Tätä lakia sovellettaessa on otettava huomioon kansainvälistä suojelua hakevan ja tilapäistä suojelua saavan erityiset vastaanottotarpeet.

Erityiset vastaanottotarpeet arvioidaan yksilöllisesti. Arviointi tehdään mahdollisimman pian ja kuitenkin viimeistään 30 päivän kuluessa siitä, kun kansainvälistä suojelua tai tilapäistä suojelua koskeva asia on tullut vireille. Jos erityisiä vastaanottotarpeita ilmenee myöhemmässä vaiheessa, vastaanottokeskus arvioi kyseiset tarpeet ja vastaa niihin.

Valtio korvaa tässä laissa tarkoitetusta toiminnasta aiheutuvat kustannukset valtion talousarvion rajoissa.

Maahanmuuttovirasto maksaa vastaanottokeskuksen perustamis- ja ylläpitokustannukset sekä korvauksen vastaanottopalvelujen tuottamisesta. Kulut korvataan siltä ajalta, jona ulkomaalaisella on oikeus saada vastaanottopalveluja 14 ja 14 a §:n perusteella tai jona vastaanottokeskus toimii ulkomaalaislain 3 §:n 1 momentin 31 kohdassa tarkoitettuna seulontamajoituspaikkana. Maahanmuuttovirasto maksaa palvelujen tuottajalle korvauksen sellaisen ihmiskaupan uhrin auttamisesta, jolla ei ole kotikuntalaissa tarkoitettua kotikuntaa Suomessa.

Maahanmuuttovirasto maksaa hakemuksesta ilman huoltajaa olevan lapsen edustajan palkkion tämän edustajan tehtäviin käyttämän ajan perusteella ja korvauksen edustamisesta aiheutuneista kuluista, jos edustaja on määrätty tämän lain nojalla ja lapselle ei ole myönnetty oleskelulupaa tai kotikuntalaissa tarkoitettua kotikuntaa Suomessa tilapäisen suojelun perusteella. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä palkkion maksamisen perusteista ja palkkion suuruudesta, korvattavista kuluista sekä menettelystä palkkion maksamisessa ja kulujen korvaamisessa.

Korvaus hyvinvointialueen tuottamista 25 ja 26 §:ssä tarkoitetuista sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluista määräytyy hyvinvointialueen tai HUS-yhtymän ja Maahanmuuttoviraston tekemän sopimuksen perusteella. Jos korvauksesta ei ole sovittu, Maahanmuuttoviraston on suoritettava palvelun tuottamisesta aiheutuneiden kustannusten suuruinen korvaus. Korvaus muusta julkisen tai yksityisen palvelun tuottajan tuottamasta palvelusta määräytyy sen mukaan, mitä siitä on erikseen sovittu.

Maahanmuuttovirasto vastaa valtion vastaanottokeskusten ylläpidosta ja päättää niiden perustamisesta, lakkauttamisesta ja toimipaikoista.

Valtion vastaanottokeskuksen johtajalta edellytetään tehtävään soveltuvaa tutkintoa, hyvää perehtyneisyyttä virkaan kuuluviin tehtäviin, käytännössä osoitettua johtamistaitoa ja tehtävän edellyttämää vieraan kielen taitoa.

Edellä 2 momentissa tarkoitetuissa tehtävissä toimiva johtaja vastaa toimivaltansa rajoissa siitä, että hänen johtamassaan vastaanottokeskuksessa on toiminnan vaatima riittävä henkilöstö ja että keskuksen toiminnassa noudatetaan sille tässä laissa ja muussa lainsäädännössä säädettyjä vaatimuksia.

Maahanmuuttovirasto voi tehdä yksityisen, julkisen tai kolmannen sektorin palveluntuottajan kanssa sopimuksen vastaanottopalvelujen tuottamisesta. Maahanmuuttovirastolla säilyy vastuu 8 §:ssä säädetystä ohjauksesta, suunnittelusta ja valvonnasta myös silloin, kun vastaanottopalvelut tuottaa muu kuin valtion vastaanottokeskus.

Maahanmuuttovirastolla on oikeus saada palveluntuottajalta maksutta ja salassapitosäännösten estämättä valvonnan kannalta välttämättömät tiedot ja selvitykset sekä oikeus tarkastaa vastaanottokeskuksen käytössä olevat tilat. Tarkastusoikeus ei kuitenkaan koske vastaanottopalvelujen saajan asumiskäytössä olevia tiloja, ellei niiden tarkastaminen ole välttämätöntä asiakkaan aseman ja oikeuksien tai asianmukaisten palvelujen turvaamiseksi. Tarkastukseen sovelletaan muutoin hallintolain 39 §:ää.

Palveluntuottaja vastaa tuottamiensa vastaanottopalvelujen lain- ja sopimuksenmukaisuudesta. Jos palveluntuottaja rikkoo lakia tai sopimusta, Maahanmuuttovirasto voi antaa huomautuksen tai korjausmääräyksen, määrätä sopimussakon, rajoittaa toiminnan laajuutta tai keskeyttää toiminnan siltä osin kuin se on välttämätöntä, taikka purkaa sopimuksen olennaisesta rikkomuksesta. Maahanmuuttoviraston on huolehdittava palvelujen jatkuvuudesta sopimuksen päättyessä.

Maahanmuuttoviraston tulee varmistaa, että muulla kuin valtion vastaanottokeskuksella on riittävät ammatilliset, toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset vastaanottopalvelujen järjestämiselle.

Muun kuin valtion vastaanottokeskuksen johtajan kelpoisuuteen sovelletaan 9 §:n 2 momenttia.

Muun kuin valtion vastaanottokeskuksen palveluksessa olevaan henkilöön sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen hoitaessaan vastaanottopalveluihin liittyviä tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).

