhien pidon vuonna 2026, tuki voidaan myöntää uuhien määrän perusteella. Uuhien pito katsotaan aloitetuksi, kun hakijalle on syntynyt velvollisuus tehdä lampaita koskevia ilmoituksia eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annetun lain 30 §:ssä tarkoitettuun eläinrekisteriin.

Kutuista maksettavan tuen myöntämisen edellytyksenä on, että kutuista kertyy vähintään 4,0 tukeen oikeuttavaa eläinyksikköä ja hakija noudattaa tavanomaista tuotantotapaa. Maatilalla on oltava sopimus maitoa jalostavan laitoksen kanssa, maatilan on tehtävä elintarvikelain (297/2021) 10 §:ssä tarkoitettu ilmoitus elintarviketoiminnasta tai tilalla on oltava elintarvikelain 11 §:n 1 momentissa tarkoitettu hyväksytty elintarvikehuoneisto viimeistään sinä päivänä, jona kotieläintalouden tukea koskeva vuosittainen tukihakemus voidaan viimeistään jättää.

Teurastetuista hiehoista ja sonneista maksettava tuki määräytyy hakijan hallinnassa olleiden vuonna 2026 teurastettujen eläinten lukumäärän perusteella.

Vuoden 2026 aikana teurastetuista hiehoista ja sonneista myönnetään tukea enintään seuraavasti:

Teurastettu hieho vastaa 0,6 eläinyksikköä

Jos ruho on hylätty teurastamon tekemän teurastusvirheen takia siten, että eläimestä on maksettu tuottajalle teuraseläintili, ruhon perusteella voidaan maksaa tukea. Jos eläin kuolee kuljetuksen aikana tai teurastamon navetassa, tukea ei sen osalta makseta.

Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain 10 §:n 5 momentissa tarkoitetussa tilanteessa vakiintuneena eläinmääränä voidaan pitää edellisen tukivuoden tuen perusteena ollutta eläinmäärää. Eläinmäärän pienenemisestä on tällöin toimitettava selvitys. Jos eläinten määrä on pienentynyt eläintaudin takia, tästä tulee lisäksi olla eläinlääkärin antama todistus.

Jos edellisen tukivuoden tuen perusteena oleva eläinmäärä on ollut poikkeuksellinen, vakiintuneena eläinmääränä voidaan pitää edellistä tukivuotta edeltävien enintään neljän peräkkäisen tukivuoden tuen perusteena olleiden eläinmäärien keskiarvoa.

Emolehmien, sonnien, uuhien, kuttujen ja teurashiehojen eläinyksikkötukea myönnetään 10 ja 12 §:ssä säädettyjen tukitasojen mukaisesti hakijaa kohti enintään seuraavan tukeen oikeuttavien eläinyksikköjen yhteismäärän perusteella:

Jos 1 momentissa tarkoitettu hakijakohtainen eläinyksikköjen yhteismäärä ylittyy ja hakijalla on useampaan eläinryhmään kuuluvia eläimiä eläinyksikköjen yhteismäärää laskettaessa, tuki myönnetään ensimmäisenä niiden eläinryhmien perusteella, joiden tuki yksikköä kohden on suurin. Tukea voidaan myöntää myös siten, että sen perusteena on vain osa eläinryhmän eläinyksiköistä.

Edellä 10 ja 12 §:ssä tarkoitetun kotieläintuen ennakon määräytymisperusteena on se eläinmäärä, jonka perusteella vuoden 2025 kotieläintuki on maksettu.

Jos jonkin eläinryhmän vuoden 2026 eläinmäärä on pienempi kuin vuoden 2025 tuen maksun perusteeksi hyväksytty eläinmäärä, kyseisen eläinryhmän tuen ennakko määräytyy tuottajan arvioiman eläinmäärän perusteella.

