Arkkipiispan vaalissa ja piispan vaalissa kullakin äänioikeutetulla on yksi ääni. Kukin äänioikeutettu äänestää asettamalla ehdokkaaksi asetetut papit tai osan heistä suosituimmuusjärjestykseen.

Äänestyslipun tulee olla vakiokokoa 210x297 mm. Lipun sisäpuolelle on painettava vaalin yksilöivä otsikko, joka jää lippua taitettaessa taittamattomaksi. Äänestyslipusta on käytävä selvästi ilmi, miten se taitetaan.

Avatun äänestyslipun oikealla puolella tulee olla vaalin ehdokkaiden määrän verran numeroituja viivoja ehdokkaiden nimien kirjoittamista varten. Äänestyslipun on turvattava vaalisalaisuuden säilyminen.

Äänestäjä merkitsee äänestyslippuun ehdokkaiden etu- ja sukunimen haluamassaan suosituimmuusjärjestyksessä sen mukaan, ketä hän pitää parhaana virkaan ja mille sijoille hän asettaa muut ehdokkaat. Äänestäjä merkitsee äänestyslippuun haluamansa määrän ehdokkaita. Merkinnät on vaalikokouksessa tehtävä siten, että vaalisalaisuus säilyy. Äänestämiseen ja äänestyslipun leimaamiseen sovelletaan lisäksi 39 §:n 2–4 momenttia. Vaalitoimituksessa ei sallita ehdokkaita koskevaa keskustelua.

Äänioikeutettu, joka ei voi saapua vaalitoimitukseen, saa äänestää ennakkoon lähettämällä taitetun äänestyslippunsa vaalin toimittajalle suljetussa kuoressa, jonka päälle hän on merkinnyt nimensä ja sen, että siinä on hänen äänestyslippunsa. Kuori on, jollei sitä 3 momentin mukaan ole jätettävä avaamatta, avattava äänestyksen alkaessa vaalisalaisuus säilyttäen. Äänestyslippu on leimattava ja sitä lukematta pantava samaan uurnaan kuin muut äänestysliput.

Jollei äänestäneellä ole äänioikeutta, puheenjohtajan on pantava vaalitoimituksessa annettu äänestyslippu avaamattomana tämän nimellä varustettuun erilliseen suljettuun kuoreen tai jätettävä 2 momentissa tarkoitettu kuori avaamatta sekä lähetettävä kuoret tuomiokapitulille. Puheenjohtajan ratkaisun perusteet on merkittävä pöytäkirjaan.

Edellä 2 momentissa tarkoitettu äänestyslippu on mitätön sen ehdokkaan osalta, jota virhe koskee, ja äänestyslippuun sen jälkeisille sijoille merkittyjen ehdokkaiden osalta.

Vaalitoimituksessa pidetään pöytäkirjaa, johon merkitään äänestyslippujen lukumäärä, ketkä ovat äänestäneet vaalikokouksessa ja ketkä ennakkoäänestyksessä sekä vaalitoimituksen kulku. Pöytäkirjan allekirjoittavat puheenjohtaja ja pöytäkirjanpitäjä. Sen tarkastaa kaksi vaalitoimituksessa valittua tarkastajaa.

Tuomiokapituli avaa istunnossaan vaaliasiakirjat sisältävät päällykset ja laskee annetut äänet. Tuomiokapitulin on ratkaistava, otetaanko 93 §:n 3 momentissa tarkoitettu äänestyslippu huomioon ääntenlaskennassa ja onko jokin äänestyslippu kokonaan tai osittain mitätön 93 a §:n perusteella.

Ääniä laskettaessa jokainen äänestyslippu lasketaan ääneksi sille ehdokkaalle, joka on merkitty lipussa ensimmäiseksi. Jos joku ehdokkaista on merkitty ensimmäiselle sijalle yli puolessa äänestyslipuista, hän tulee valituksi.

Jos kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta ensimmäisen laskentakierroksen äänistä, karsitaan vähiten ääniä saanut ehdokas. Karsiutuneen ehdokkaan saamat äänet siirretään niille ehdokkaille, jotka on merkitty äänestyslippuun seuraavalle sijalle. Jos joku ehdokkaista on tämän jälkeen saanut yli puolet annetuista äänistä, hän tulee valituksi.

Jos kukaan ehdokkaista ei ole toisen laskentakierroksen jälkeenkään tullut valituksi, karsitaan vähiten ääniä saanut ehdokas. Karsiutuneen ehdokkaan saamat äänet siirretään niille ehdokkaille, jotka on merkitty äänestyslippuun seuraavalle sijalle. Jos seuraavalle sijalle merkitty ehdokas on jo karsiutunut, äänestyslippu siirretään tätä seuraavalla sijalla olevalle ehdokkaalle. Ehdokkaiden karsimista ja äänten siirtämistä jatketaan niin kauan, kunnes joku ehdokkaista on saanut yli puolet annetuista äänistä.

