2026

49/2026 Lag om ändring av lagen om utkomstskydd för arbetslösa

2026

49/2026 Lag om ändring av lagen om utkomstskydd för arbetslösa

I enlighet med riksdagens beslut

upphävs i lagen om utkomstskydd för arbetslösa (1290/2002) 1 kap. 5 § 1 mom. 1 och 2 punkten, 2 kap. 2 § och 13 § 4 mom., 5 kap. 1 §, 2 § 3 mom., 4 b § 5 mom., 6 § 2 mom. och 8 § 2 mom., 7 kap., 10 kap. 2 § 1 mom. och 4 § 3 mom., 11 kap. 2 § 5 mom., 13 kap. 2, 3 och 8 §, 14 kap. 3 § 2 mom. samt 3 a och 3 b § samt 3 e § 4 mom., av dem 1 kap. 5 § 1 mom. 1 och 2 punkten sådana de lyder i lag 1199/2009, 2 kap. 2 § sådan den lyder i lag 1199/2013 och 13 § 4 mom. sådant det lyder i lag 1416/2025, 5 kap. 2 § 3 mom., 6 § 2 mom. och 8 § 2 mom. sådana de lyder i lag 1049/2013 samt 4 b § 5 mom. sådant det lyder i lag 1300/2023, 7 kap. sådant det lyder i lag 1188/2009, 10 kap. 2 § 1 mom. och 4 § 3 mom. sådana de lyder i lag 1451/2016, 11 kap. 2 § 5 mom. sådant det lyder i lagarna 313/2010, 1049/2013 och 376/2023, 13 kap. 2 § sådan den lyder i lag 254/2020 och 3 § sådan den lyder delvis ändrad i lag 793/2025, 14 kap. 3 § 2 mom. sådant det lyder i lag 962/2024, 3 a och 3 b § sådana de lyder i lagarna 385/2023 och 962/2024 samt 3 e § 4 mom. sådant det lyder i lag 385/2023, och ändras 1 kap. 1 och 2 §, 4 § 1 och 2 mom., 5 § 1 mom. 7 punkten, 8 a § 2–4 mom. och 8 b §, 3 kap. 4 § 1 mom. och 7 § 1 mom., 4 kap. 5 § 2 mom., rubriken för 7 § samt det inledande stycket i 7 § 1 mom. samt 7 § 1 mom. 13 punkten, rubrikerna för 5 kap. 2 och 6 § samt 5 kap. 11 § samt 13 § 1 och 3–5 mom., 6 kap. 1 §, 3 a § 2 mom., 7 § 1 och 3 mom. samt det inledande stycket i 9 § 1 mom., rubriken för avdelning III, 8 kap. 1 § 1 och 3 mom. samt 2 § 1 mom., 10 kap. 1 § 1 mom., rubriken för 2 § samt 2 § 2–4 mom. samt 5 § 1 och 2 mom., 11 kap. 1 §, det inledande stycket i 2 § 4 mom. samt 2 § 4 mom. 2 punkten, 3 § 1 och 3 mom., rubriken för 4 § samt 4 § 2 mom., 4 b och 5 §, 14 § 3 mom., rubriken för 15 § samt 15 § 1 mom., det inledande stycket i 13 kap. 1 § 2 mom. samt 13 kap. 1 § 2 mom. 2 punkten samt 6 § 2 mom., 14 kap. 1 § 1 mom., rubriken för 3 § samt 3 c och 3 d § samt 3 e § 1–3 och 5 mom., av dem 1 kap. 1 § sådan den lyder i lag 636/2004 och 2 § sådan den lyder delvis ändrad i lag 669/2022 samt 4 § 1 mom. sådant det lyder i lag 1560/2009, 1 kap. 4 § 2 mom., 3 kap. 4 § 1 mom., 4 kap. 7 § 1 mom. 13 punkten och det inledande stycket i 6 kap. 9 § 1 mom. sådana de lyder i lag 669/2022, 1 kap. 8 a § 2 och 3 mom. samt 8 b § sådana de lyder i lag 1654/2015, 1 kap. 8 a § 4 mom. sådant det lyder i lag 912/2017, 4 kap. 5 § 2 mom., 8 kap. 2 § 1 mom. och 10 kap. 5 § 2 mom. sådana de lyder i lag 1300/2023, det inledande stycket i 4 kap. 7 § 1 mom. samt 5 kap. 13 § 3–5 mom. och 11 kap. 15 § 1 mom. sådana de lyder i lag 1457/2016, rubrikerna för 5 kap. 2 och 6 § sådana de lyder i lag 1049/2013 samt 5 kap. 11 § och 13 kap. 1 § 2 mom. 2 punkten sådana de lyder i lag 962/2024, 5 kap. 13 § 1 mom. sådant det lyder i lag 1301/2023, 6 kap. 1 § sådan den lyder i lagarna 1188/2009, 1217/2019 och 962/2024, 6 kap. 3 a § 2 mom. sådant det lyder i lag 395/2024 samt 7 § 1 och 3 mom. sådana de lyder i lag 1081/2016, 8 kap. 1 § 1 och 3 mom. sådana de lyder i lag 906/2017, 10 kap. 1 § 1 mom. sådant det lyder i lag 1188/2009, rubriken för 10 kap. 2 § samt 10 kap. 2 § 3 och 4 mom. sådana de lyder i lag 1451/2016, 10 kap. 2 § 2 mom., rubriken för 11 kap. 4 § samt 11 kap. 4 b §, det inledande stycket i 13 kap. 1 § 2 mom. samt 13 kap. 6 § 2 mom., rubriken för 14 kap. 3 § samt 14 kap. 3 c och 3 d § samt 3 e § 1–3 och 5 mom. sådana de lyder i lag 385/2023, 10 kap. 5 § 1 mom. sådant det lyder i lag 1001/2012, 11 kap. 1 § sådan den lyder delvis ändrad i lag 1457/2016, 11 kap. 3 § 1 mom. sådant det lyder i lag 555/2022 och 11 kap. 3 § 3 mom. sådant det lyder i lag 1364/2003 samt 11 kap. 4 § 2 mom. sådant det lyder i lag 793/2025 och 5 § sådan den lyder delvis ändrad i lag 737/2013, som följer: 1 kap. Allmänna bestämmelser

1 § Lagens syfte

En arbetslös arbetssökandes ekonomiska möjligheter att söka arbete och förbättra sina förutsättningar att komma in på eller återvända till arbetsmarknaden tryggas genom att de ekonomiska förluster som arbetslösheten orsakar ersätts med inkomstrelaterad dagpenning i enlighet med denna lag.

2 § Förmåner

Den grundläggande försörjningen vid arbetslöshet för en arbetssökande som är försäkrad i en arbetslöshetskassa som avses i lagen om arbetslöshetskassor (603/1984) tryggas genom inkomstrelaterad dagpenning om den arbetssökande har varit etablerad på arbetsmarknaden och fått sin försörjning genom lönearbete, företagsverksamhet eller eget arbete.

Till en uppsagd person som fyllt 55 år betalas omställningspenning under de förutsättningar som anges i 9 kap.