Maahanmuuttovirasto vastaa varautumisesta kansainvälistä suojelua hakevien tai tilapäistä suojelua saavien vastaanoton järjestämiseen laajamittaisen maahantulon ja muissa maahantulon häiriötilanteissa. Maahanmuuttovirasto laatii valtakunnallisen valmiussuunnitelman laajamittaisen maahantulon ja muiden maahantulon häiriötilanteiden varalta sekä ohjaa muiden viranomaisten ja toimijoiden varautumista vastaanoton järjestämiseen.

Maahanmuuttovirasto toteuttaa varautumista koskevia tehtäviään yhteistyössä muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa.

Sisäministeriö vastaa EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen mukaisen valmiussuunnitelman laatimisesta, käyttöönotosta ja siitä ilmoittamisesta Euroopan unionin turvapaikkavirastolle ja Euroopan komissiolle.

Maahanmuuttovirasto järjestää vastaanottopalvelut. Kansainvälistä suojelua hakeva ja tilapäistä suojelua saava saa vastaanottopalvelut sen vastaanottokeskuksen kautta, jonka asiakkaaksi hänet rekisteröidään.

Vastaanottopalveluihin kuuluvat majoitus, vastaanotto- ja käyttöraha, sosiaalipalvelut, terveydenhuoltopalvelut, tulkki- ja käännöspalvelut sekä ohjaus ja neuvonta siten kuin tässä luvussa säädetään. Vastaanottopalveluina voidaan järjestää myös ateriat.

Ilman huoltajaa oleville lapsille tarkoitetuissa ryhmäkodeissa ja tukiasuntoloissa järjestetään lapsen päivittäinen hoiva, huolenpito ja kasvatus. Ryhmäkodeissa ja tukiasuntoloissa voidaan järjestää täysi ylläpito.

Vastaanottopalvelujen saamisen edellytyksenä on, että henkilö tunnistautuu säännöllisesti vastaanottokeskuksessa. Kansainvälistä suojelua hakevan on tunnistauduttava 2–4 kertaa kuukaudessa ja tilapäistä suojelua saavan yhden kerran kuukaudessa. Tunnistautumisvelvollisuus ei koske alle 18-vuotiaita eikä työssäkäyviä. Henkilön tulee lisäksi ilmoittaa vastaanottokeskukselle yhteystietonsa sekä ylläpitää niitä.

Tunnistautuminen voidaan tehdä henkilökohtaisesti vastaanottokeskuksessa tai muulla Maahanmuuttoviraston määräämällä luotettavalla tavalla.

Jos kansainvälistä suojelua hakeva tai tilapäistä suojelua saava jättää ilman perusteltua syytä tunnistautumatta vastaanottokeskuksessa, henkilön asiakkuus vastaanottokeskuksessa voidaan päättää viiden arkipäivän kuluttua tunnistautumatta jättämisestä.

Maahanmuuttoviraston päätöksellä velvollisuudesta tunnistautua voidaan poiketa laajamittaisen maahantulon tai muussa maahantulon häiriötilanteessa. Päätös koskee kaikkia vastaanottopalvelujen saajia ja on voimassa tilapäisesti.

Vastaanottopalveluja annetaan kolmannen maan kansalaiselle tai kansalaisuudettomalle henkilölle, joka hakee kansainvälistä suojelua tai saa tilapäistä suojelua.

Myöhemmän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen tehneelle ei kuitenkaan anneta vastaanottopalveluja, jos poiketaan hakijan oikeudesta jäädä Suomen alueelle ulkomaalaislain 102 §:n perusteella.

Kansainvälistä suojelua hakeneelle, joka on saanut oleskeluluvan ja joka täyttää edellytykset kotikuntalaissa tarkoitetun kotikunnan saamiselle, tai tilapäistä suojelua saavalle, joka täyttää edellytykset kotikuntalaissa tarkoitetun kotikunnan saamiselle, annetaan vastaanottopalveluja kuntaan siirtymisen järjestymisajan, mutta kuitenkin enintään 3 kuukautta siitä, kun edellytykset kotikuntalaissa tarkoitetun kotikunnan saamiselle täyttyvät. Ilman huoltajaa olevalle alaikäiselle vastaanottopalveluja annetaan kuitenkin kuntaan siirtymisen järjestymisajan.

Vastaanottopalveluja annetaan enintään 60 päivää siitä, kun kolmannen maan kansalaisella ei ole enää oikeutta jäädä Suomen alueelle.

Poiketen siitä, mitä 2 momentissa säädetään vastaanottopalvelujen kestosta, myöhemmän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen tehneelle vastaanottopalveluja annetaan enintään 14 päivää siitä, kun hänellä ei ole enää oikeutta jäädä Suomen alueelle.

Poiketen siitä, mitä 2 ja 3 momentissa säädetään vastaanottopalvelujen kestosta, ilman huoltajaa olevalle lapselle vastaanottopalveluja annetaan maasta poistumiseen saakka.

Edellä säädettyjen määräaikojen estämättä vastaanottokeskuksen johtaja voi päättää jatkaa vastaanottopalveluja kohtuullisen ajan poikkeuksellisen painavasta syystä.

Kansainvälistä suojelua hakevalle ja tilapäistä suojelua saavalle annetaan tietoja vastaanottopalveluista, vastaanottoon liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista, velvollisuuksien noudattamatta jättämisen seuraamuksista, oikeusavusta sekä vastaanottoon liittyvissä kysymyksissä avustavista järjestöistä.

Poliisi, rajatarkastusviranomainen tai Maahanmuuttovirasto antaa 1 momentissa tarkoitetut tiedot kansainvälistä suojelua hakevalle mahdollisimman pian ja viimeistään kolmen päivän kuluessa hakemuksen tekemisestä tai hakemusta rekisteröitäessä. Tilapäistä suojelua hakevalle tiedot annetaan hakemusta rekisteröitäessä.

