2026

412/2026 Laki työsopimuslain muuttamisesta

2026

412/2026 Laki työsopimuslain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 3 § ja 3 a §:n 1 ja 3 momentti, 2 luvun 4 §:n 3 momentin 3 kohta ja 6 §:n otsikko, 5 luvun 4 § ja 7 §:n 2 momentti, 6 luvun 1 §:n 3 momentti ja 6 §:n 1 momentti sekä 7 luvun 13 §:n 4 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 1 luvun 3 § laissa 1224/2010, 1 luvun 3 a §:n 1 ja 3 momentti sekä 6 luvun 6 §:n 1 momentti laissa 403/2023, 2 luvun 4 §:n 3 momentin 3 kohta ja 6 §:n otsikko laissa 744/2022, 5 luvun 4 § laissa 204/2017 ja 7 luvun 13 §:n 4 momentti laissa 950/2025, sekä lisätään 2 luvun 6 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 744/2022, uusi 3 momentti sekä 6 luvun 1 §:ään uusi 4 ja 5 momentti seuraavasti: 1 luku Yleiset säännökset
3 § Työsopimuksen muoto ja kesto

Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti.

Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Toistuvia määräaikaisia työsopimuksia ei saa käyttää, jos määräaikaisten työsopimusten lukumäärä tai niiden yhteenlaskettu kesto taikka niistä muodostuva kokonaisuus osoittaa työnantajan työvoimatarpeen pysyväksi.

Työsopimuksen määräaikaisuus ei kuitenkaan edellytä perusteltua syytä, jos kysymys on ensimmäisestä työsuhteesta työnantajan ja työntekijän välillä työsopimuksen solmimishetkeä edeltäneen viiden vuoden aikana. Tällöin työnantajan ei myöskään tarvitse arvioida työvoimatarpeen pysyvyyttä.

Edellä 3 momentissa tarkoitetun määräaikaisen työsuhteen enimmäiskesto on yksi vuosi. Työnantajan velvollisuudesta työntekijän jatkomahdollisuuksien selvittämiseen säädetään 2 luvun 6 §:ssä ja velvollisuudesta työn tarjoamiseen 6 luvun 1 §:ssä.

Työnantajan aloitteesta 2–4 momentin vastaisesti tehtyä määräaikaista työsopimusta on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana. Määräaikaista työsopimusta ei saa tehdä tai jättää tekemättä syrjivin perustein.
3 a § Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen pitkäaikaistyöttömän kanssa

Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen ei edellytä 3 §:n 2 momentissa tarkoitettua perusteltua syytä, jos palkattava henkilö on ollut työvoimaviranomaisen ilmoituksen mukaan yhtäjaksoisesti työtön työnhakija edellisen 12 kuukauden ajan. Enintään kahden viikon pituinen palvelussuhde ei kuitenkaan katkaise työttömyyden yhdenjaksoisuutta. Sopimuksen tekemistä määräaikaisena ei estä se, että työnantajan työvoimatarve on 3 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla pysyvää.

Määräaikaisen työsuhteen enimmäiskesto on yksi vuosi. Sopimus voidaan uusia vuoden kuluessa ensimmäisen määräaikaisen työsuhteen alkamisesta enintään kahdesti. Työsuhteiden yhteenlaskettu kokonaiskesto ei kuitenkaan saa ylittää yhtä vuotta.
2 luku Työnantajan velvollisuudet
4 § Selvitys työnteon keskeisistä ehdoista

Selvityksestä on käytävä ilmi ainakin:

3)

määräaikaisen työsopimuksen päättymisaika tai sen arvioitu päättymisaika sekä määräaikaisuuden peruste tai ilmoitus siitä, että kysymys on 1 luvun 3 §:n 3 momentissa tarkoitetusta ilman perusteltua syytä tehtävästä määräaikaisesta työsopimuksesta tai mainitun luvun 3 a §:ssä tarkoitetusta määräaikaisesta sopimuksesta pitkäaikaistyöttömän kanssa;
6 § Vapautuvista työpaikoista tiedottaminen ja velvollisuus antaa tietoa turvaavammasta työsuhdemuodosta

Jos työntekijän kanssa on tehty määräaikainen työsopimus 1 luvun 3 §:n 3 momentin nojalla, työnantajan on tämän pykälän 2 momentissa tarkoitetun perustellun vastauksen asemesta annettava ennen työsopimuksessa sovitun määräajan päättymistä perusteltu selvitys mahdollisuudesta jatkaa työsuhdetta toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen tai perustellusta syystä määräaikaisen työsopimuksen perusteella. Työntekijän pyynnöstä selvitys on annettava kirjallisesti kuukauden kuluessa pyynnöstä.
5 luku Lomauttaminen
4 § Lomautusilmoitus

Työnantajan on ilmoitettava lomauttamisesta työntekijälle viimeistään seitsemän päivää ennen lomautuksen alkamista. Jos työehtosopimuksessa on sovittu seitsemää päivää pidemmästä lomautusilmoitusajasta, työnantaja ja luottamusmies, tai jos sellaista ei ole valittu, luottamusvaltuutettu taikka yhteistoimintalain (1333/2021) 5 §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitettu yhteistoimintaedustaja saavat työehtosopimuksen määräyksistä poiketen sopia vähintään seitsemän päivän lomautusilmoitusajan noudattamisesta. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Edustajan tekemä lomautusilmoitusaikaa koskeva sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita edustajan katsotaan edustavan. Jos työnantajaa tämän lain tai työehtosopimuslain nojalla sitovassa työehtosopimuksessa mahdollistetaan paikallinen sopiminen lomautusilmoitusajasta, paikallisessa sopimisessa on kuitenkin noudatettava 2 luvun 7 a §:ää tai työehtosopimuslain 5 a §:ää.

Lomauttamista koskeva ilmoitus on toimitettava työntekijälle henkilökohtaisesti. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty. Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste sekä sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto.

Työntekijän ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla tai työajan tasaamiseksi annetulla vähintään kahden viikon pituisella vapaalla kirjeitse tai sähköisesti lähetetty ilmoitus katsotaan kuitenkin toimitetuksi aikaisintaan loman tai vapaan päättymistä seuraavana päivänä.

Ilmoitusvelvollisuutta ei ole, jos työnantajalla ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi.

Ilmoitus on annettava tiedoksi lomautettavien työntekijöiden edustajalle.
7 § Lomautetun työntekijän työsuhteen päättyminen

Jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän työsopimuksen päättymään lomautuksen aikana, työntekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa. Työnantaja saa vähentää irtisanomisajan palkasta seitsemän päivän palkan, jos työntekijä on lomautettu lain tai sopimuksen mukaista yli seitsemän päivän lomautusilmoitusaikaa käyttäen.
6 luku Yleiset säännökset työsopimuksen päättämisestä
1 § Määräaikaiset sopimukset

Viittä vuotta pidemmäksi määräajaksi tehty työsopimus on viiden vuoden kuluttua sopimuksen tekemisestä irtisanottavissa samoin perustein ja menettelytavoin kuin toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Vastaava mahdollisuus koskee myös 1 luvun 3 §:n 3 momentissa tarkoitettua sopimusta, joka on kestänyt vähintään kuusi kuukautta.

Työnantajan on tarjottava työtä 1 luvun 3 §:n 3 momentissa tarkoitetulle määräaikaiselle työntekijälleen, jos työnantaja työsopimuksessa sovitun määräajan päättyessä harkitsee palkkaavansa lisää työntekijöitä kyseiseen tai vastaavan kaltaiseen tehtävään. Työsuhteen päättymistä seuraavan työn tarjoamisvelvollisuuden kestoaika vastaa kolmasosaa päättyneen työsuhteen kestosta.

Työnantajan on ilmoitettava entiselle työntekijälleen 4 momentissa tarkoitetun työn tarjoamisesta viivytyksettä tämän antamaan osoitteeseen. Työnantaja voi tarjota työtä toiselle henkilölle, jos työntekijä ei vastaa työnantajan ilmoitukseen kahden viikon kuluessa sen lähettämisestä.
6 § Työntekijän takaisin ottaminen

Työnantajan, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden lukumäärä säännöllisesti on vähintään 50, on tarjottava työtä 7 luvun 3 tai 7 §:ssä säädetyillä perusteilla irtisanomalleen työvoimapalveluiden järjestämisestä annetussa laissa tarkoitettuna työnhakijana olevalle entiselle työntekijälleen, jos työnantaja tarvitsee työntekijöitä neljän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä sen päättymiseen mennessä vähintään 12 vuotta, takaisinottoaika on kuitenkin kuusi kuukautta.
7 luku Työsopimuksen irtisanomisperusteet
13 § Irtisanotun työntekijän työllistymistä edistävä valmennus tai koulutus

Työnantaja ja henkilöstö saavat sopia toisin siitä, mitä 2 momentissa säädetään arvon määräytymisestä. Lisäksi työnantaja ja henkilöstö saavat sopia valmennuksen tai koulutuksen sijasta muustakin järjestelystä, jolla edistetään irtisanottavan työllistymistä. Henkilöstön edustaja määräytyy yhteistoimintalain 5 §:n, yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain (1233/2013) 6 §:n, työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella annetun lain (449/2007) 3 §:n tai yhteistoiminnasta evankelis-luterilaisessa kirkossa annetun lain (941/2025) 4 §:n mukaisesti. Henkilöstön edustajan tekemä sopimus sitoo kaikkia niitä työntekijöitä, joita sopimuksen tehneen työntekijöiden edustajan on katsottava edustavan.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2026.

HE 199/2025

TyVM 1/2026

EV 62/2026

Helsingissä 29.5.2026

Tasavallan Presidentti Alexander Stubb Työministeri Matias Marttinen

2026

412/2026 Lag om ändring av arbetsavtalslagen

I enlighet med riksdagens beslut

ändras i arbetsavtalslagen (55/2001) 1 kap. 3 § och 3 a § 1 och 3 mom., 2 kap. 4 § 3 mom. 3 punkten samt rubriken för 6 §, 5 kap. 4 § och 7 § 2 mom., 6 kap. 1 § 3 mom. och 6 § 1 mom. samt 7 kap. 13 § 4 mom., av dem 1 kap. 3 § sådan den lyder i lag 1224/2010, 1 kap. 3 a § 1 och 3 mom. samt 6 kap. 6 § 1 mom. sådana de lyder i lag 403/2023, 2 kap. 4 § 3 mom. 3 punkten samt rubriken för 6 § sådana de lyder i lag 744/2022, 5 kap. 4 § sådan den lyder i lag 204/2017 och 7 kap. 13 § 4 mom. sådant det lyder i lag 950/2025, och fogas till 2 kap. 6 §, sådan den lyder i lag 744/2022, ett nytt 3 mom. och till 6 kap. 1 § nya 4 och 5 mom. som följer: 1 kap. Allmänna bestämmelser
3 § Formen för ett arbetsavtal och avtalstiden

Ett arbetsavtal kan ingås muntligen, skriftligen eller i elektronisk form.

Ett arbetsavtal gäller tills vidare, om det inte av grundad anledning har ingåtts för viss tid. Arbetsavtal för viss tid får inte användas upprepat om antalet visstidsavtal eller den sammanlagda avtalstiden eller den helhet som avtalen bildar visar att arbetsgivarens behov av arbetskraft är permanent.

Det förutsätts dock inte någon grundad anledning för att ett arbetsavtal ingås för viss tid om det är fråga om det första anställningsförhållandet mellan arbetsgivaren och arbetstagaren under de fem år som föregår den tidpunkt då arbetsavtalet ingås. Då behöver arbetsgivaren inte heller bedöma om arbetskraftsbehovet är permanent.

Den maximala längden för ett i 3 mom. avsett anställningsförhållande för viss tid är ett år. Bestämmelser om arbetsgivarens skyldighet att utreda arbetstagarens möjligheter till fortsatt arbete finns i 2 kap. 6 § och bestämmelser om arbetsgivarens skyldighet att erbjuda arbete finns i 6 kap. 1 §. 

Ett arbetsavtal som på initiativ av arbetsgivaren har ingåtts för viss tid i strid med 2–4 mom. ska anses gälla tills vidare. Det är inte tillåtet att på diskriminerande grunder ingå eller underlåta att ingå ett arbetsavtal för viss tid.

3 a § Ingående av arbetsavtal för viss tid med en person som är långtidsarbetslös

Ingående av arbetsavtal för viss tid förutsätter inte en sådan grundad anledning som avses i 3 § 2 mom., om den som anställs är en person som enligt uppgift från arbetskraftsmyndigheten har varit arbetslös arbetssökande utan avbrott under de senaste 12 månaderna. En anställning på högst två veckor utgör emellertid inget avbrott i arbetslösheten. Det att arbetsgivarens behov av arbetskraft är permanent på det sätt som avses i 3 § 2 mom. utgör inget hinder för att avtalet ingås för viss tid.

Den maximala längden för anställningsförhållandet för viss tid är ett år. Avtalet kan förnyas högst två gånger inom ett år från det att det första anställningsförhållandet för viss tid började löpa. Den sammanräknade totala längden för anställningsförhållandena får dock inte överskrida ett år.
2 kap. Arbetsgivarens skyldigheter
4 § Information om de centrala villkoren i arbetet

Av informationen ska åtminstone framgå

3) 

den tidpunkt då ett arbetsavtal för viss tid upphör att gälla eller en uppskattning av tidpunkten då avtalet upphör att gälla samt grunden för att arbetsavtalet ingås för viss tid eller uppgift om att det är fråga om ett i 1 kap. 3 § 3 mom. avsett arbetsavtal för viss tid som ingås utan grundad anledning eller ett i 3 a § i det kapitlet avsett avtal för viss tid med en person som är långtidsarbetslös,
6 § Information om platser som blir lediga och skyldighet att ge information om en tryggare anställningsform

Om ett arbetsavtal för viss tid har ingåtts med arbetstagaren med stöd av 1 kap. 3 § 3 mom., ska arbetsgivaren i stället för det motiverade svar som avses i 2 mom. i denna paragraf före utgången av den tid som avtalats i arbetsavtalet ge en motiverad utredning om möjligheten att fortsätta anställningsförhållandet genom ett arbetsavtal som gäller tills vidare eller av grundad anledning genom ett arbetsavtal för viss tid. På begäran av arbetstagaren ska utredningen ges skriftligen inom en månad från det att begäran lämnades.
5 kap. Permittering
4 § Meddelande om permittering

Arbetsgivaren ska ge arbetstagaren meddelande om permittering senast sju dagar innan permitteringen börjar. Om det i kollektivavtalet har avtalats om en längre tid för meddelande om permittering än sju dagar får arbetsgivaren och förtroendemannen eller, om en sådan inte har valts, förtroendeombudet eller ett samarbetsombud som avses i 5 § 2 eller 3 mom. i samarbetslagen (1333/2021) med avvikelse från bestämmelserna i kollektivavtalet avtala om att en tid på minst sju dagar för meddelande om permittering ska iakttas. Avtalet ska ingås skriftligen. Ett avtal om tiden för meddelande om permittering som ingåtts av en representant är bindande för de arbetstagare som representanten anses företräda. Om det enligt ett kollektivavtal som med stöd av denna lag eller lagen om kollektivavtal är bindande för arbetsgivaren är möjligt att ingå lokala avtal om tiden för meddelande om permittering, ska dock 2 kap. 7 a § i denna lag eller 5 a § i lagen om kollektivavtal iakttas vid ingåendet av lokala avtal.

Ett meddelande om permittering ska ges arbetstagaren personligen. Om meddelandet inte kan ges arbetstagaren personligen, får det skickas per brev eller elektroniskt. Meddelandet anses ha kommit till mottagarens kännedom senast den sjunde dagen efter att det skickades. I meddelandet ska grunden för permitteringen samt permitteringens begynnelsetidpunkt och längd eller uppskattade längd nämnas.

Om arbetstagaren är på semester enligt lag eller avtal eller har en minst två veckor lång ledighet på grund av utjämning av arbetstiden, anses ett meddelande som har skickats per brev eller elektroniskt dock ha getts tidigast den dag som följer på utgången av semestern eller ledigheten.

Meddelande behöver inte ges, om arbetsgivaren inte är skyldig att betala lön till arbetstagaren för hela permitteringstiden på grund av annan frånvaro från arbetet.

Meddelandet ska delges en representant för de arbetstagare som permitteras.
7 § Upphörande av en permitterad arbetstagares anställningsförhållande

Om arbetsgivaren säger upp en permitterad arbetstagares arbetsavtal så att det upphör medan permitteringen varar, har arbetstagaren rätt till sin lön för uppsägningstiden. Från lönen för uppsägningstiden får arbetsgivaren dra av sju dagars lön, om arbetstagaren har permitterats med iakttagande av mer än sju dagars lag- eller avtalsenlig tid för meddelande om permittering.
6 kap. Allmänna bestämmelser om upphävande av arbetsavtal
1 § Avtal för viss tid

Ett arbetsavtal för viss tid som ingåtts för längre tid än fem år får efter fem år från att det ingåtts sägas upp på samma grunder och enligt samma förfarande som ett arbetsavtal som gäller tills vidare. Motsvarande möjlighet gäller också för ett avtal enligt 1 kap. 3 § 3 mom. som har varat minst sex månader.

Arbetsgivaren ska erbjuda en sådan visstidsanställd arbetstagare som avses i 1 kap. 3 § 3 mom. arbete, om arbetsgivaren vid tidpunkten då den tid som har avtalats i arbetsavtalet löper ut överväger att anställa fler arbetstagare för uppgiften i fråga eller för en motsvarande uppgift. Skyldigheten att erbjuda arbete efter det att anställningsförhållandet upphört varar en tid som motsvarar en tredjedel av längden på det anställningsförhållande som upphört.

Arbetsgivaren ska utan dröjsmål meddela den tidigare arbetstagaren om erbjudande av arbete enligt 4 mom. på den adress som arbetstagaren har uppgett. Arbetsgivaren kan erbjuda arbetet åt en annan person om arbetstagaren inte svarar på arbetsgivarens meddelande inom två veckor från det att meddelandet sändes .

6 § Återanställande av arbetstagare

En arbetsgivare som regelbundet har minst 50 anställda i arbetsavtalsförhållande ska erbjuda arbete åt en tidigare arbetstagare som på grunder som anges i 7 kap. 3 eller 7 § har sagts upp och som är arbetssökande i enlighet med lagen om ordnande av arbetskraftsservice, om arbetsgivaren inom fyra månader från det att anställningsförhållandet upphörde behöver arbetstagare för samma eller liknande uppgifter som den uppsagda arbetstagaren hade utfört. Om anställningsförhållandet när det upphörde hade fortgått utan avbrott minst 12 år, är tiden för återanställande emellertid sex månader.
7 kap. Grunder för uppsägning av arbetsavtal
13 § Träning eller utbildning som främjar sysselsättningen av en uppsagd arbetstagare

Arbetsgivaren och personalen får avtala om att värdet ska bestämmas på ett sätt som avviker från bestämmelserna i 2 mom. Dessutom får arbetsgivaren och personalen avtala om andra arrangemang än träning eller utbildning för att främja möjligheterna till sysselsättning för den som sägs upp. Personalens företrädare utses i enlighet med 5 § i samarbetslagen, 6 § i lagen om samarbete inom statens ämbetsverk och inrättningar (1233/2013), 3 § i lagen om samarbete mellan arbetsgivare och arbetstagare i kommuner och välfärdsområden (449/2007) eller 4 § i lagen om samarbete inom evangelisk-lutherska kyrkan (941/2025). Ett avtal som ingåtts av en företrädare för personalen är bindande för alla arbetstagare som den företrädare som ingått avtalet ska anses företräda.

Denna lag träder i kraft den 1 juni 2026.

RP 199/2025

AjUB 1/2026

RSv 62/2026

Helsingfors den 29 maj 2026

Republikens President Alexander Stubb Arbetsminister Matias Marttinen