4 § Verkställighet av lagen

Verkställigheten av lagen leds, styrs och utvecklas av social- och hälsovårdsministeriet såsom högsta myndighet i ärenden som gäller utkomstskyddet samt av arbets- och näringsministeriet såsom högsta myndighet i arbetskraftspolitiska ärenden.

Verkställighetsuppgifterna enligt denna lag sköts av arbetslöshetskassorna enligt lagen om arbetslöshetskassor i fråga om den inkomstrelaterade dagpenningen. Verkställighetsuppgifter som gäller det stödjande av regional rörlighet som avses i 8 kap. och den omställningspenning som avses i 9 kap. sköts av arbetslöshetskassorna i fråga om personer försäkrade i en arbetslöshetskassa och av Folkpensionsanstalten i fråga om andra personer.

5 § Definitioner

I denna lag avses med

arbetsvillkor det arbetsvillkor som utgör förutsättning för erhållande av såväl löntagares som företagares inkomstrelaterade dagpenning,

8 a § Rätt till förmåner på basis av boende, Europeiska unionens lagstiftning eller överenskommelser som är bindande för Finland

Om det på en arbetslös arbetssökande tillämpas rådets förordning (EEG) nr 1408/71 om tillämpningen av systemen för social trygghet när anställda, egenföretagare eller deras familjemedlemmar flyttar inom gemenskapen, nedan förordningen om social trygghet, eller Europaparlamentets och rådets förordning (EG) nr 883/2004 om samordning av de sociala trygghetssystemen, nedan grundförordningen, eller den nordiska konventionen om social trygghet (FördrS 136/2004), bestäms rätten till inkomstrelaterad dagpenning utifrån förordningen om social trygghet, grundförordningen eller den nordiska konventionen om social trygghet.

En arbetslös arbetssökande som inte är finsk medborgare och inte är bosatt i Finland har rätt till inkomstrelaterad dagpenning, om

förordningen om social trygghet, grundförordningen eller den nordiska konventionen om social trygghet inte tillämpas på denne,

denne har arbetat i minst sex månader i Finland under sin oavbrutna vistelse, och

dennes vistelse i Finland fortgår.

Säsongsarbetare som avses i lagen om villkor för tredjelandsmedborgares inresa och vistelse för säsongsanställning (907/2017) har inte rätt till inkomstrelaterad dagpenning enligt denna lag.

8 b § Utbetalning av inkomstrelaterad dagpenning till den som söker arbete i en annan stat

En arbetslös arbetssökande som enligt artikel 64 i grundförordningen har begett sig till en annan stat för att där söka arbete har rätt att under den tid denne söker arbete i den andra staten få inkomstrelaterad dagpenning i högst tre månader.

3 kap. Allmänna begränsningar för erhållande av förmåner

4 § Hindrande sociala förmåner

Betalning av i 8 kap. avsett rörlighetsunderstöd och omställningspenning hindrar inte att inkomstrelaterad dagpenning betalas.

7 § Inverkan av vinst från försäljning av företagsegendom

Rätt till inkomstrelaterad dagpenning föreligger inte för den tid över vilken vinsten från försäljning av en företagares företagsegendom i anslutning till nedläggning av företagsverksamheten periodiseras i fråga om inkomstrelaterad dagpenning enligt arbetsinkomsten. Vinst från försäljning av anläggningstillgångar eller andra långfristiga investeringar anses ansluta sig till nedläggningen av ett företag också om vinsten har erhållits under de sex månader som närmast föregick nedläggningen.

4 kap. Jämkade och minskade arbetslöshetsförmåner

5 § Förmånsbelopp

Beloppet av jämkad inkomstrelaterad dagpenning beräknas så att summan av nämnda dagpenning och inkomsten under jämkningsperioden är högst lika stor som den lön som ligger till grund för den inkomstrelaterade dagpenningen, likväl minst samma belopp som personen i fråga skulle ha rätt att få, om den jämkade inkomstrelaterade dagpenningen var lika stor som grunddelen.

7 § Sociala förmåners inverkan på inkomstrelaterad dagpenning

Om en person får någon annan än en i 3 kap. 4 § nämnd lagstadgad förmån eller invalid- och sjukpension enligt lagstiftningen i någon annan stat eller folkpension med stöd av 12 § 4 mom. i folkpensionslagen, minskas personens fulla inkomstrelaterade dagpenning med den sociala förmånen. Då beaktas dock inte följande pensioner och sociala förmåner:

13)

rörlighetsunderstöd,

5 kap. Förutsättningar för erhållande av arbetslöshetsdagpenning

2 § Löntagares rätt till inkomstrelaterad dagpenning

6 § Företagares rätt till inkomstrelaterad dagpenning

11 § Arbetsvillkoret i vissa situationer

Till en person som har fått inkomstrelaterad dagpenning enligt denna lag i enlighet med förordningen om social trygghet eller grundförordningen för den tid under vilken personen har sökt arbete i en annan medlemsstat och som inte återvänt som arbetssökande till Finland inom tre månader från det att personen lämnade landet ska inkomstrelaterad dagpenning börja betalas på nytt först när personen

har tjänat in en arbetsvillkorsmånad,

i fyra veckor har deltagit i arbetskraftsutbildning, eller

i fyra veckor på det sätt som avses i 9 kap. i lagen om ordnande av arbetskraftsservice har bedrivit arbetssökandes frivilliga studier som stöds med arbetslöshetsförmån.

13 § Självrisktid

Inkomstrelaterad dagpenning betalas ut efter det att en person har varit arbetslös arbetssökande vid arbetskraftsmyndigheten en tid som motsvarar sammanlagt sju fulla arbetsdagar under högst åtta på varandra följande kalenderveckor. Självrisktiden föreläggs en gång per maximal utbetalningstid för inkomstrelaterad dagpenning enligt 6 kap. 7 § (självrisktid).

Till självrisktiden räknas inte de dagar

då personen i fråga inte uppfyller förutsättningarna enligt 2 kap. för erhållande av inkomstrelaterad dagpenning,

då personen är sysselsatt i företagsverksamhet eller eget arbete, om sysselsättningen fortgår högst två veckor utan avbrott,

för vilka personen inte är berättigad till inkomstrelaterad dagpenning på grund av begränsningarna enligt 2 a eller 3 kap.,

för vilka personen inte är berättigad till jämkad inkomstrelaterad dagpenning på grund av att arbetstidsbegränsningarna enligt 4 kap. 3 § överskrids.

Till självrisktiden räknas dock den i 3 kap. 3 § 4 mom. avsedda självrisktiden för dagpenning och rehabiliteringspenning enligt sjukförsäkringen. Till självrisktiden räknas också de dagar för vilka till en person har betalats inkomstrelaterad dagpenning med stöd av 10 kap.

Med avvikelse från vad som föreskrivs 1–4 mom. har en person rätt till inkomstrelaterad dagpenning, om orsaken till att arbetet förhindrats är en sådan stridsåtgärd som inte står i samband med personens anställningsvillkor eller arbetsförhållanden och om personen annars uppfyller villkoren för erhållande av inkomstrelaterad dagpenning.

6 kap. Arbetslöshetsdagpenningens belopp och varaktighet

1 § Beloppet av inkomstrelaterad dagpenning

Den inkomstrelaterade dagpenningen består av en grunddel på 33,33 euro och en förtjänstdel.