Tiedot annetaan ymmärrettävässä ja selkeässä muodossa kirjallisesti kansainvälistä suojelua hakevan ja tilapäistä suojelua saavan äidinkielellä tai kielellä, jota hänen voidaan kohtuudella olettaa ymmärtävän. Tarvittaessa tiedot voidaan antaa myös suullisesti. Henkilön tulee allekirjoituksellaan vahvistaa saaneensa tiedot.

Poliisi, rajatarkastusviranomainen tai Maahanmuuttovirasto antaa ilman huoltajaa olevalle lapselle tiedot lapsen ikä- ja kehitystasolle sopivalla tavalla. Tiedot annetaan lapselle määrätyn edustajan tai tilapäisen edustajan läsnä ollessa.

Vastaanottokeskuksen on huolehdittava kansainvälistä suojelua hakevan ja tilapäistä suojelua saavan ohjauksesta ja neuvonnasta.

Kansainvälistä suojelua hakeva ja tilapäistä suojelua saava majoitetaan vastaanottokeskukseen. Majoittamisessa otetaan huomioon majoitettavien ikä, sukupuoli ja erityiset vastaanottotarpeet. Majoitus järjestetään niin, että perheenjäsenet voivat halutessaan asua yhdessä. Majoitusta järjestettäessä toteutetaan asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että majoitus toteutuu turvallisesti.

Kansainvälistä suojelua hakeva tai tilapäistä suojelua saava voidaan siirtää toiseen vastaanottokeskukseen, jos se on välttämätöntä hänen itsensä, vastaanottokeskuksen toiminnan tai turvapaikka- tai vastaanottojärjestelmän hallinnoinnin vuoksi.

Maahanmuuttovirasto päättää turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmän hallinnoimiseen liittyvästä majoittamisesta ja siirroista. Vastaanottokeskus päättää majoittamisesta ja siirroista, jos ne liittyvät vastaanottokeskuksen toimintaan tai vastaanottopalvelujen saajaan itseensä. Maahanmuuttovirasto voi pidättää itselleen päätösvallan siirrosta, jos siirtoa koskevassa asiassa ei päästä yksimielisyyteen siitä, mihin vastaanottokeskukseen majoitettava siirretään.

Asiakas ei saa aiheuttaa vastaanottokeskuksessa tai sen välittömässä läheisyydessä häiriötä yleiselle järjestykselle taikka olla vaaraksi muiden henkilöiden turvallisuudelle.

Vastaanottokeskukseen ei saa tuoda eikä pitää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jonka hallussapito on muussa laissa kielletty tai jolla voidaan aiheuttaa vaaraa asukkaan tai toisen henkilön hengelle, terveydelle tai turvallisuudelle taikka vahingoittaa omaisuutta, jos on todennäköistä, että ainetta tai esinettä käytetään edellä mainitulla tavalla.

Maahanmuuttovirasto vahvistaa vastaanottokeskuksen järjestyssäännön, joka sisältää tätä lakia tarkempia määräyksiä vastaanottokeskuksen yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta, paloturvallisuudesta, vaarallisten aineiden ja esineiden hallussapidosta ja vastaanottokeskuksen ja sen asiakkaiden omaisuudesta sekä muista vastaavista vastaanottokeskuksen järjestyksen ylläpitämiseen ja toimintojen järjestämiseen liittyvistä yksittäisistä seikoista.

Vastaanottokeskus antaa 15 §:n 3 ja 4 momentin mukaisesti tiedoksi järjestyssäännön kansainvälistä suojelua hakevalle ja tilapäistä suojelua saavalle tämän rekisteröityessä vastaanottokeskuksen asiakkaaksi.

Kansainvälistä suojelua hakeva tai tilapäistä suojelua saava voi järjestää majoituksensa itse.

Vastaanottokeskuksen johtaja päättää sosiaalityöntekijän esityksestä ilman huoltajaa olevan lapsen siirtymisestä yksityismajoitukseen. Sosiaalityöntekijän on kuultava lasta ja hänen edustajaansa ennen esityksen laatimista. Vastaanottokeskus ilmoittaa yksityismajoituksessa asuvan ilman huoltajaa olevan lapsen osoitteen ja tiedot henkilöistä, joiden luona hän asuu, asuinpaikan hyvinvointialueelle tai Helsingin kaupungille. Ilmoitukseen on liitettävä lapsen yksityismajoitusta koskeva päätös.

Kansainvälistä suojelua hakevan, tilapäistä suojelua saavan ja heidän perheenjäsentensä on annettava kaikki tiedossaan olevat vastaanottorahan ja käyttörahan myöntämiseen sekä muiden vastaanottopalvelujen antamiseen vaikuttavat välttämättömät tiedot tuloistaan ja varoistaan sille vastaanottokeskukselle, jonka asiakkaaksi heidät on rekisteröity. Heidän on välittömästi ilmoitettava vastaanottokeskukselle tiedoissa tapahtuneista muutoksista.

Vastaanottokeskus järjestää kansainvälistä suojelua hakevalle ja tilapäistä suojelua saavalle kurssin, jolla annetaan perustietoja suomalaisesta yhteiskunnasta. Kurssi on 18 vuotta täyttäneelle vastaanottopalvelujen saajalle pakollinen.

Maahanmuuttoviraston päätöksellä järjestämisvelvollisuudesta voidaan poiketa laajamittaisen maahantulon tai muussa maahantulon häiriötilanteessa.

Vapaaehtoisen paluun tukemiseksi voidaan kansainvälistä suojelua hakeneelle kolmannen maan kansalaiselle, tilapäistä suojelua saavalle ja ihmiskaupan uhrille sekä oleskeluluvan ulkomaalaislain 51 §:n nojalla saaneelle maksaa avustusta ja korvata kohtuulliset matkakustannukset kotimaahan tai muuhun maahan, johon hänen pääsynsä on taattu. Edellytyksenä paluun tukemiselle on, että palaajalla ei ole kotikuntalaissa tarkoitettua kotikuntaa Suomessa. Edellytyksenä avustuksen ja korvauksen maksamiseksi kansainvälistä suojelua hakeneelle on lisäksi, että hän poistuu maasta vapaaehtoisesti pysyväisluonteisessa tarkoituksessa peruttuaan hakemuksensa tai oleskelulupahakemuksen tultua hylätyksi.