Jos hakija on aloittanut eläinryhmän tuotannon vuoden 2025 tuen hakemisen jälkeen tai jos tuotanto laajenee merkittävästi vuonna 2026, tuen ennakko määräytyy eläinryhmän osalta tuottajan arvioiman eläinmäärän perusteella, jos selvitystä voidaan pitää luotettavana. Jos selvitystä ei voida pitää luotettavana, eläinryhmän perusteella maksettava ennakko voidaan jättää kokonaan tai osittain maksamatta. Tuotannon laajenemista pidetään merkittävänä, jos vuoden 2026 kotieläintuen perusteena oleva eläinmäärä on vähintään kolmasosan suurempi kuin vuoden 2025 tuen perusteeksi hyväksytty eläinmäärä.

Edellä 3 momentissa tarkoitettuna luotettavana selvityksenä voidaan pitää asiakirjoja hankittavista eläimistä, tietoja tuotantotiloista tai muuta vastaavaa selvitystä.

Ennakon määräytymisperusteena olevassa eläinmäärässä otetaan huomioon 15 §:ssä säädetty yksikkötuen porrastaminen.

Ennakko myönnetään enintään sen eläinyksikkömäärän perusteella, joka saadaan kertomalla ennakkoon oikeuttava eläinyksikkömäärä tukiyksikkökertoimella.

Tukikelpoisista eläimistä myönnetään tuen ennakkoa 85 prosenttia.

Sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettua tukea vuodelta 2026 myönnetään 1 päivänä syyskuuta 2026 hakijan hallinnassa olevan viitemäärän perusteella viitemäärän eläinyksikköä kohti enintään seuraavasti:

Jos tilakohtaisen viitemäärän eläinyksikkömäärä ylittää tukialueella C1 146 yksikköä, tukialueella C2 170 yksikköä, tukialueella C2 pohjoinen ja tukialueiden C saaristoalueilla 200 yksikköä, tukialueella C3 200 yksikköä tai tukialueella C4 200 yksikköä, sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettua tukea voidaan myöntää edellä mainitun rajan ylittävältä osalta eläinyksikköä kohti enintään seuraavasti:

Sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetun tuen ennakkoa voidaan myöntää 90 prosenttia hakijan hallinnassa 1 päivänä maaliskuuta 2026 olevan viitemäärän perusteella lasketusta tuen määrästä.

Kasvihuonetuotannon tuki määräytyy 15 päivänä toukokuuta 2026 viljelykäytössä olevan kasvihuonepinta-alan mukaan. Jos viljelyssä on mainittuna päivänä tauko, tuki määräytyy sen tukikelpoisen kasvihuonepinta-alan mukaan, joka oli viljelykäytössä taukoa edeltäneenä aikana.

Tukea myönnetään, jos kasvihuone on viljelykäytössä ja kasvihuoneiden yhteenlaskettu pinta-ala on vähintään 300 neliömetriä. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että kasveja kasvatetaan tasoilla tai lattialla. Lisäksi edellytyksenä on, että hakija laatii kalenteriviikon tarkkuudella kasvihuonekohtaisen viljelysuunnitelman, josta käyvät ilmi viljelykausi sekä sen aikana viljeltävät kasvit. Jos viljelykausi muuttuu 19 §:n 1 momentissa tarkoitetusta lyhyestä viljelykaudesta mainitussa momentissa tarkoitetuksi pitkäksi viljelykaudeksi, tuki määräytyy lyhyen viljelykauden mukaisena.

Tukea myönnetään tomaatin, kasvihuonekurkun, avomaankurkun, Lactuca sativa ja Cichorium -lajien salaattien, lehtitillin, persiljan, paprikan, kiinankaalin, leikkokukkien, leikkovihreän, ryhmäkasvien sekä sisätiloihin tarkoitettujen, ruukussa viljeltävien koristekasvien kasvihuonetuotantoon. Koristekasveiksi ei hyväksytä marja- ja vihannesamppeleita. Tukea myönnetään myös omaan kasvihuoneviljelykäyttöön tarkoitetun salaatin, lehtitillin ja persiljan taimituotannolle. Muuhun taimituotantoon ei myönnetä tukea.