Beloppet av den inkomstrelaterade dagpenningen beräknas med beaktande av vad som föreskrivs i 4 kap.

3 a § Betalning av inkomstrelaterad dagpenning till nedsatt belopp

Den inkomstrelaterade dagpenningen är dock alltid minst lika stor som grunddelen.

7 § Dagpenningsperiodens maximitid

Inkomstrelaterad dagpenning betalas för sammanlagt högst

300 arbetslöshetsdagar till en person som efter att ha fyllt 17 år har varit i arbete sammanlagt högst tre år innan rätten till inkomstrelaterad dagpenning började,

400 arbetslöshetsdagar till en person som efter att ha fyllt 17 år har varit i arbete sammanlagt över tre år innan rätten till inkomstrelaterad dagpenning började,

500 arbetslöshetsdagar till en person vars arbetsvillkor har uppfyllts efter det att personen har fyllt 58 år och som, när arbetsvillkoret uppfylls, under de senaste 20 åren har minst fem år sådan tid i arbete som avses i 11 §.

När maximitiden enligt 1 mom. beräknas ska det belopp som har betalats i jämkad inkomstrelaterad dagpenning beaktas omvandlat till fulla dagar med inkomstrelaterad dagpenning.

9 § Rätt till tilläggsdagar

Löntagares inkomstrelaterade dagpenning betalas trots maximitiden enligt 7 § till utgången av den kalendermånad under vilken den arbetssökande uppnår den i 3 kap. 1 § 1 mom. avsedda högsta åldern för beviljande av inkomstrelaterad dagpenning, om den arbetssökande är född

III AVDELNINGEN STÖDJANDE AV REGIONAL RÖRLIGHET SAMT OMSTÄLLNINGSPENNING 8 kap. Stödjande av regional rörlighet

1 § Rätt till rörlighetsunderstöd

Rörlighetsunderstöd beviljas en arbetslös arbetssökande som är berättigad till inkomstrelaterad dagpenning eller till allmänt stöd enligt lagen om allmänt stöd (48/2026) och som tar emot arbete i ett anställningsförhållande för minst två månader eller inleder en minst två månader lång utbildning relaterad till arbete i ett anställningsförhållande. Om rörlighetsunderstöd beviljats på grundval av arbetsrelaterad utbildning, beviljas understöd inte på grundval av mottagande av arbete.

En i 1 mom. avsedd, till inkomstrelaterad dagpenning eller till allmänt stöd enligt lagen om allmänt stöd berättigad person är en arbetslös arbetssökande som får

inkomstrelaterad dagpenning eller till vilken det av orsaker som avses i 10 kap. 2 § 3 mom. inte betalas inkomstrelaterad dagpenning, eller

allmänt stöd enligt lagen om allmänt stöd eller till vilken det av orsaker som avses i 19 § 2 mom. i den lagen eller 10 kap. 2 § 3 mom. 1–3 punkten i denna lag inte betalas allmänt stöd.

2 § Rörlighetsunderstödets belopp

Rörlighetsunderstödet är lika stort som den inkomstrelaterade dagpenningens grunddel enligt 6 kap. 1 § 1 mom.

10 kap. Bestämmelser om förmåner som betalas under tiden för sysselsättningsfrämjande service

1 § Rätt till förmåner under tiden för sysselsättningsfrämjande service

Försörjningen för en arbetssökande som deltar i sysselsättningsfrämjande service tryggas genom inkomstrelaterad dagpenning.

2 § Berättigade till inkomstrelaterad dagpenning

Inkomstrelaterad dagpenning betalas endast för den tid då personen i fråga är i lagen om ordnande av arbetskraftsservice avsedd arbetssökande vid arbetskraftsmyndigheten. Om personen är sysselsatt på heltid i över två veckor har denne inte rätt till inkomstrelaterad dagpenning.

Inkomstrelaterad dagpenning betalas under tiden för sysselsättningsfrämjande service, trots att den arbetssökande inte har rätt till förmånen när servicen inleds, om det beror på

tid utan ersättning,

skyldighet att vara i arbete,

en begränsning enligt 2 kap. 13 eller 14 § i anslutning till yrkesutbildning, eller

självrisktid enligt 5 kap. 13 §.

Bestämmelser om rätt till inkomstrelaterad dagpenning för studietiden för en studerande som deltar i arbetskraftsutbildning och som inte kan betraktas som arbetslös enligt 2 kap. 1 § 2 mom. finns i 5 § i detta kapitel.

5 § Särskilda bestämmelser om arbetskraftsutbildning

Till den som deltar i arbetskraftsutbildning betalas inkomstrelaterad dagpenning för utbildningstiden på det sätt som i 2 § föreskrivs om arbetslösas rätt till inkomstrelaterad dagpenning, trots att

den studerande enligt 2 kap. 5 § ska betraktas som sysselsatt på heltid som företagare, eller

den studerande inte är arbetslös eller permitterad, om denne hotas av arbetslöshet.

Om en studerande har rätt till inkomstrelaterad dagpenning med stöd av 1 mom. 1 punkten, betalas studeranden för utbildningstiden den inkomstrelaterade dagpenningens grunddel. Om en studerande har rätt till inkomstrelaterad dagpenning med stöd av 1 mom. 2 punkten, har studeranden också rätt till den inkomstrelaterade dagpenningens förtjänstdel.

11 kap. Bestämmelser om verkställighet

1 § Ansökan om inkomstrelaterad dagpenning

Inkomstrelaterad dagpenning ska sökas skriftligt hos den arbetslöshetskassa där den arbetssökande är medlem. Arbetssökande som är berättigade till allmänt stöd enligt lagen om allmänt stöd ska söka rörlighetsunderstöd hos Folkpensionsanstalten och andra arbetssökande ska söka rörlighetsunderstöd hos den arbetslöshetskassa där den arbetssökande är medlem.

Inkomstrelaterad dagpenning beviljas inte utan särskilt vägande skäl retroaktivt för längre tid än tre månader före den tidpunkt då ansökan anhängiggjordes.

Ansökan blir anhängig när den anländer till arbetslöshetskassan.

2 § Skyldighet att lämna uppgifter

De förändringar i förmånstagarens omständigheter som avses i 3 mom. och som den som får inkomstrelaterad dagpenning omedelbart ska meddela den som betalar ut förmånen är

beviljat allmänt stöd enligt lagen om allmänt stöd,

3 § Beslut om förmåner

Folkpensionsanstalten och arbetslöshetskassan ska i ärenden som gäller beviljande, förvägrande, justering, indragning och återkrav av inkomstrelaterad dagpenning meddela sökanden ett skriftligt beslut. Något beslut meddelas inte om justeringen av en förmån beror uteslutande på en indexjustering eller någon annan motsvarande grund som följer direkt av lag eller förordning, förutsatt att sökanden inte särskilt yrkar på ett sådant beslut. Sökanden ska meddelas ett skriftligt beslut även när den inkomstrelaterade dagpenningen betalas till ett välfärdsområde på det sätt som föreskrivs i 9 §. Sökanden ska begära ett beslut om en justering av förmånen som gjorts för förmånens utbetalningstid och som beror på en indexjustering eller någon annan motsvarande grund som följer direkt av lag eller förordning, inom 30 dagar efter att sökanden har delgetts justeringen. Sökanden anses ha delgetts ändringen inom den tid som avses i 12 kap. 6 §.