Avustus ja korvaus myönnetään, jos palaaja on tuen tarpeessa eikä voi aloittaa uudelleenkotoutumistaan eikä kattaa matkakustannuksiaan ansiotyöllään, muista tuloistaan tai varoistaan tai muulla tavalla. Avustuksen rahamäärän suuruuden määräämisessä otetaan huomioon palaajan henkilökohtaiset ja paluumaan olosuhteet. Avustuksen myöntäminen edellyttää suunnitelmaa avustuksen käytöstä. Avustuksen rahamäärä voi olla tavallista suurempi, jos Maahanmuuttovirasto sisäministeriötä kuultuaan päättää poikkeuksellisesti tukea jonkin rajatun ryhmän paluuta määrätyn ajan. Avustuksesta ja sen määrästä, avustuksen kohderyhmästä sekä avustuksen myöntämisen menettelyistä annetaan tarkemmat säännökset sisäministeriön asetuksella.

Avustuksen ja korvauksen myöntää hakemuksesta se vastaanottokeskus, jonka asiakkaaksi palaaja on rekisteröity, tai Maahanmuuttovirasto. Vastaanottokeskus tai Maahanmuuttovirasto voi periä takaisin myöntämänsä avustuksen tai korvauksen, jos osoittautuu, että se on maksettu virheellisin perustein tai perusteettomasti. Hakemus takaisinperinnästä tehdään sille hallinto-oikeudelle, jonka tuomiopiirissä vastaanottokeskus sijaitsee.

Kansainvälistä suojelua hakevalle, tilapäistä suojelua saavalle sekä sellaiselle ihmiskaupan uhriksi joutuneelle lapselle, jolla ei ole oleskelulupaa, määrätään edustaja, jos lapsi on Suomessa ilman huoltajaa. Edustaja määrätään mahdollisimman pian ja kuitenkin viimeistään 15 arkipäivän kuluttua hakemuksen tekemisestä tai auttamisjärjestelmään ottamisesta. Jos sisäministeriö on päättänyt 12 §:n 3 momentissa tarkoitetun valmiussuunnitelman käyttöönotosta, Maahanmuuttovirasto voi pidentää edustajan määräämisen määräaikaa 25 arkipäivään.

Vastaanottokeskuksen, jonka asiakkaaksi lapsi on rekisteröity, on tehtävä viivytyksettä hakemus edustajan määräämisestä kuultuaan lasta 5 §:n 2 momentin mukaisesti.

Edustajan määrää käräjäoikeus, jonka tuomiopiirissä sijaitsevan vastaanottokeskuksen asiakkaaksi lapsi on rekisteröity. Käräjäoikeuden tekemään päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hovioikeuteen oikeudenkäymiskaaren mukaisesti. Edustajan määräämistä koskevaa päätöstä on noudatettava, vaikka päätös ei ole saanut lainvoimaa.

Ennen edustajan määräämistä, vastaanottokeskuksen johtaja määrää viivytyksettä menettelyasetuksen 23 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetuksi tilapäiseksi edustajaksi vastaanottokeskuksen henkilöstöön kuuluvan työntekijän. Vastaanottokeskuksen henkilöstöön kuuluvalla työntekijällä tarkoitetaan sosiaalityöntekijää tai lapsen hoito- ja kasvatustehtävistä vastuussa olevaa työntekijää.

Maahanmuuttovirasto vastaa edustajatoiminnan ohjauksesta, suunnittelusta ja valvonnasta sekä edustajien koulutuksesta.

Edustajan on pyynnöstä toimitettava Maahanmuuttoviraston nähtäväksi rikosrekisterilain (770/1993) 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu ote rikosrekisteristä.

Vastaanottokeskus, jonka asiakkaaksi lapsi on rekisteröity, vastaa edustajatoiminnan käytännön hallinnoinnista.

Edustajaksi määrätään tehtävään sopiva täysivaltainen henkilö, joka antaa siihen suostumuksensa ja joka kykenee hoitamaan tehtävänsä moitteettomasti. Sopivuutta arvioitaessa on otettava huomioon edustajaksi esitetyn osaaminen ja asiantuntemus, tehtävän laatu ja laajuus sekä muut asiaan vaikuttavat seikat. Edustajaksi ei voida määrätä henkilöä, jolla on tai voisi olla eturistiriita lapsen kanssa.

Edustajaksi määräämisen edellytyksenä on, että henkilö on toimittanut käräjäoikeuden nähtäväksi rikosrekisterilain 6 §:n 2 momentissa tarkoitetun otteen rikosrekisteristä.

Yksittäisellä edustajalla voi olla samanaikaisesti edustettavanaan enintään 30 lasta. Jos sisäministeriö on päättänyt 12 §:n 3 momentissa tarkoitetun valmiussuunnitelman käyttöönotosta, Maahanmuuttovirasto voi nostaa yksittäisen edustajan samanaikaisesti edustettavien lasten enimmäismäärän 50 lapseen.

Ennen 1 momentissa tarkoitetun lapsen henkilöä tai varallisuutta koskevan päätöksen tekemistä lasta on kuultava 5 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla.

Edustajan tehtäviin ei kuulu lapsen päivittäinen hoito, kasvatus tai muu huolenpito.

Jos edustajan määräämisen jälkeen ilmenee, että lapsella on Suomessa huoltaja tai lapselle määrätään huoltaja, edustaja on vapautettava tehtävästään, jollei vapauttaminen ole lapsen edun vastaista. Edustaja voidaan vapauttaa tehtävästään, jos hän sitä pyytää tai on sairauden tai muun syyn vuoksi estynyt tai ei hoida tehtäviään asianmukaisesti taikka jos siihen on muu erityinen syy.