Kasvihuonetuotannon tukea myönnetään enintään seuraavasti:

Pitkän viljelykauden tukea myönnetään, jos kasveja viljellään pidempään kuin seitsemän kuukautta vuoden 2026 aikana. Lehtitillin ja persiljan osalta edellytyksenä on lisäksi, että niitä viljellään maapohjassa käyttäen istutettuja taimia, että viljelyssä tuotetaan taimia omaan käyttöön tai niitä viljellään ruukkutuotantona. Avomaankurkun, kiinankaalin ja rapealehtisen keräsalaatin viljelyalan perusteella tuki myönnetään kuitenkin aina lyhyen viljelykauden tukena. Tillin ja persiljan viljely suoraan maapohjaan kylvämällä on tukikelpoista lyhyen kauden viljelyssä. Jos viljelykaudella viljellään yhdistelmänä useita kasveja peräkkäin, tuki myönnetään sen kasvin mukaan, jonka viljelyaika on pisin.

Kasvihuonetuotannon tuen ennakko on 90 prosenttia haetun viljelyalan perusteella laskettavasta tuesta.

Puutarhatuotteiden varastointitukea myönnetään 1 päivänä marraskuuta 2026 ja 15 päivänä joulukuuta 2026 varastossa olevien puutarhatuotteiden tukeen oikeuttavien varastointimäärien keskiarvon perusteella enintään seuraavasti:

Tuen perusteena oleva varastointimäärä on ilmoitettava kuutiometrin tarkkuudella ja siihen saa sisällyttää ainoastaan ne puutarhatuotteet, jotka ovat olleet kauppakelpoisia varastoon pantaessa. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että tuotteet säilytetään normaalin varastointitavan mukaisesti. Kauppakunnostuksen yhteydessä pilaantuneiksi havaittuja tuotemääriä ei saa sisällyttää ilmoitettavaan varastointimäärään.

Puutarhatuotteita, joiden varastointiin myönnetään tukea, ovat kiinankaali, kyssäkaali, lanttu, mukulaselleri, nauris, omena, palsternakka, porkkana, punajuuri, punakaali, purjo, ruusukaali, savoijinkaali, sipuli ja valkokaali.

Metsämarjojen ja -sienten varastointituki määräytyy 30 päivän kesäkuuta 2026 varastointimäärän perusteella.

Tukea myönnetään ihmisravinnoksi tarkoitettujen ennen 1 päivää tammikuuta 2026 poimittujen metsämarjojen ja -sienten varastointiin. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että metsämarjat varastoidaan pakastettuina, kuivattuina, soseena, täysmehuna tai täysmehutiivisteenä ja metsäsienet pakastettuina, kuivattuina tai suolattuina.

Tukea myönnetään tuorepainokiloa kohti enintään seuraavasti:

Tämä asetus tulee voimaan 28 päivänä tammikuuta 2026.

Som nordligt stöd enligt 6 § 2 punkten i lagen om nationella stöd till jordbruket och trädgårdsodlingen (1559/2001) betalas för 2026 stöd för växtproduktion, produktionskopplade stöd för husdjursskötsel, från produktionen frikopplade stöd för svin- och fjäderfähushållning, stöd för växthusproduktion och lagringsstöd så som föreskrivs i denna förordning.

Stöden betalas differentierade enligt område i enlighet med områdesindelningen i statsrådets förordning om ersättnings- och stödområden för vissa ersättningar för landsbygdsutveckling, direktstöd till jordbrukare och nationella stöd till jordbruket och trädgårdsodlingen och de delområden av stödområdena som räknas som skärgård (1379/2022).

Av den stödenhetskvantitet som berättigar till stöd beviljas stöd för högst den stödenhetskvantitet som ligger till grund för betalning. Vid beräkning av den stödenhetskvantitet som ligger till grund för betalning är stödenhetskoefficienten 1,00, om inte något annat föreskrivs i denna förordning.

Nordligt stöd kan betalas högst till de maximibelopp som anges i bilagan. Om den utifrån de godtagbara ansökningarna beräknade stödenhetskvantitet som ligger till grund för betalning eller stödbeloppet överskrider maximibeloppen, kan stödenhetskoefficienten och nivån på enhetsstödet ändras.