Arbetslöshetskassans beslut delges genom att beslutet sänds per post genom brev under den adress som uppgetts för utbetalaren av förmånen.

4 § Arbetskraftspolitiskt utlåtande

Ett arbetskraftspolitiskt utlåtande ges på begäran av Folkpensionsanstalten och arbetslöshetskassan. Utlåtandet ska på begäran av Folkpensionsanstalten och arbetslöshetskassan kompletteras utan dröjsmål. Om en arbetssökande har meddelat arbetskraftsmyndigheten eller Sysselsättnings-, utvecklings- och förvaltningscentret att den arbetssökande ansöker om förmån på grundval av arbetslöshet, kan det arbetskraftspolitiska utlåtandet ges och kompletteras utan särskild begäran.

4 b § Underrättelse om sökande av arbete i en annan stat

Arbetskraftsmyndigheten ska underrätta arbetslöshetskassan om att en arbetssökande, enligt artikel 64 i grundförordningen, har begett sig till en annan stat för att söka arbete där.

5 § Betalningssätt

Inkomstrelaterad dagpenning utbetalas minst en gång i månaden i efterskott till ett av förmånstagaren angivet konto inom Europeiska unionen. En enstaka förmånspost kan betalas även på annat sätt, om det inte är möjligt att betala in den på ett konto eller om förmånstagaren anför särskilda skäl som Folkpensionsanstalten eller arbetslöshetskassan godkänner.

Om den post som ska betalas till en person i form av inkomstrelaterad dagpenning för en månad vore mindre än 50 procent av den inkomstrelaterade dagpenningens grunddel, utbetalas förmånen inte.

14 § Indrivning av arbetslöshetsförmåner i vissa fall

Har en person utan grund erhållit inkomstrelaterad dagpenning för samma tid för vilken denne retroaktivt beviljas allmänt stöd enligt lagen om allmänt stöd, får arbetslöshetskassan från allmänt stöd som betalas retroaktivt driva in den inkomstrelaterade dagpenning som för denna tid betalats utan grund. På motsvarande sätt får Folkpensionsanstalten från inkomstrelaterad dagpenning som betalas retroaktivt driva in allmänt stöd som betalats utan grund.

15 § Utmätning av rörlighetsunderstöd

Rörlighetsunderstöd får inte utmätas.

13 kap. Bestämmelser om erhållande och utlämnande av uppgifter

1 § Rätt att erhålla uppgifter

Arbetslöshetskassorna och Folkpensionsanstalten har rätt att avgiftsfritt för skötseln av sina uppgifter enligt denna lag eller andra lagar få följande nödvändiga uppgifter:

uppgifter om när straff börjar och slutar av straffanstalter.

6 § Rätt att lämna ut uppgifter på eget initiativ

Folkpensionsanstalten har trots sekretessbestämmelserna och andra begränsningar som gäller erhållande av uppgifter rätt att till hemkommunen lämna ut personbeteckning och andra identifieringsuppgifter i fråga om en sådan mottagare av inkomstrelaterad dagpenning till vilken inkomstrelaterad dagpenning betalas av kommunens medel med stöd av 4 § i lagen om finansiering av arbetslöshetsförmåner eller 25 § i lagen om arbetslöshetskassor, samt uppgifter om beloppet av inkomstrelaterad dagpenning som betalats till mottagaren under den föregående månaden. Folkpensionsanstalten har också rätt att till hemkommunen lämna ut personbeteckning och andra identifieringsuppgifter i fråga om en sådan mottagare av inkomstrelaterad dagpenning till vilken har betalats inkomstrelaterad dagpenning för sammanlagt 60 dagar.

14 kap. Särskilda bestämmelser

1 § Förhöjning av förmånerna

Det i 6 kap. 1 § angivna beloppet justeras med iakttagande av vad som föreskrivs i lagen om folkpensionsindex (456/2001).

3 § Finansieringen av den inkomstrelaterade dagpenningen

3 c § Förskott som ska betalas för täckande av rörlighetsunderstödet

Staten betalar Folkpensionsanstalten månatligen förskott för rörlighetsunderstödet så att förskottets belopp motsvarar det belopp som det beräknas att staten ska svara för följande månad.

3 d § Uttagande av kommunernas finansieringsandel

Folkpensionsanstalten tar hos kommunerna månatligen i efterskott ut deras finansieringsandel av den inkomstrelaterade dagpenningen. Folkpensionsanstalten redovisar finansieringsandelen av den inkomstrelaterade dagpenningen vidare till Sysselsättningsfonden för att användas som en del av finansieringen av den inkomstrelaterade dagpenningens grunddel.

Om en kommun inte har betalat sin finansieringsandel senast på förfallodagen, tas för dröjsmålstiden ut en dröjsmålsränta enligt den räntesats som avses i 4 § 1 mom. i räntelagen (633/1982).

Som hemkommun betraktas den kommun som i det befolkningsdatasystem som avses i lagen om befolkningsdatasystemet och de certifikattjänster som tillhandahålls av Myndigheten för digitalisering och befolkningsdata (661/2009) är antecknad som hemkommun för en mottagare av inkomstrelaterad dagpenning på den utbetalningsdag för den inkomstrelaterade dagpenningen som avses i 4 § 2 mom. i lagen om finansiering av arbetslöshetsförmåner eller 25 § 1 mom. i lagen om arbetslöshetskassor.

3 e § Vissa bestämmelser om finansieringen

Det rörlighetsunderstöd som avses i 8 kap. i denna lag samt de kostnadsersättningar som avses i 10 kap. 6 § i denna lag och i 103 § 1 mom. i lagen om ordnande av arbetskraftsservice finansieras med statsmedel.

Genom förordning av statsrådet föreskrivs det närmare om förfarandet för betalning till Folkpensionsanstalten och arbetslöshetskassorna av förskott och slutlig finansiering och om det i 3 d § avsedda uttagandet av kommunernas finansieringsandel av den inkomstrelaterade dagpenningen till Folkpensionsanstalten och redovisandet av finansieringsandelen till Sysselsättningsfonden.

De förvaltningskostnader som Folkpensionsanstalten förorsakas av verksamhet enligt 8 kap. och av uttagande av kommunernas finansieringsandel enligt 3 d § hänförs till anstaltens förvaltningskostnader.

Folkpensionsanstalten ska årligen senast den 15 maj lämna social- och hälsovårdsministeriet en beräkning av det rörlighetsunderstöd som staten ska svara för det följande året.

Denna lag träder i kraft den 1 maj 2026.

På grunddagpenning och arbetsmarknadsstöd tillämpas de bestämmelser som gällde vid ikraftträdandet av lagen.

Om det i den lag som ändras genom denna lag hänvisas till arbetslöshetsförmån och arbetslöshetsdagpenning, avses med hänvisningen inkomstrelaterad dagpenning.