Edustajan tehtävästä vapauttamista koskevan hakemuksen voi tehdä edustaja, 15 vuotta täyttänyt lapsi itse, vastaanottokeskus, jonka asiakkaaksi lapsi on rekisteröity, tai lapsen huoltaja.

Käräjäoikeuden on ilmoitettava vastaanottokeskukselle, Maahanmuuttovirastolle ja väestötietojärjestelmään kansainvälistä suojelua hakevan, tilapäistä suojelua saavan ja ihmiskaupan uhriksi joutuneen lapsen edustajan määräämistä tai tehtävästä vapauttamista koskevista päätöksistä.

Jos lapsella on edustajan hoidettavana olevaa holhoustoimesta annetun lain 66 §:ssä tarkoitettua omaisuutta, käräjäoikeuden on ilmoitettava edustajan määräämisestä holhousviranomaiselle edustajan tehtävän merkitsemiseksi holhousasioiden rekisteriin.

Maahanmuuttoviraston, poliisin, rajatarkastusviranomaisen ja vastaanottokeskuksen on viipymättä ilmoitettava 39 §:ssä tarkoitetulle edustajalle tai tilapäiselle edustajalle sellaisista edustettavaa lasta kokevista seikoista, joiden arvioidaan olevan merkityksellisiä edustajan 41 §:ssä tarkoitettujen tehtävien hoitamiselle.

Vastaanottokeskuksen, jonka asiakkaaksi lapsi on rekisteröity, on ilmoitettava ilman huoltajaa olevalle alaikäiselle, että hänelle on määrätty 39 §:ssä tarkoitettu edustaja tai tilapäinen edustaja.

Vid tillämpningen av denna lag ska hänsyn tas till särskilda mottagandebehov hos personer som söker internationellt skydd och personer som får tillfälligt skydd.

Särskilda mottagandebehov ska bedömas individuellt. Bedömningen ska göras så snart som möjligt, dock senast inom 30 dagar från det att ett ärende som gäller internationellt skydd eller tillfälligt skydd har blivit anhängigt. Om särskilda mottagandebehov framkommer i ett senare skede, ska förläggningen bedöma dessa behov och svara på dem.

Staten ersätter kostnader som orsakas av åtgärder som avses i denna lag inom ramen för statsbudgeten.

Migrationsverket betalar kostnaderna för inrättande och upprätthållande av förläggningar samt ersättning för produktionen av mottagningstjänster. Kostnaderna ersätts för den tid under vilken utlänningen har rätt att få mottagningstjänster med stöd av 14 och 14 a § eller under vilken förläggningen är ett sådant screeninginkvarteringsställe som avses i 3 § 1 mom. 31 punkten i utlänningslagen. Migrationsverket betalar ersättning till serviceproducenten för hjälp till sådana offer för människohandel som inte har en i lagen om hemkommun avsedd hemkommun i Finland.

Migrationsverket betalar på ansökan arvodet till en företrädare för ett barn som saknar vårdnadshavare på basis av den tid som företrädaren har använt för uppgifterna och ersättning för de kostnader som orsakats av företrädandet, om företrädaren har förordnats med stöd av denna lag och barnet inte har beviljats uppehållstillstånd eller en i lagen om hemkommun avsedd hemkommun i Finland på grund av tillfälligt skydd. Närmare bestämmelser om grunderna för utbetalning av arvode, arvodets storlek och kostnader som ska ersättas samt om förfarandet vid utbetalning av arvode och ersättning för kostnader får utfärdas genom förordning av statsrådet.

Ersättningen för de social- och hälsovårdstjänster enligt 25 och 26 § som välfärdsområdet producerar bestäms utifrån ett avtal mellan välfärdsområdet eller HUS-sammanslutningen och Migrationsverket. Om det inte har avtalats om ersättning ska Migrationsverket betala en ersättning som motsvarar kostnaderna för att producera tjänsten. Ersättning för annan service som produceras av en offentlig eller privat serviceproducent bestäms enligt vad som särskilt har avtalats.

Migrationsverket svarar för driften av statliga förläggningar samt beslutar om inrättande och nedläggning av dem och om deras verksamhetsställen.

Föreståndaren för en statlig förläggning förutsätts ha en för uppgiften lämplig examen, god förtrogenhet med de uppgifter som hör till tjänsten, i praktiken visad ledarförmåga och sådana kunskaper i främmande språk som skötseln av uppgiften kräver.

En föreståndare som sköter uppgifter som avses i 2 mom. svarar inom ramen för sin behörighet för att den förläggning som han eller hon leder har tillräcklig personal för verksamheten och att de krav som ställs på förläggningens verksamhet i denna lag och i den övriga lagstiftningen iakttas.

Migrationsverket kan ingå avtal om produktion av mottagningstjänster med serviceproducenter inom den privata, offentliga eller tredje sektorn. Migrationsverket behåller ansvaret för den styrning, planering och övervakning som föreskrivs i 8 § också när mottagningstjänsterna produceras av en icke-statlig förläggning.

Migrationsverket har rätt att av serviceproducenten avgiftsfritt och trots sekretessbestämmelserna få de uppgifter och utredningar som är nödvändiga för övervakningen samt rätt att inspektera de lokaler som förläggningen förfogar över. Inspektionsrätten gäller dock inte lokaler som mottagaren av mottagningstjänster använder för boende, om det inte är nödvändigt att inspektera lokalerna för att trygga klientens ställning och rättigheter eller ändamålsenliga tjänster. I fråga om inspektionen tillämpas i övrigt bestämmelserna i 39 § i förvaltningslagen.