Jos karsintatilanteessa vähintään kaksi ehdokasta on saanut saman alimman äänimäärän, karsiutuva ehdokas ratkaistaan edellisen laskentakierroksen tuloksen perusteella siten, että edellisellä laskentakierroksella pienimmän kokonaisäänimäärän saanut ehdokas karsiutuu. Jos edellisen laskentakierroksen kokonaisäänimäärät ovat yhtä suuret, ratkaistaan karsiutuva ehdokas sitä edeltävän laskentakierroksen kokonaisäänimäärän mukaan. Tätä jatketaan siihen laskentakierrokseen saakka, jossa jonkun ehdokkaan kokonaisäänimäärä on muita pienempi. Jos ehdokkaiden äänimäärät ovat kaikilla laskentakierroksilla samat, karsiutuva ehdokas ratkaistaan arpomalla.

Jos tasaäänitilanne syntyy ensimmäisellä laskentakierroksella, vähiten toisen sijan ääniä saanut ehdokas karsiutuu. Jos toisen sijan ääniä on yhtä paljon, ratkaistaan karsiutuva ehdokas kolmannen sijan äänien lukumäärän perusteella. Tätä jatketaan, kunnes jonkun ehdokkaan äänien määrä on muita pienempi. Jos ehdokkaiden äänimäärät ovat kaikilla sijoilla samat, karsiutuva ehdokas ratkaistaan arpomalla.

Arkkipiispan vaalissa arkkihiippakunnan äänioikeutettujen antamat äänet jaetaan luvulla kolme. Muutoin vaalin tuloksen laskemiseen sovelletaan 95, 95 a ja 95 b §:ää. Arkkihiippakunnan äänioikeutettujen äänestysliput on merkittävä siten, että ne erottuvat muista äänestyslipuista. Arkkihiippakunnan äänioikeutettujen antamat äänet laskettuna yhteen ehdokkaan saamien muiden äänien kanssa muodostavat ehdokkaan äänimäärän.

Ehdokkaista tulee valituksi se, joka on saanut yli puolet ehdokkaiden yhteen lasketusta äänimäärästä. Tasaäänitilanteessa noudatetaan, mitä 95 b §:ssä säädetään. Tuomiokapituli vahvistaa vaalin tuloksen. Vaalin tuloksen vahvistamista koskevaan päätökseen merkitään jokaisella äänestyskierroksella annettujen äänien määrä, ehdokkaiden saamat äänimäärät sekä se, miten karsitun ehdokkaan äänet on siirretty muille ehdokkaille. Tuomiokapituli ilmoittaa vaalin tuloksen pöytäkirjanotteella ehdokkaille ja valitsijayhdistysten asiamiehille. Vaalin tulos on valitusosoituksineen julkaistava yleisessä tietoverkossa kirkkolain 10 luvun 25 §:ssä säädetyllä tavalla. Ehdokkaana olleen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä päivänä siitä, kun tuomiokapitulin pöytäkirja on julkaistu yleisessä tietoverkossa.

Jos piispan vaalissa ehdokkaaksi asetettu tai piispaksi valittu kuolee tai tulee pysyvästi estyneeksi ennen kuin vaalitoimitus on päättynyt tai viranhoitomääräys annettu, piispan valitsemiseen on ryhdyttävä uudelleen niin pian kuin mahdollista.

Vid val av ärkebiskop och biskop har varje röstberättigad en röst. Varje röstberättigad röstar genom att rangordna de präster som är uppställda som kandidater eller en del av dem i preferensordning.

En röstsedel ska ha standardformatet 210x297 mm. På sedelns insida ska tryckas en rubrik som anger vilket val det är fråga om och rubriken ska förbli ovikt när röstsedeln viks ihop. Av röstsedeln ska tydligt framgå hur den ska vikas.

På den öppna röstsedelns högra sida ska det finnas lika många numrerade rader som det finns kandidater i valet, där namnet på kandidaterna antecknas. Röstsedeln ska trygga valhemligheten.

Den röstande antecknar kandidaternas för- och efternamn i önskad preferensordning på röstsedeln enligt vem den röstande anser vara bäst för ämbetet och på vilka platser den röstande placerar de övriga kandidaterna. Den röstande antecknar önskat antal kandidater på röstsedeln. Anteckningen ska under valmötet göras så att valhemligheten bevaras. På röstning och stämpling av röstsedeln tillämpas dessutom bestämmelserna i 39 § 2–4 mom. Vid valförrättningen är diskussion om kandidaterna inte tillåten.

En röstberättigad som inte kan delta i valförrättningen får förhandsrösta genom att sända en vikt röstsedel i ett slutet kuvert till valförrättaren. På kuvertet ska den röstberättigade anteckna sitt namn och att kuvertet innehåller hans eller hennes röstsedel. Kuvertet ska med bevarande av valhemligheten öppnas när omröstningen börjar, om det inte enligt 3 mom. ska lämnas oöppnat. Röstsedeln ska stämplas och utan att läsas läggas i samma urna som de övriga röstsedlarna.