Om personens rätt till grunddagpenning eller självrisktiden för grunddagpenningen har börjat före ikraftträdandet av denna lag, tillämpas på självrisktiden för den inkomstrelaterade dagpenningen och på dagpenningsperiodens maximitid 5 kap. 13 § och 6 kap. 7 § i deras lydelse vid ikraftträdandet.

RP 112/2025

ShUB 28/2025

RSv 172/2025

Helsingfors den 16 januari 2026

Republikens President Alexander Stubb Minister för social trygghet Sanni Grahn-Laasonen

2026

49/2026 Laki työttömyysturvalain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan työttömyysturvalain (1290/2002) 1 luvun 5 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohta, 2 luvun 2 § ja 13 §:n 4 momentti, 5 luvun 1 §, 2 §:n 3 momentti, 4 b §:n 5 momentti, 6 §:n 2 momentti ja 8 §:n 2 momentti, 7 luku, 10 luvun 2 §:n 1 momentti ja 4 §:n 3 momentti, 11 luvun 2 §:n 5 momentti, 13 luvun 2, 3 ja 8 §, 14 luvun 3 §:n 2 momentti sekä 3 a ja 3 b § sekä 3 e §:n 4 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 1 luvun 5 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohta laissa 1199/2009, 2 luvun 2 § laissa 1199/2013 ja 13 §:n 4 momentti laissa 1416/2025, 5 luvun 2 §:n 3 momentti, 6 §:n 2 momentti ja 8 §:n 2 momentti laissa 1049/2013 sekä 4 b §:n 5 momentti laissa 1300/2023, 7 luku laissa 1188/2009, 10 luvun 2 §:n 1 momentti ja 4 §:n 3 momentti laissa 1451/2016, 11 luvun 2 §:n 5 momentti laeissa 313/2010, 1049/2013 ja 376/2023, 13 luvun 2 § laissa 254/2020 ja 3 § osaksi laissa 793/2025, 14 luvun 3 §:n 2 momentti laissa 962/2024, 3 a ja 3 b § laeissa 385/2023 ja 962/2024 sekä 3 e §:n 4 momentti laissa 385/2023, ja muutetaan 1 luvun 1 ja 2 §, 4 §:n 1 ja 2 momentti, 5 §:n 1 momentin 7 kohta, 8 a §:n 2–4 momentti ja 8 b §, 3 luvun 4 §:n 1 momentti ja 7 §:n 1 momentti, 4 luvun 5 §:n 2 momentti ja 7 §:n otsikko sekä 1 momentin johdantokappale ja 13 kohta, 5 luvun 2 §:n otsikko, 6 §:n otsikko, 11 § sekä 13 §:n 1 ja 3–5 momentti, 6 luvun 1 §, 3 a §:n 2 momentti, 7 §:n 1 ja 3 momentti sekä 9 §:n 1 momentin johdantokappale, III osan otsikko, 8 luvun 1 §:n 1 ja 3 momentti sekä 2 §:n 1 momentti, 10 luvun 1 §:n 1 momentti, 2 §:n otsikko ja 2–4 momentti sekä 5 §:n 1 ja 2 momentti, 11 luvun 1 §, 2 §:n 4 momentin johdantokappale ja 2 kohta, 3 §:n 1 ja 3 momentti, 4 §:n otsikko ja 2 momentti, 4 b ja 5 §, 14 §:n 3 momentti sekä 15 §:n otsikko ja 1 momentti, 13 luvun 1 §:n 2 momentin johdantokappale ja 2 kohta sekä 6 §:n 2 momentti, 14 luvun 1 §:n 1 momentti, 3 §:n otsikko, 3 c ja 3 d § sekä 3 e §:n 1–3 ja 5 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 1 luvun 1 § laissa 636/2004 ja 2 § osaksi laissa 669/2022 sekä 4 §:n 1 momentti laissa 1560/2009, 1 luvun 4 §:n 2 momentti, 3 luvun 4 §:n 1 momentti, 4 luvun 7 §:n 1 momentin 13 kohta ja 6 luvun 9 §:n 1 momentin johdantokappale laissa 669/2022, 1 luvun 8 a §:n 2 ja 3 momentti sekä 8 b § laissa 1654/2015, 1 luvun 8 a §:n 4 momentti laissa 912/2017, 4 luvun 5 §:n 2 momentti, 8 luvun 2 §:n 1 momentti ja 10 luvun 5 §:n 2 momentti laissa 1300/2023, 4 luvun 7 §:n 1 momentin johdantokappale, 5 luvun 13 §:n 3–5 momentti ja 11 luvun 15 §:n 1 momentti laissa 1457/2016, 5 luvun 2 §:n otsikko ja 6 §:n otsikko laissa 1049/2013, 5 luvun 11 § ja 13 luvun 1 §:n 2 momentin 2 kohta laissa 962/2024, 5 luvun 13 §:n 1 momentti laissa 1301/2023, 6 luvun 1 § laeissa 1188/2009, 1217/2019 ja 962/2024, 6 luvun 3 a §:n 2 momentti laissa 395/2024 sekä 7 §:n 1 ja 3 momentti laissa 1081/2016, 8 luvun 1 §:n 1 ja 3 momentti laissa 906/2017, 10 luvun 1 §:n 1 momentti laissa 1188/2009, 10 luvun 2 §:n otsikko sekä 3 ja 4 momentti laissa 1451/2016, 10 luvun 2 §:n 2 momentti, 11 luvun 4 §:n otsikko ja 4 b §, 13 luvun 1 §:n 2 momentin johdantokappale ja 6 §:n 2 momentti sekä 14 luvun 3 §:n otsikko, 3 c ja 3 d § sekä 3 e §:n 1–3 ja 5 momentti laissa 385/2023, 10 luvun 5 §:n 1 momentti laissa 1001/2012, 11 luvun 1 § osaksi laissa 1457/2016, 11 luvun 3 §:n 1 momentti laissa 555/2022 ja 3 momentti laissa 1364/2003 sekä 4 §:n 2 momentti laissa 793/2025 ja 5 § osaksi laissa 737/2013, seuraavasti: 1 luku Yleiset säännökset

1 § Lain tarkoitus

Työttömän työnhakijan taloudelliset mahdollisuudet hakea työtä ja parantaa edellytyksiään päästä tai palata työmarkkinoille turvataan korvaamalla työttömyydestä aiheutuvia taloudellisia menetyksiä tämän lain mukaisesti ansiopäivärahalla.

2 § Etuudet

Työttömyyskassalaissa (603/1984) tarkoitetussa työttömyyskassassa vakuutetun työnhakijan perustoimeentulo työttömyyden aikana turvataan ansiopäivärahalla, jos hän on ollut vakiintuneesti työmarkkinoilla ja saanut toimeentulon palkkatyöstä, yritystoiminnasta tai omasta työstä.

Irtisanotulle 55 vuotta täyttäneelle henkilölle maksetaan muutosturvarahaa 9 luvussa säädetyin edellytyksin.

4 § Lain toimeenpano

Lain toimeenpanoa johtaa, ohjaa ja kehittää ylimpänä viranomaisena toimeentuloturvaan liittyvien asioiden osalta sosiaali- ja terveysministeriö ja työvoimapoliittisten asioiden osalta työ- ja elinkeinoministeriö.