Serviceproducenten svarar för att de mottagningstjänster som serviceproducenten producerar är lagenliga och avtalsenliga. Om en serviceproducent bryter mot lag eller avtal, kan Migrationsverket ge en anmärkning eller ett föreläggande om rättelse, förelägga avtalsvite, begränsa verksamhetens omfattning eller avbryta verksamheten till den del det är nödvändigt eller häva avtalet i fråga om en väsentlig överträdelse. Migrationsverket ska se till att servicen fortsätter när avtalet upphör.

Migrationsverket ska säkerställa att icke-statliga förläggningar har tillräckliga professionella, verksamhetsmässiga och ekonomiska förutsättningar att ordna mottagningstjänster.

I fråga om behörighetsvillkoren för föreståndare för icke-statliga förläggningar tillämpas 9 § 2 mom.

På personer som är anställda hos icke-statliga förläggningar tillämpas bestämmelserna om straffrättsligt tjänsteansvar när de sköter i denna lag avsedda uppgifter i anslutning till mottagningstjänster. Bestämmelser om skadeståndsansvar finns i skadeståndslagen (412/1974).

Migrationsverket svarar för beredskapen att ordna mottagandet av personer som söker internationellt skydd eller får tillfälligt skydd vid omfattande invandring och andra störningssituationer i anslutning till invandring. Migrationsverket ska utarbeta en nationell beredskapsplan för omfattande invandring och andra störningssituationer i anslutning till invandring och styra andra myndigheters och aktörers beredskap för att ordna mottagandet.

Migrationsverket utför sina beredskapsuppgifter i samarbete med andra myndigheter och aktörer.

Inrikesministeriet svarar för utarbetandet av en beredskapsplan enligt EU:s migrations- och asylpakt, ibruktagandet av planen och underrättelsen om ibruktagandet till Europeiska unionens asylbyrå och Europeiska kommissionen.

Migrationsverket ordnar mottagningstjänster. Personer som söker internationellt skydd eller får tillfälligt skydd får mottagningstjänster via den förläggning där de registreras som klienter.

Till mottagningstjänsterna hör inkvartering, mottagnings- och brukspenning, socialservice, hälso- och sjukvårdstjänster, tolk- och översättartjänster samt handledning och rådgivning enligt det som föreskrivs i detta kapitel. Inom ramen för mottagningstjänsterna kan också måltider ordnas.

I grupphem och enheter för stödboende avsedda för barn som saknar vårdnadshavare ordnas daglig omvårdnad, omsorg och fostran av barn. Fullt uppehälle kan ordnas i grupphem och enheter för stödboende.

En förutsättning för att få mottagningstjänster är att personen regelbundet identifierar sig vid förläggningen. Personer som söker internationellt skydd ska identifiera sig 2–4 gånger i månaden och personer som får tillfälligt skydd en gång i månaden. Identifieringsskyldigheten gäller inte personer under 18 år eller förvärvsarbetande. Personen ska dessutom meddela förläggningen sina kontaktuppgifter och uppdatera dem.

Identifieringen kan göras personligen vid förläggningen eller på något annat tillförlitligt sätt som Migrationsverket bestämmer.

Om en person som söker internationellt skydd eller får tillfälligt skydd utan grundad anledning försummar att identifiera sig vid förläggningen, kan personens klientrelation vid förläggningen avslutas fem vardagar efter det att identifieringen försummades.

Genom Migrationsverkets beslut kan avvikelse göras från skyldigheten att identifiera sig vid omfattande invandring eller andra störningssituationer i anslutning till invandring. Beslutet gäller alla mottagare av mottagningstjänster och är i kraft temporärt.

Mottagningstjänster tillhandahålls tredjelandsmedborgare eller statslösa personer som söker internationellt skydd eller får tillfälligt skydd.

Den som gjort en efterföljande ansökan om internationellt skydd tillhandahålls dock inte mottagningstjänster, om avvikelse görs från sökandens rätt att stanna kvar på finskt territorium med stöd av 102 § i utlänningslagen.

Personer som sökt internationellt skydd och som har fått uppehållstillstånd och som uppfyller villkoren för att få en i lagen om hemkommun avsedd hemkommun eller personer som får tillfälligt skydd och som uppfyller villkoren för att få en i lagen om hemkommun avsedd hemkommun tillhandahålls mottagningstjänster under den tid då övergången till kommunen ordnas, dock högst 3 månader från det att villkoren för att få en i lagen om hemkommun avsedd hemkommun uppfylls. Mottagningstjänster för minderåriga som saknar vårdnadshavare tillhandahålls dock under den tid då övergången till kommunen ordnas.

Mottagningstjänster tillhandahålls i högst 60 dagar efter det att en tredjelandsmedborgare inte längre har rätt att stanna kvar på finskt territorium.

Med avvikelse från vad som i 2 mom. föreskrivs om hur länge mottagningstjänster tillhandahålls ska mottagningstjänster tillhandahållas den som gjort en efterföljande ansökan om internationellt skydd i högst 14 dagar efter det att han eller hon inte längre har rätt att stanna kvar på finskt territorium.

Med avvikelse från vad som i 2 och 3 mom. föreskrivs om hur länge mottagningstjänster tillhandahålls ska mottagningstjänster för barn som saknar vårdnadshavare tillhandahållas tills barnet lämnar landet.

Trots de tidsgränser som föreskrivs ovan kan förläggningens föreståndare besluta att fortsätta tillhandahållandet av mottagningstjänster under en skälig tid av exceptionellt vägande skäl.

Personer som söker internationellt skydd eller får tillfälligt skydd ska informeras om mottagningstjänsterna, rättigheter och skyldigheter i samband med mottagandet, påföljder vid försummelse av skyldigheter, rättshjälp samt organisationer som bistår i frågor som hänför sig till mottagandet.