Stöd för växtproduktion betalas bara en gång för varje enskilt jordbruksskifte, även om det på skiftet odlas flera stödberättigande grödor efter varandra under den period som stödansökan avser. Ett jordbruksskifte ska vara i sökandens besittning från den sista inlämningsdagen för den årliga samlade ansökan till den sista möjliga dagen för ändring av ansökan. Sökandens besittning kan vara besittning i egenskap av ägare, i egenskap av legotagare enligt jordlegolagen (258/1966), med stöd av annat besittningsavtal än arrendeavtal eller med stöd av nyttjanderätt som grundar sig på testamente eller någon annan åtkomsthandling.

En förutsättning för att stöd ska kunna betalas är att sökanden i sin verksamhet har iakttagit vad som i statsrådets förordning om allmänna villkor för beviljande av vissa arealbaserade jordbruksstöd (77/2023) föreskrivs om de allmänna villkoren för beviljande av stöd. Stöd för växtproduktion betalas dock inte för arealer som har uppgetts vara trädgårdsland.

I 5 § avsett nordligt hektarstöd, i 6 § avsett allmänt hektarstöd och i 7 § avsett stöd till unga odlare betalas inte om inte basskiftet utgörs av sådan ersättningsberättigande jordbruksmark som är en förutsättning för kompensationsersättning enligt 8 § i lagen om vissa ersättningar för landsbygdsutveckling (1333/2022). Stöd betalas inte heller för ett basskifte som är av markanvändningsslaget naturbete eller naturäng.

Till sådan jordbruksmark där trädgårdsväxter odlas enligt 9 § 2 mom. 1 punkten i lagen om nationella stöd till jordbruket och trädgårdsodlingen räknas odlingsarealerna för frilandsgrönsaker, bär, frukter, frökryddväxter, medicinalväxter, prydnadsväxter och örtkryddor samt plantskolor och arealer som uppgetts som trädgårdsland.

För jordbruksmark som under vegetationsperioden 2026 används till produktion som avses nedan beviljas det nordligt hektarstöd till högst följande belopp:

För odling av frilandsgrönsaker beviljas det stöd om grönsakerna är avsedda att användas som människoföda och skörden bärgas. För odling av ärter på friland beviljas det stöd om det är fråga om spritärter, spritmärgärter, sockerärter eller brytärter, vilka hör till trädgårdsärterna och skördas omogna.

Om skörden inte kan bärgas på grund av väderförhållanden, skadedjur eller växtsjukdom, kan skiftet betraktas berättiga till stöd om skiftet har odlats i enlighet med odlingssätt som beaktar produktionsförhållandena på orten. Odlingssättet som beaktar produktionsförhållandena på orten anses vara uppfyllt utöver vad som i 2 mom. föreskrivs om odling av frilandsgrönsaker, om sökanden i sin verksamhet har iakttagit vad som i statsrådets förordning om allmänna villkor för beviljande av vissa arealbaserade jordbruksstöd föreskrivs om de allmänna villkoren för beviljande av stöd.

För odling av jordbruksgrödor, frånsett vete, majs, sockermajs, maltkorn, råg, rent havre, foderspannmål, hirs, solros, proteinväxtbestånd, lupin, sojabönor, vicker, sötväppling, lusern, klöver och getruta, beviljas stöd till högst följande belopp:

Förskott på det nordliga hektarstödet kan betalas till 50 procent av det stöd som beräknas på basis av den odlingsareal som ansökan gäller.

För jordbruksmark som under vegetationsperioden 2026 odlas med jordbruksgrödor, trädgårdsväxter eller åkerenergigrödor beviljas det allmänt hektarstöd till högst följande belopp:

Allmänt hektarstöd betalas inte för åkerarealer som uppgetts vara trädgårdsland, träda, mångfaldsväxter, skyddsremsa, skyddszon, miljöavtalsareal, areal som inte odlas, naturvårdsvall, naturbete eller naturäng och inte heller för växthusarealer.

I stödområdena C3 och C4 betalas det inte allmänt hektarstöd för odlingsarealen för vete, majs, sockermajs, maltkorn, råg, hirs, solros, sockerbeta, stärkelsepotatis, proteinväxtbestånd, lupin, linser, kikärter, bondbönor, sojabönor, vicker, sötväppling, lusern, klöver och getruta och inte för odlingsarealen för de stödberättigande växter enligt 5 §, om inte det är fråga om odling av frilandsgrönsaker.

Förskott på allmänt hektarstöd kan betalas till 50 procent av det stöd som beräknas på basis av den odlingsareal som ansökan gäller.

Unga odlare i stödområdena C1, C2 och C2 norr och i skärgårdsområdena inom stödområdena C, C3 och C4 beviljas stöd till högst 50 euro per hektar för jordbruksmark som under vegetationsperioden 2026 odlas med jordbruksgrödor, trädgårdsväxter eller åkerenergigrödor.

Stöd till unga odlare betalas inte för åkerarealer som uppgetts vara trädgårdsland, träda, mångfaldsväxter, skyddsremsa, skyddszon, miljöavtalsareal, areal som inte odlas, naturvårdsvall, naturbete eller naturäng och inte heller för växthusarealer.

Förskott på stöd till unga odlare kan betalas till 50 procent av det stöd som beräknas på basis av den odlingsareal som ansökan gäller.

Bestämmelser om villkor som gäller miljövård och som ska iakttas av den som ansöker om stöd finns i 6–8 och 12–14 § i statsrådets förordning om krav enligt Europeiska unionen och de nationella stöden till jordbrukare avseende god jordbrukshävd och goda miljöförhållanden (1384/2022).

För mjölk som producerats av sökanden och som år 2026 sålts för att marknadsföras och godkänts för detta ändamål eller som sålts genom direktförsäljning beviljas produktionsstöd till högst följande belopp:

Produktionsstöd för mjölk betalas enligt mejeriets månatliga produktionsuppgifter eller den av sökanden angivna kvantiteten direktsåld mjölk.

Produktionsstöd för mjölk kan under produktionsperioden 2026 beviljas för högst följande antal liter per sökande:

Produktionsstöd för mjölk kan beviljas till ett belopp av sammanlagt högst 171,20 miljoner euro. Om det stödbelopp som beräknas utifrån den mjölkmängd som berättigar till stöd överskrider det nämnda maximibeloppet, sänks det i 1 mom. angivna stödet i motsvarande grad.

Husdjursstöd per djurenhet beviljas utifrån antalet husdjur som varit i sökandens besittning år 2026. Stödet bestäms enligt antalet djurenheter som innehas av sökanden år 2026.

Med undantag för slaktade kvigor och slaktade tjurar ska djurantalet omräknas till djurenheter i enlighet med vad som föreskrivs i statsrådets förordning om djurenheter i vissa ersättningar för landsbygdsutveckling och nationella stöd till jordbruket och trädgårdsodlingen (1378/2022). Stöd kan beviljas för dikor som har fått avkomma minst en gång under stödåret eller under de två föregående åren.

När ett djur lämnar gården för slakt i ett slakteri, betalas stödet för djuret på basis av det antal djurenheter som beräknats enligt 2 mom. fram till det datum för avlägsnande av djuret från gården som anmälts till får- och getregistret eller nötkreatursregistret, eller fram till den dag som föregår den slaktdag och som slakteriet anmält, beroende på vilken av dessa tidpunkter som infaller först.

Stöd per djurenhet beviljas till högst följande belopp per djurenhet:

För beviljande av stöd för tackor förutsätts att tackorna utgör minst 4,0 djurenheter som berättigar till stöd och sökande iakttar ett sedvanligt produktionssätt.

Det antal lamm som fötts under 2026 utgör det maximala antalet tackor som berättigar till stöd. Sökande som börjar hålla tackor under år 2026 kan beviljas stöd utifrån antalet tackor. Sökanden anses ha börjat hålla tackor vid den tidpunkt sökanden blivit skyldig att göra anmälan om får till det djurregister som avses i 30 § i lagen om identifiering och registrering av djur.

För beviljande av stöd för hongetter förutsätts att hongetterna utgör minst 4,0 djurenheter som berättigar till stöd och att sökanden iakttar ett sedvanligt produktionssätt. Gårdsbruksenheten ska ha ingått avtal med en anläggning som förädlar mjölk, ska ha gjort en sådan anmälan om livsmedelsverksamhet som avses i 10 § i livsmedelslagen (297/2021) eller ha en sådan godkänd livsmedelslokal som avses i 11 § 1 mom. i den lagen senast den dag då den årliga stödansökan om stöd för husdjursskötsel senast kan lämnas in.

Stödet för slaktade kvigor och tjurar bestäms enligt det antal djur som sökanden haft i sin besittning och som har slaktats 2026.

För kvigor och tjurar som slaktats 2026 beviljas stöd till högst följande belopp:

En slaktad kviga motsvarar 0,6 djurenheter.

Om kroppen, på grund av att slakteriet har begått ett fel vid slaktningen, har kasserats så att det till producenten har betalats en slaktdjurslikvid, kan det betalas stöd för kroppen. Om ett djur dör under transporten eller i slakteriets ladugård, betalas det inget stöd för djuret.

I den situation som avses i 10 § 5 mom. i lagen om nationella stöd till jordbruket och trädgårdsodlingen kan som sedvanligt djurantal betraktas det djurantal som lades till grund för stödet det föregående stödåret. En utredning om minskningen av djurantalet ska då lämnas in. Om djurantalet har minskat på grund av en djursjukdom, ska om detta dessutom lämnas in ett intyg av en veterinär.

Om det djurantal som lades till grund för stödet det föregående stödåret var exceptionellt, kan som sedvanligt djurantal betraktas genomsnittet av de djurantal som har lagts till grund för stödet under de högst fyra på varandra följande stödår som föregått det föregående stödåret.

Stöd per djurenhet för dikor, tjurar, tackor, hongetter och slaktkvigor beviljas i enlighet med de stödnivåer som anges i 10 och 12 § för högst följande sammanlagda antal djurenheter som berättigar till stöd per sökande:

Om det sammanlagda antalet djurenheter enligt 1 mom. för en sökande överskrids och beräkningen av sökandens sammanlagda antal djurenheter innefattar djur i flera djurgrupper, beviljas stöd först för de djurgrupper där stödet per enhet är störst. Stöd kan också beviljas utifrån bara en del av de djurenheter som ingår i en djurgrupp.

Grunden för bestämmande av förskott på i 10 § och 12 § avsett husdjursstöd är det antal djur som låg till grund för betalningen av husdjursstöd för 2025.

Om antalet djur i någon djurgrupp blir lägre 2026 än det antal djur som godkänts som grund för stödet för 2025, bestäms förskottet för den djurgruppen enligt producentens uppskattning av antalet djur.

Om sökanden har börjat producera en djurgrupp efter ansökan om stöd för 2025 eller om produktionen ökar på ett betydande sätt 2026, bestäms förskottet för djurgruppen enligt producentens uppskattning av antalet djur, om utredningen kan anses vara tillförlitlig. Om utredningen om antalet djur inte kan anses vara tillförlitlig, kan förskottet för den djurgruppen lämnas helt eller delvis obetalt. Ökningen av produktionen anses vara betydande, om det antal djur som ligger till grund för husdjursstödet för 2026 är minst en tredjedel större än det antal djur som godkänts som grund för stödet för 2025.

Som en sådan tillförlitlig utredning som avses i 3 mom. kan betraktas dokument över djur som anskaffas, uppgifter om produktionslokalerna och annan motsvarande utredning.

I det antal djur som utgör grunden för bestämmande av förskott beaktas graderingen av stödet per djurenhet enligt 15 §.

Förskott beviljas utifrån högst det antal djurenheter som fås genom att antalet djurenheter som berättigar till förskott multipliceras med stödenhetskoefficienten.

För stödberättigande djur betalas förskott på stödet till 85 procent.

Från produktionen frikopplat stöd för svin- och fjäderfähushållning för 2026 beviljas utifrån den referenskvantitet som sökanden förfogar över den 1 september 2026 per djurenhet som ingår i referenskvantiteten högst enligt följande:

Om det gårdsspecifika antalet djurenheter i referenskvantiteten inom stödområde C1 överstiger 146 enheter, inom stödområde C2 överstiger 170 enheter, inom stödområde C2 norra och skärgårdsområdena inom stödområdena C överstiger 200 enheter, inom stödområde C3 överstiger 200 enheter eller inom stödområde C4 överstiger 200 enheter, kan från produktionen frikopplat stöd beviljas högst till följande belopp per djurenhet till den del deras antal överstiger ovannämnda gränser:

Förskott på från produktionen frikopplat stöd för svin- och fjäderfähushållning beviljas till 90 procent av det stödbelopp som beräknats utifrån den referenskvantitet som sökanden förfogar över den 1 mars 2026.

Stödet för växthusproduktion bestäms enligt den växthusareal som är i odling den 15 maj 2026. Vid uppehåll i odlingen den dagen, bestäms stödet enligt den stödberättigande växthusareal som var i odling tiden före uppehållet.

Stöd beviljas, om växthusen används för odling och deras sammanlagda areal är minst 300 kvadratmeter. En förutsättning för beviljande av stöd är att växterna odlas på ytor eller på golvet. En förutsättning är dessutom att sökanden gör upp en odlingsplan för varje kalendervecka och varje växthus. Odlingssäsongen och de växter som odlas under den ska framgå av odlingsplanen. Om odlingssäsongen ändras från en i 19 § 1 mom. avsedd kort odlingssäsong till en i det momentet avsedd lång odlingssäsong, bestäms stödet enligt den korta säsongen.

Stöd beviljas för växthusproduktion av tomat, växthusgurka, frilandsgurka, sallat av sorterna Lactuca sativa och Cichorium, bladdill, persilja, paprika, kinakål, snittblommor, snittgrönt, rabattväxter och sådana prydnadsväxter i kruka som är avsedda att odlas inomhus. Bäramplar och grönsaksamplar godkänns inte som prydnadsväxter. Stöd beviljas också för plantproduktion för egen växthusodling av sallat, bladdill och persilja. För annan plantproduktion beviljas det inte stöd.

Stöd för växthusproduktion beviljas högst till följande belopp:

Stöd för en lång odlingssäsong beviljas, om växter odlas längre än sju månader under 2026. I fråga om bladdill och persilja är en förutsättning dessutom att de odlas som plantor direkt i marken, att det i odlingen produceras plantor för eget bruk eller att växterna odlas i krukor. Stöd som grundar sig på odlingsarealen för frilandsgurka, kinakål och isbergssallat beviljas dock alltid i form av stöd för en kort odlingssäsong. Odling av bladdill och persilja med direkt sådd berättigar till stöd för en kort odlingssäsong. Om det under odlingssäsongen odlas flera växter efter varandra i blandodling, beviljas stödet enligt den växt som har den längsta odlingssäsongen.

Förskottet på stödet för växthusproduktion är 90 procent av det stöd som beräknas utifrån den odlingsareal som ansökan avser.

Stödet för lagring av trädgårdsprodukter beviljas utifrån genomsnittet av den till stöd berättigande lagringsvolym av trädgårdsprodukter som finns i lager den 1 november 2026 och den 15 december 2026, till högst följande belopp:

Den lagringsvolym som stödet baserar sig på uppges med en kubikmeters noggrannhet och i den inräknas endast de trädgårdsprodukter som är handelsdugliga då de läggs på lager. En förutsättning för stöd är att produkterna förvaras i enlighet med normal lagringssed. Produktvolymer som vid förberedelse för saluföring konstateras ha blivit skämda får inte tas med i de lagringsvolymer som uppges.

Trädgårdsprodukter för vilkas lagring stöd beviljas är kinakål, kålrabbi, kålrot, rotselleri, rova, äpple, palsternacka, morot, rödbeta, rödkål, purjolök, brysselkål, savojkål, lök och vitkål.

Stödet för lagring av skogsbär och skogssvamp bestäms utifrån lagervolymen den 30 juni 2026.

Stöd beviljas för lagring av skogsbär och skogssvampar som är avsedda som livsmedel och som har plockats före den 1 januari 2026. En förutsättning för att stöd ska beviljas är att skogsbären lagras som djupfrysta, torkade eller mosade eller som juice eller juicekoncentrat och att skogssvamparna lagras som djupfrysta, torkade eller insaltade.

Stöd beviljas per kilogram färskvikt till högst följande belopp:

Denna förordning träder i kraft den 28 januari 2026.