Tämän lain mukaiset ansiopäivärahan toimeenpanotehtävät hoitavat työttömyyskassalaissa tarkoitetut työttömyyskassat. Lain 8 luvussa tarkoitetun alueellisen liikkuvuuden tukemisen ja 9 luvussa tarkoitetun muutosturvarahan toimeenpanotehtävät hoitaa työttömyyskassassa vakuutettuina olevien osalta työttömyyskassa ja muiden osalta Kansaneläkelaitos.

5 § Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

työssäoloehdolla sekä palkansaajan että yrittäjän ansiopäivärahan saamisen edellytyksenä olevaa työssäoloehtoa;

8 a § Oikeus etuuksiin asumisen, Euroopan unionin lainsäädännön tai Suomea sitovien sopimusten perusteella

Jos työttömään työnhakijaan sovelletaan sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annettua neuvoston asetusta (ETY) N:o 1408/71, jäljempänä sosiaaliturva-asetus, tai sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 883/2004, jäljempänä perusasetus, taikka pohjoismaista sosiaaliturvasopimusta (SopS 136/2004), määräytyy oikeus ansiopäivärahaan sosiaaliturva-asetuksen, perusasetuksen tai pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen perusteella.

Työttömällä työnhakijalla, joka ei ole Suomen kansalainen eikä asu Suomessa, on oikeus ansiopäivärahaan, jos:

häneen ei sovelleta sosiaaliturva-asetusta, perusasetusta tai pohjoismaista sosiaaliturvasopimusta;

hän on ollut Suomessa yhdenjaksoisen oleskelunsa aikana työssä vähintään kuusi kuukautta; ja

hän edelleen jatkaa oleskeluaan Suomessa.

Kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijöinä työskentelyä varten annetussa laissa (907/2017) tarkoitetulla kausityöntekijällä ei ole oikeutta tämän lain mukaiseen ansiopäivärahaan.

8 b § Ansiopäivärahan maksaminen haettaessa työtä toisesta valtiosta

Työtön työnhakija, joka on perusasetuksen 64 artiklassa tarkoitetulla tavalla mennyt toiseen valtioon hakeakseen sieltä työtä, on oikeutettu saamaan toisessa valtiossa tapahtuvan työnhaun ajalta ansiopäivärahaa enintään kolmen kuukauden ajan.

3 luku Etuuden saamisen yleiset rajoitukset

4 § Estävät sosiaalietuudet

Lain 8 luvussa tarkoitetun liikkuvuusavustuksen ja muutosturvarahan maksaminen eivät estä ansiopäivärahan maksamista.

7 § Yritysomaisuuden myyntivoiton vaikutus

Ansiopäivärahaan ei ole oikeutta ajalta, jolle yrittäjän yritysomaisuuden myyntivoitto, joka liittyy yritystoiminnan lopettamiseen, jaksotetaan ansiopäivärahassa hänen työtulonsa perusteella. Käyttöomaisuudesta tai muista pitkäaikaisista sijoituksista saatua myyntivoittoa pidetään yrityksen lopettamiseen liittyvänä myös silloin, kun se on saatu kuuden kuukauden aikana ennen yrityksen lopettamista.

4 luku Soviteltu ja vähennetty työttömyysetuus

5 § Etuuden määrä

Sovitellun ansiopäivärahan määrä lasketaan siten, että se ja tulo sovittelujakson aikana yhteensä ovat enintään ansiopäivärahan perusteena olevan palkan suuruinen, kuitenkin vähintään niin paljon kuin henkilöllä olisi oikeus saada, jos soviteltava ansiopäiväraha olisi perusosan suuruinen.

7 § Sosiaalietuuksien vaikutus ansiopäivärahaan

Jos henkilö saa muuta kuin 3 luvun 4 §:ssä tarkoitettua lakisääteistä etuutta tai saa työkyvyttömyyseläkettä toisen valtion lainsäädännön mukaan taikka kansaneläkettä kansaneläkelain 12 §:n 4 momentin perusteella, hänen täysimääräisestä ansiopäivärahastaan vähennetään sosiaalietuus. Tällöin ei kuitenkaan seuraavia eläkkeitä ja sosiaalietuuksia oteta huomioon:

13)

liikkuvuusavustus;

5 luku Työttömyyspäivärahan saamisen edellytykset

2 § Palkansaajan oikeus ansiopäivärahaan

6 § Yrittäjän oikeus ansiopäivärahaan

11 § Työssäoloehto eräissä tilanteissa

Henkilölle, joka on saanut tämän lain mukaista ansiopäivärahaa sosiaaliturva-asetuksen tai perusasetuksen mukaisesti aikana, jona hän on hakenut työtä toisesta jäsenvaltiosta, ja joka ei ole kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hän lähti maasta, palannut työnhakijaksi Suomeen, maksetaan ansiopäivärahaa uudelleen vasta, kun hän on:

kerryttänyt työssäoloehtokuukauden;

ollut työvoimakoulutuksessa neljä viikkoa; tai

opiskellut työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain 9 luvussa tarkoitettuja työttömyysetuudella tuettuja työnhakijan omaehtoisia opintoja neljä viikkoa.

13 § Omavastuuaika

Ansiopäivärahaa maksetaan sen jälkeen, kun henkilö on ollut työttömänä työnhakijana työvoimaviranomaisessa yhteensä seitsemää täyttä työpäivää vastaavan ajan enintään kahdeksan peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Omavastuuaika asetetaan kerran 6 luvun 7 §:ssä säädettyä ansiopäivärahan enimmäisaikaa kohti (omavastuuaika).

Omavastuuaikaan ei lueta niitä päiviä:

joina henkilö ei täytä ansiopäivärahan saamiselle 2 luvussa säädettyjä edellytyksiä;

joina henkilö työllistyy yritystoiminnassa tai omassa työssään, jos työllistyminen kestää yhdenjaksoisesti enintään kaksi viikkoa;

joilta henkilöllä ei ole oikeutta ansiopäivärahaan 2 a tai 3 luvussa tarkoitettujen rajoitusten vuoksi;

joilta henkilöllä ei ole oikeutta soviteltuun ansiopäivärahaan 4 luvun 3 §:ssä säädettyjen työaikarajoitusten ylittymisen vuoksi.

Omavastuuaikaan luetaan kuitenkin 3 luvun 3 §:n 4 momentissa tarkoitettu sairausvakuutuksen päivärahan ja kuntoutusrahan omavastuuaika. Omavastuuaikaan luetaan myös ne päivät, joilta henkilölle on maksettu ansiopäivärahaa 10 luvun perusteella.

Poiketen siitä, mitä 1–4 momentissa säädetään, henkilöllä on oikeus ansiopäivärahaan, jos työnteon estymisen syynä on sellainen työtaistelutoimenpide, jolla ei ole riippuvuussuhdetta hänen työehtoihinsa tai työoloihinsa ja jos hän muutoin täyttää ansiopäivärahan saamisen edellytykset.

6 luku Työttömyyspäivärahan määrä ja kesto

1 § Ansiopäivärahan määrä

Ansiopäiväraha muodostuu 33,33 euron suuruisesta perusosasta ja ansio-osasta.

Ansiopäivärahan määrä lasketaan ottaen huomioon, mitä 4 luvussa säädetään.