Polisen, gränskontrollmyndigheten eller Migrationsverket ska ge sådana uppgifter som avses i 1 mom. till personer som söker internationellt skydd så snart som möjligt och senast inom tre dagar från det att ansökan gjordes, eller när ansökan registreras. Personer som söker tillfälligt skydd ska ges uppgifterna när ansökan registreras.

Personer som söker internationellt skydd eller får tillfälligt skydd ska få uppgifterna skriftligen i begriplig och tydlig form på sitt modersmål eller på ett språk som personen rimligen kan förväntas förstå. Vid behov kan uppgifterna även ges muntligen. Personen ska genom sin underskrift bekräfta att han eller hon har fått uppgifterna.

Polisen, gränskontrollmyndigheten eller Migrationsverket ska ge ett barn som saknar vårdnadshavare uppgifterna på ett sätt som är lämpligt med beaktande av barnets ålder och utvecklingsnivå. Uppgifterna ska ges i närvaro av en företrädare eller en tillfällig företrädare som förordnats för barnet.

Förläggningen ska ordna handledning och rådgivning för personer som söker internationellt skydd och personer som får tillfälligt skydd.

Personer som söker internationellt skydd eller får tillfälligt skydd inkvarteras på en förläggning. Vid inkvarteringen beaktas de inkvarterades ålder, kön och särskilda mottagandebehov. Inkvarteringen ordnas så att familjemedlemmar kan bo tillsammans om de så vill. När inkvartering ordnas vidtas lämpliga åtgärder för att säkerställa att inkvarteringen genomförs tryggt.

Personer som söker internationellt skydd eller får tillfälligt skydd kan flyttas till en annan förläggning, om det är nödvändigt för personens egen skull, förläggningens verksamhet eller administrationen av asyl- eller mottagningssystemet.

Migrationsverket beslutar om inkvartering och förflyttning som hänför sig till administrationen av asyl- och mottagningssystemet. Förläggningen beslutar om inkvartering och förflyttning, om de hänför sig till förläggningens verksamhet eller mottagaren av mottagningstjänster själv. Migrationsverket kan förbehålla sig rätten att besluta om förflyttning, om man i ett ärende som gäller förflyttning inte kan uppnå enighet om vilken förläggning personen ska flyttas till.

Klienten får inte störa den allmänna ordningen vid förläggningen eller i dess omedelbara närhet eller utgöra en fara för andras säkerhet.

Till förläggningen får inte medföras och på förläggningen får inte innehas sådana föremål eller ämnen som enligt någon annan lag inte får innehas eller som kan orsaka fara för den boendes eller en annan persons liv, hälsa eller säkerhet eller skada egendom, om det är sannolikt att ämnet eller föremålet kommer att användas på ett sådant sätt.

Migrationsverket fastställer en ordningsstadga för förläggningen som innehåller närmare bestämmelser än denna lag om allmän ordning och säkerhet vid förläggningen, brandsäkerhet, innehav av farliga ämnen och föremål och förläggningens och klienternas egendom samt andra motsvarande enskilda omständigheter i anslutning till upprätthållandet av ordningen vid förläggningen och ordnandet av verksamheten.

Förläggningen ska i enlighet med 15 § 3 och 4 mom. delge den som söker internationellt skydd eller får tillfälligt skydd ordningsstadgan när han eller hon registrerar sig som klient vid förläggningen.

Personer som söker internationellt skydd eller får tillfälligt skydd kan själva ordna sin inkvartering.

Föreståndaren för en förläggning beslutar på förslag av en socialarbetare om förflyttning av ett barn utan vårdnadshavare till enskild inkvartering. Socialarbetaren ska höra barnet och barnets företrädare innan förslaget utarbetas. Förläggningen meddelar adressen för ett barn utan vårdnadshavare som bor i enskild inkvartering och uppgifter om de personer hos vilka barnet bor till välfärdsområdet på bostadsorten eller till Helsingfors stad. Meddelandet ska åtföljas av beslutet om enskild inkvartering av barnet.

Personer som söker internationellt skydd eller får tillfälligt skydd och deras familjemedlemmar ska till den förläggning där de är registrerade som klienter lämna alla sådana nödvändiga uppgifter om sina inkomster och tillgångar som de känner till och som påverkar beviljandet av mottagningspenning och brukspenning samt tillhandahållandet av andra mottagningstjänster. De ska omedelbart anmäla förändringar i uppgifterna till förläggningen.

Förläggningen ska för personer som söker internationellt skydd eller får tillfälligt skydd ordna en kurs genom vilken basinformation om det finländska samhället ges. Kursen är obligatorisk för mottagare av mottagningstjänster som fyllt 18 år.

Genom Migrationsverkets beslut kan undantag göras från skyldigheten att ordna kurser vid omfattande invandring eller andra störningssituationer i anslutning till invandring.

Till tredjelandsmedborgare som sökt internationellt skydd, personer som får tillfälligt skydd och offer för människohandel samt personer som beviljats uppehållstillstånd med stöd av 51 § i utlänningslagen kan som stöd för frivillig återresa betalas bidrag och ersättning för skäliga resekostnader för återresan till hemlandet eller till något annat land där hans eller hennes inresa är garanterad. En förutsättning för stöd för återresan är att den återvändande personen inte har en i lagen om hemkommun avsedd hemkommun i Finland. En förutsättning för att bidrag och ersättning ska betalas till den som sökt internationellt skydd är dessutom att han eller hon frivilligt och i permanent syfte avlägsnar sig ur landet efter att ha återkallat sin ansökan om skydd eller efter att ha fått sin ansökan om uppehållstillstånd avslagen.

Bidrag och ersättning beviljas, om återvändaren är i behov av stöd och inte kan börja återintegrera sig eller täcka sina resekostnader genom förvärvsarbete, andra inkomster eller tillgångar eller på något annat sätt. När bidragsbeloppet bestäms ska återvändarens personliga omständigheter och förhållandena i återvändandelandet beaktas. För att bidrag ska beviljas förutsätts det att sökanden har en plan för hur bidraget kommer att användas. Bidragets belopp kan vara större än vanligt, om Migrationsverket efter att ha hört inrikesministeriet undantagsvis beslutar att stödja en begränsad grupps återresa under en viss tid. Närmare bestämmelser om bidraget och dess belopp, om målgruppen för bidraget samt om förfarandena vid beviljande av bidrag utfärdas genom förordning av inrikesministeriet.

Bidrag och ersättning beviljas på återvändarens ansökan av den förläggning där han eller hon är registrerad som klient, eller av Migrationsverket. Den beviljande förläggningen eller Migrationsverket kan återkräva ett bidrag eller en ersättning som visar sig ha betalats ut på felaktiga grunder eller utan grund. Ansökan om återkrav ska lämnas till den förvaltningsdomstol inom vars domkrets förläggningen är belägen.

För barn som söker internationellt skydd, barn som får tillfälligt skydd eller sådana barn som är offer för människohandel och inte har uppehållstillstånd ska det utses en företrädare, om barnet befinner sig i Finland utan vårdnadshavare. Företrädaren ska utses så snart som möjligt, dock senast 15 vardagar efter det att ansökan har gjorts eller barnet har upptagits i hjälpsystemet. Om inrikesministeriet har fattat beslut om ibruktagande av en beredskapsplan enligt 12 § 3 mom., kan Migrationsverket förlänga tidsfristen för förordnande av en företrädare till 25 vardagar.

Den förläggning där barnet är registrerat som klient ska utan dröjsmål göra en ansökan om förordnande av en företrädare efter att ha hört barnet i enlighet med 5 § 2 mom.

Företrädaren förordnas av den tingsrätt inom vars domkrets den förläggning där barnet har registrerats som klient är belägen. Ändring i tingsrättens beslut får sökas genom besvär hos hovrätten i enlighet med rättegångsbalken. Ett beslut om förordnande av företrädare ska iakttas, även om beslutet inte har vunnit laga kraft.

Innan en företrädare förordnas ska förläggningens föreståndare utan dröjsmål förordna en arbetstagare som hör till förläggningens personal till en sådan tillfällig företrädare som avses i artikel 23.2 första stycket led a i förordningen om asylförfaranden. Med en arbetstagare som hör till förläggningens personal avses en socialarbetare eller en arbetstagare som ansvarar för barnets vård- och fostringsuppgifter.

Migrationsverket svarar för styrningen av, planeringen av och tillsynen över företrädarverksamheten samt för utbildningen av företrädarna.

Företrädaren ska på begäran för Migrationsverket visa upp ett straffregisterutdrag enligt 6 § 2 mom. i straffregisterlagen (770/1993).

Den förläggning där ett barn har registrerats som klient svarar för den praktiska administrationen av företrädarverksamheten.

Till företrädare förordnas en för uppdraget lämplig myndig person som ger sitt samtycke och som har förmåga att sköta sitt uppdrag på ett oklanderligt sätt. Vid bedömningen av lämpligheten ska hänsyn tas till den föreslagna företrädarens kompetens och sakkunskap, uppdragets art och omfattning samt övriga omständigheter som inverkar på saken. En person vars intressen står eller skulle kunna stå i strid med barnets intressen får inte förordnas till företrädare.

En förutsättning för att en person ska kunna förordnas till företrädare är att personen för tingsrätten har uppvisat ett sådant straffregisterutdrag som avses i 6 § 2 mom. i straffregisterlagen.

En enskild företrädare kan samtidigt företräda högst 30 barn. Om inrikesministeriet har fattat beslut om ibruktagande av en beredskapsplan enligt 12 § 3 mom., kan Migrationsverket höja det maximala antalet barn som samtidigt kan företrädas av en enskild företrädare till 50.

Innan ett i 1 mom. avsett beslut som gäller barnets person eller förmögenhet fattas ska barnet höras på det sätt som föreskrivs i 5 § 2 mom.

I företrädarens uppgifter ingår inte barnets dagliga vård, fostran eller övriga omvårdnad.

Om det efter att en företrädare har förordnats framkommer att barnet har en vårdnadshavare i Finland eller om en vårdnadshavare förordnas för barnet, ska företrädaren befrias från sitt uppdrag, om inte befriandet strider mot barnets bästa. Företrädaren kan befrias från sitt uppdrag om denne begär det eller på grund av sjukdom eller av någon annan orsak är förhindrad att sköta sitt uppdrag, om denne inte sköter sina uppgifter på behörigt sätt eller om det finns någon annan särskild orsak till detta.

Ansökan om befrielse från uppdraget som företrädare kan göras av företrädaren, av barnet självt om barnet har fyllt 15 år, av den förläggning där barnet har registrerats som klient eller av barnets vårdnadshavare.

Tingsrätten ska underrätta förläggningen, Migrationsverket och befolkningsdatasystemet om beslut som gäller förordnande till företrädare för barn som söker internationellt skydd, får tillfälligt skydd eller är offer för människohandel eller om beslut som gäller befriande av företrädare från uppdraget.

Om barnet har i 66 § i lagen om förmyndarverksamhet avsedd egendom som förvaltas av företrädaren ska tingsrätten underrätta förmyndarmyndigheten om förordnandet av företrädare för anteckning om företrädarens uppdrag i registret över förmynderskapsärenden.

Migrationsverket, polisen, gränskontrollmyndigheten och förläggningen ska utan dröjsmål underrätta en i 39 § avsedd företrädare eller tillfällig företrädare om sådana omständigheter som gäller det barn som företräds och som bedöms vara av betydelse vid skötseln av företrädarens uppgifter enligt 41 §.

Den förläggning där barnet är registrerat som klient ska underrätta en minderårig utan vårdnadshavare om att en i 39 § avsedd företrädare eller en tillfällig företrädare har förordnats för honom eller henne.