Om den röstande inte har rösträtt ska ordföranden placera den röstsedel som lämnats vid valförrättningen oöppnad i ett separat slutet kuvert försett med den röstandes namn eller lämna ett kuvert som avses i 2 mom. oöppnat samt sända kuverten till domkapitlet. Grunderna för ordförandens avgörande ska antecknas i protokollet.

Vid valförrättningen ska föras protokoll. I protokollet ska antecknas antalet röstsedlar, vem som har röstat under valmötet och vem under förhandsröstningen och hur valförrättningen i övrigt fortlöpt. Protokollet undertecknas av ordföranden och den som fört protokoll. Det ska justeras av två justerare som valts vid valförrättningen.

Domkapitlet öppnar vid sitt sammanträde de omslag som innehåller valhandlingarna och räknar de avgivna rösterna. Domkapitlet ska avgöra om den röstsedel som avses i 93 § 3 mom. ska beaktas vid rösträkningen och om någon röstsedel ska anses som helt eller delvis ogiltig enligt 93 a §.

Vid rösträkningen räknas varje röstsedel som en röst för den kandidat som på sedeln antecknats på första plats. Om någon av kandidaterna har antecknats på första plats på över hälften av röstsedlarna, blir denna vald.

Om ingen av kandidaterna får över hälften av rösterna i den första rösträkningen gallras den kandidat som fått det minsta antalet röster bort. Rösterna för den kandidat som gallrats bort överförs till de kandidater som antecknats på följande plats på röstsedeln. Om någon av kandidaterna efter detta får över hälften av de avgivna rösterna, blir denna vald.

Om ingen av kandidaterna har blivit vald efter den andra rösträkningen gallras den kandidat som fått det minsta antalet röster bort. Rösterna för den kandidat som gallrats bort överförs till de kandidater som antecknats på följande plats på röstsedeln. Om den kandidat som antecknats på följande plats redan har gallrats bort överförs röstsedeln till den kandidat som antecknats på nästföljande plats. Gallringen av kandidater och överföringen av röster fortsätter ända tills någon av kandidaterna har fått över hälften av de avgivna rösterna.

Om minst två kandidater har fått samma lägsta röstetal, avgörs den kandidat som gallras bort utifrån resultatet av den föregående räkningsomgången så att den kandidat som fått minsta totalt röstetal i den föregående räkningsomgången gallras bort. Om det totala antalet röster i den föregående omgången är lika, avgörs den kandidat som gallras bort utifrån det totala antalet röster i den föregående omgången. Detta fortsätter fram till den omgång där någon kandidats totala antal röster är mindre än de övriga kandidaternas. Om kandidaternas röstetal är desamma i alla omgångar, avgörs den kandidat som gallras bort genom lottdragning.

Om läget med lika röstetal uppstår under den första omgången, gallras den kandidat som fått minst andrahandsröster bort. Om antalet andrahandsröster är lika stort, avgörs den kandidat som gallras bort utifrån antalet tredjehandsröster. Detta fortsätter tills en kandidat har färre röster än de övriga. Om kandidaternas röstetal är desamma i alla omgångar, avgörs den kandidat som gallras bort genom lottdragning.

Vid val av ärkebiskop delas det antal röster som avgivits av de röstberättigade i ärkestiftet med talet tre. I övrigt tillämpas 95, 95 a och 95 b § på räkning av resultatet vid valet. Röstsedlarna från de röstberättigade i ärkestiftet ska märkas så att de skiljer sig från övriga röstsedlar. De röster som avgivits av de röstberättigade i ärkestiftet utgör tillsammans med de övriga röster som kandidaten fått kandidatens röstetal.

Den kandidat som fått över hälften av kandidaternas sammanräknade röstetal blir vald. Vid lika röstetal iakttas bestämmelserna i 95 b §. Domkapitlet fastställer valresultatet. I beslutet om fastställande av valresultatet antecknas antalet avgivna röster vid varje valomgång, kandidaternas röstetal samt hur rösterna för den kandidat som gallrats bort har överförts till andra kandidater. Domkapitlet ska meddela valresultatet med ett protokollsutdrag till kandidaterna och valmansföreningarnas ombud. Valresultatet med besvärsanvisning ska publiceras i det allmänna datanätet på det sätt som anges i 10 kap. 25 § i kyrkolagen. Den som ställt upp som kandidat anses ha fått del av beslutet den sjunde dagen efter det att domkapitlets protokoll offentliggjordes i det allmänna datanätet.

Om en person som är uppställd som kandidat i ett biskopsval eller har valts till biskop avlider eller får bestående förhinder innan valförrättningen har avslutats eller ett tjänsteförordande har utfärdats, ska biskopsval förrättas på nytt så snart som möjligt.