3 a § Ansiopäivärahan maksaminen alennettuna

Ansiopäiväraha on kuitenkin aina vähintään perusosan suuruinen.

7 § Päivärahakauden enimmäisaika

Ansiopäivärahaa maksetaan yhteensä enintään:

300 työttömyyspäivältä henkilölle, joka on ollut 17 vuotta täytettyään työssä yhteensä enintään kolme vuotta ennen ansiopäivärahaoikeuden alkamista;

400 työttömyyspäivältä henkilölle, joka on ollut 17 vuotta täytettyään työssä yhteensä yli kolme vuotta ennen ansiopäivärahaoikeuden alkamista;

500 työttömyyspäivältä henkilölle, jonka työssäoloehto on täyttynyt hänen täytettyään 58 vuotta ja jolla on työssäoloehdon täyttyessä 11 §:ssä tarkoitettua työssäoloaikaa vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana.

Laskettaessa 1 momentissa säädettyä enimmäisaikaa otetaan soviteltuna ansiopäivärahana maksettu määrä huomioon muunnettuna täysiksi ansiopäivärahapäiviksi.

9 § Lisäpäiväoikeus

Palkansaajan ansiopäivärahaa maksetaan 7 §:ssä säädetyn enimmäisajan estämättä sen kalenterikuukauden loppuun saakka, jona työnhakija täyttää 3 luvun 1 §:n 1 momentissa säädetyn ansiopäivärahan myöntämisen enimmäisiän, jos hän on syntynyt:

III OSA ALUEELLISEN LIIKKUVUUDEN TUKEMINEN JA MUUTOSTURVARAHA 8 luku Alueellisen liikkuvuuden tukeminen

1 § Oikeus liikkuvuusavustukseen

Liikkuvuusavustus myönnetään ansiopäivärahaan tai yleistukilaissa (48/2026) tarkoitettuun yleistukeen oikeutetulle työttömälle työnhakijalle, joka ottaa vastaan vähintään kaksi kuukautta kestävän työsuhteessa tehtävän työn tai aloittaa vähintään kaksi kuukautta kestävään työsuhteessa tehtävään työhön liittyvän koulutuksen. Jos liikkuvuusavustus on myönnetty työhön liittyvän koulutuksen perusteella, avustusta ei myönnetä työn vastaanottamisen perusteella.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu ansiopäivärahaan tai yleistukilaissa tarkoitettuun yleistukeen oikeutettu on työtön työnhakija, joka saa:

ansiopäivärahaa tai jolle ei makseta ansiopäivärahaa 10 luvun 2 §:n 3 momentissa tarkoitetusta syystä; tai

yleistukilaissa tarkoitettua yleistukea tai jolle ei makseta yleistukea mainitun lain 19 §:n 2 momentissa tai tämän lain 10 luvun 2 §:n 3 momentin 1–3 kohdassa tarkoitetusta syystä.

2 § Liikkuvuusavustuksen määrä

Liikkuvuusavustus on 6 luvun 1 §:n 1 momentissa säädetyn ansiopäivärahan perusosan suuruinen.

10 luku Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaa etuutta koskevat säännökset

1 § Oikeus etuuteen työllistymistä edistävien palvelujen ajalta

Työllistymistä edistäviin palveluihin osallistuvan työnhakijan toimeentulo turvataan ansiopäivärahalla.

2 § Ansiopäivärahaan oikeutettu

Ansiopäivärahaa maksetaan vain siltä ajalta, jona henkilö on työvoimapalveluiden järjestämisestä annetussa laissa tarkoitettuna työnhakijana työvoimaviranomaisessa. Ansiopäivärahaan ei ole oikeutta henkilöllä, joka työllistyy kokoaikatyössä yli kahden viikon ajan.

Ansiopäivärahaa maksetaan työllistymistä edistävien palvelujen ajalta, vaikka työnhakijalla ei palvelun alkaessa ole oikeutta etuuteen, jos se johtuu:

korvauksettomasta määräajasta;

työssäolovelvoitteesta;

2 luvun 13 tai 14 §:ssä tarkoitetusta ammatilliseen koulutukseen liittyvästä rajoituksesta; tai

5 luvun 13 §:ssä säädetystä omavastuuajasta.

Työvoimakoulutukseen osallistuvan opiskelijan, jota ei voida pitää 2 luvun 1 §:n 2 momentissa tarkoitettuna työttömänä, oikeudesta ansiopäivärahaan opiskelun ajalta säädetään tämän luvun 5 §:ssä.

5 § Työvoimakoulutusta koskevat erityissäännökset

Työvoimakoulutukseen osallistuvalle maksetaan koulutuksen ajalta ansiopäivärahaa siten kuin 2 §:ssä säädetään työttömän oikeudesta ansiopäivärahaan, vaikka:

hänet on 2 luvun 5 §:n nojalla katsottava päätoimiseksi yrittäjäksi; tai

hän ei ole työtön tai lomautettu, jos hän on työttömyysuhan alainen.

Jos opiskelijalla on oikeus ansiopäivärahaan 1 momentin 1 kohdan perusteella, hänelle maksetaan koulutuksen ajalta ansiopäivärahan perusosaa. Jos opiskelijalla on oikeus ansiopäivärahaan 1 momentin 2 kohdan perusteella, hänellä on oikeus myös ansiopäivärahan ansio-osaan.

11 luku Toimeenpanoa koskevat säännökset

1 § Ansiopäivärahan hakeminen

Ansiopäivärahaa haetaan kirjallisesti siltä työttömyyskassalta, jonka jäsen työnhakija on. Yleistukilaissa tarkoitettuun yleistukeen oikeutettu työnhakija hakee liikkuvuusavustusta Kansaneläkelaitokselta ja muu työnhakija siltä työttömyyskassalta, jonka jäsen hän on.

Ansiopäivärahaa ei ilman erityisen painavaa syytä myönnetä takautuvasti pitemmältä kuin kolmen kuukauden ajalta ennen hakemuksen vireille tuloa.

Hakemus tulee vireille, kun se on saapunut työttömyyskassalle.

2 § Velvollisuus tietojen antamiseen

Edellä 3 momentissa tarkoitettuja olosuhteiden muutoksia, joita koskevat tiedot ansiopäivärahan saajan on välittömästi ilmoitettava etuuden maksajalle, ovat:

yleistukilaissa tarkoitetun yleistuen saaminen;

3 § Etuutta koskeva päätös

Kansaneläkelaitoksen ja työttömyyskassan tulee antaa ansiopäivärahan myöntämistä, epäämistä, tarkistamista, lakkauttamista ja takaisinperintää koskevassa asiassa hakijalle kirjallinen päätös. Päätöstä ei anneta, jos etuuden tarkistaminen johtuu yksinomaan indeksitarkistuksesta tai muusta vastaavasta lain tai asetuksen nojalla suoraan määräytyvästä perusteesta, ellei hakija tätä päätöstä erikseen vaadi. Hakijalle on annettava kirjallinen päätös myös ansiopäivärahan maksamisesta hyvinvointialueelle siten kuin 9 §:ssä säädetään. Hakijan tulee pyytää päätöstä indeksitarkistuksen tai muun vastaavan lain tai asetuksen perusteella suoraan määräytyvän perusteen vuoksi tehdystä etuuden tarkistamisesta etuuden maksuajalta 30 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut etuuden määrän tarkistamisesta tiedon. Hakijan katsotaan saaneen muutoksen tiedokseen 12 luvun 6 §:ssä tarkoitetussa ajassa.

Työttömyyskassan päätös annetaan tiedoksi lähettämällä se postitse kirjeellä etuuden maksajalle ilmoitettuun postiosoitteeseen.

4 § Työvoimapoliittinen lausunto

Työvoimapoliittinen lausunto annetaan Kansaneläkelaitoksen ja työttömyyskassan pyynnöstä. Lausuntoa on Kansaneläkelaitoksen ja työttömyyskassan pyynnöstä täydennettävä viipymättä. Jos työnhakija on ilmoittanut työvoimaviranomaiselle tai Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskukselle hakevansa etuutta työttömyyden perusteella, työvoimapoliittinen lausunto voidaan antaa ja sitä voidaan täydentää ilman erillistä pyyntöä.

4 b § Ilmoitus menemisestä työnhakuun toiseen valtioon

Työvoimaviranomaisen on ilmoitettava työttömyyskassalle työnhakijan lähtemisestä työnhakuun perusasetuksen 64 artiklassa tarkoitetulla tavalla toiseen valtioon.

5 § Maksamistapa

Ansiopäiväraha maksetaan jälkikäteen vähintään kerran kuukaudessa etuuteen oikeutetun ilmoittamalle Euroopan unionissa sijaitsevalle tilille. Yksittäinen etuuserä voidaan maksaa muullakin tavalla, jos tilille maksaminen ei ole mahdollista tai jos etuuden saaja esittää Kansaneläkelaitoksen tai työttömyyskassan hyväksymän erityisen syyn.

Jos henkilölle ansiopäivärahana kuukaudelta maksettava erä olisi pienempi kuin 50 prosenttia ansiopäivärahan perusosasta, ei etuutta makseta.

14 § Työttömyysetuuden periminen eräissä tapauksissa

Jos henkilö on perusteettomasti saanut ansiopäivärahaa samalta ajalta, jolta hänelle myönnetään takautuvasti yleistukilain mukaista yleistukea, työttömyyskassa saa periä tältä ajalta perusteettomasti maksetun ansiopäivärahan takautuvasti suoritettavasta yleistuesta. Vastaavasti Kansaneläkelaitos saa periä perusteettomasti maksetun yleistuen takautuvasti suoritettavasti ansiopäivärahasta.

15 § Liikkuvuusavustuksen ulosmittaus

Liikkuvuusavustusta ei saa ulosmitata.

13 luku Tietojen saamista ja luovuttamista koskevat säännökset

1 § Oikeus tietojen saamiseen

Työttömyyskassalla ja Kansaneläkelaitoksella on oikeus saada maksutta tässä tai muissa laeissa säädettyjen tehtäviensä hoitamista varten seuraavat välttämättömät tiedot:

rangaistuslaitokselta tiedot rangaistuksen alkamisesta ja päättymisestä.

6 § Oikeus tietojen oma-aloitteiseen luovuttamiseen

Kansaneläkelaitoksella on salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä oikeus antaa kotikunnalle sellaisen ansiopäivärahan saajan henkilötunnus ja muut yksilöintitiedot, jolle maksettua ansiopäivärahaa rahoitetaan kunnan varoista työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 4 §:n tai työttömyyskassalain 25 §:n nojalla, sekä tiedot hänelle edellisenä kuukautena maksetun ansiopäivärahan määrästä. Kansaneläkelaitoksella on myös oikeus antaa kotikunnalle sellaisen ansiopäivärahan saajan henkilötunnus ja muut yksilöintitiedot, jolle on maksettu ansiopäivärahaa yhteensä 60 päivältä.

14 luku Erinäisiä säännöksiä

1 § Etuuksien korotus

Edellä 6 luvun 1 §:ssä säädettyä rahamäärää tarkistetaan noudattaen, mitä kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään.

3 § Ansiopäivärahan rahoitus

3 c § Liikkuvuusavustuksen kattamiseksi suoritettavat ennakot

Valtio suorittaa Kansaneläkelaitokselle liikkuvuusavustusta varten kuukausittain ennakkoa siten, että ennakon määrä vastaa valtion seuraavana kuukautena vastattavaksi arvioitua määrää.

3 d § Kuntien rahoitusosuuden perintä

Kansaneläkelaitos perii kunnilta kuukausittain jälkikäteen niiden ansiopäivärahaan kohdistuvan rahoitusosuuden. Kansaneläkelaitos tilittää ansiopäivärahaan kohdistuvan rahoitusosuuden edelleen Työllisyysrahastolle käytettäväksi osana ansiopäivärahan perusosan rahoitusta.

Jos kunta ei ole maksanut rahoitusosuuttaan viimeistään eräpäivänä, peritään viivästysajalta korkolain (633/1982) 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukainen viivästyskorko.

Kotikuntana pidetään kuntaa, joka väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetussa laissa (661/2009) tarkoitetussa väestötietojärjestelmässä on merkitty ansiopäivärahan saajan kotikunnaksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 4 §:n 2 momentissa tai työttömyyskassalain 25 §:n 1 momentissa tarkoitettuna ansiopäivärahan maksupäivänä.

3 e § Eräitä rahoitusta koskevia säännöksiä

Edellä 8 luvussa tarkoitettu liikkuvuusavustus sekä 10 luvun 6 §:ssä ja työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain 103 §:n 1 momentissa tarkoitetut kulukorvaukset rahoitetaan valtion varoista.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin Kansaneläkelaitokselle ja työttömyyskassoille suoritettavia ennakoita ja lopullista rahoitusta koskevasta menettelystä sekä 3 d §:ssä tarkoitetusta kunnan ansiopäivärahaan kohdistuvan rahoitusosuuden perimisestä Kansaneläkelaitokselle ja tilittämisestä Työllisyysrahastolle.

Tämän lain 8 luvun mukaisesta toiminnasta ja tämän luvun 3 d §:ssä tarkoitetusta kuntien rahoitusosuuden perinnästä Kansaneläkelaitokselle aiheutuvat hallintokulut luetaan sen hallintokustannuksiksi.

Kansaneläkelaitoksen on vuosittain viimeistään 15 päivänä toukokuuta toimitettava sosiaali- ja terveysministeriölle arvio valtion seuraavana vuonna vastattavasta liikkuvuusavustuksesta.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2026.

Peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Jos tällä lailla muutettavassa laissa viitataan työttömyysetuuteen ja työttömyyspäivärahaan, sillä tarkoitetaan ansiopäivärahaa.

Jos henkilön oikeus peruspäivärahaan tai peruspäivärahan omavastuuaika on alkanut ennen tämän lain voimaantuloa, ansiopäivärahan omavastuuaikaan ja päivärahakauden enimmäisaikaan sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta 5 luvun 13 §:ää ja 6 luvun 7 §:ää.

HE 112/2025

StVM 28/2025

EV 172/2025

Helsingissä 16.1.2026

Tasavallan Presidentti Alexander Stubb Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen