Kaupallinen kalastaja voi pantata enintään kymmeneksi vuodeksi siirrettävät käyttöoikeutensa tai osan niistä luottolaitokselle kalastusyrityksen kehittämistä koskevan lainan vakuudeksi. Siirrettävän käyttöoikeuden panttaava luottolaitos merkitään 30 §:ssä tarkoitettuun kalastuskiintiörekisteriin kyseisten siirrettävien käyttöoikeuksien pantin haltijaksi. Pantattuihin siirrettäviin käyttöoikeuksiin ei sovelleta 27 §:n 2 ja 3 momenttia. Luottolaitoksen tulee vapauttaa siirrettävien käyttöoikeuksien panttaus kokonaan, kun panttaukseen liittyvä luotto on maksettu kokonaan lainaehtojen mukaisesti.

Elinvoimakeskus voi luottolaitoksen hakemuksesta merkitä luottolaitoksen 30 §:ssä tarkoitettuun kalastuskiintiörekisteriin panttauksessaan olevien siirrettävien käyttöoikeuksien haltijaksi, jos niihin liittyviä luottoja ei makseta lainaehtojen mukaisesti tai luotonsaaja muulla tavalla rikkoo luottosopimusta. Elinvoimakeskus jakaa siirrettävien käyttöoikeuksien haltijaksi merkitylle luottolaitokselle toimijakohtaiset kalastuskiintiöt ilman 26 §:ssä säädettyä käyttömaksun suorittamisvelvoitetta.

Siirrettävien käyttöoikeuksien haltijaksi merkityn luottolaitoksen tulee kuuden kuukauden määräajassa siirtää luottolaitoksen haltuun tulleet siirrettävät käyttöoikeudet 16 §:n mukaisesti ja niiden perusteella jaetut toimijakohtaiset kalastuskiintiöt 20 §:n mukaisesti. Jos luottolaitos ei siirrä hallussaan olevia siirrettäviä käyttöoikeuksia ja toimijakohtaisia kalastuskiintiöitä kuuden kuukauden määräajassa, kyseiset siirrettävät käyttöoikeudet ja toimijakohtaiset kalastuskiintiöt palautuvat elinvoimakeskuksen päätöksellä valtiolle. Maa- ja metsätalousministeriö jakaa valtiolle palautuneet siirrettävät käyttöoikeudet kyseisen Suomen kalastuskiintiön siirrettävien käyttöoikeuksien haltijoiden kesken siirrettävien käyttöoikeuksien mukaisessa suhteessa 14 §:ssä säädetyin rajoituksin, lukuun ottamatta sellaista kaupallista kalastajaa, joka on niitä menettänyt.

Siirrettävän käyttöoikeuden haltija voi antaa elinvoimakeskukselle suostumuksensa sille, että nimetylle luottolaitokselle voidaan antaa kyseisen haltijan määrittämät 30 §:ssä tarkoitettuun kalastuskiintiörekisteriin merkityt tunnistetiedot sekä tiedot kyseisistä siirrettävien käyttöoikeuksien ja toimijakohtaisten kalastuskiintiöiden määristä.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää Suomen silakan, kilohailin ja lohen kalastuskiintiöistä varattavaksi määrältään vähäisiä erillisiä kalastuskiintiöitä eri kalastusmuotojen toimintaedellytysten ja sivusaaliita koskevien tarpeiden turvaamiseksi. Silakan rysäkalastukseen määritellään 2 momentin mukaiset erilliset kalastuskiintiöt vuodesta 2027.

Erilliset kalastuskiintiöt määritellään eri pyyntimuotojen aiempien vuosien saalistilastojen perusteella mahdollisimman pieniksi siten, että ne eivät tarpeettomasti rajoita muuta kuin siirrettävien tai ei-siirrettävien käyttöoikeuksien ja niiden perusteella jaettavien 20 §:ssä tarkoitettujen toimijakohtaisten kalastuskiintiöiden perusteella tapahtuvaa kalastusta. Silakan rysäkalastuksen erilliset kalastuskiintiöt ovat vuodesta 2027 alkaen 89,680 promillea taikka vähintään 5 000 tonnia tai enintään 7 700 tonnia Manner-Suomelle kuuluvasta Pohjanlahden silakan kiintiömäärästä sekä 132,065 promillea taikka vähintään 2 800 tonnia tai enintään 3 400 tonnia Manner-Suomelle kuuluvasta Suomenlahden ja Itämeren pääaltaan silakan kiintiömäärästä. Silakan rysäkalastuksen erillinen kalastuskiintiö voi kuitenkin olla enintään neuvoston asetuksella Suomelle vahvistetun silakkakiintiön kokonaismäärän suuruinen, jos kokonaismäärä alittaa edellä tarkoitetut tonneina ilmaistut vähimmäismäärät, vähennettynä Ahvenanmaan maakunnalle siirrettävällä kiintiömäärällä ja muuhun silakan kalastukseen vahvistetun erillisen kalastuskiintiön määrällä.

Edellä 3 momentissa tarkoitettuja asetuksia annettaessa voidaan niiden mukaiset velvoitteet säätää erilaisina eri kaupallisten kalastajien ryhmiin kuuluville kaupallisille kalastajille ja erilaisina toimijakohtaisten kalastuskiintiöiden haltijoille ja muille kaupallisille kalastajille.

Silakan rysäkalastuksen erillisistä kalastuskiintiöistä jaetaan vuodesta 2027 alkaen vuosittain syyskuun 30 päivän jälkeen jäljellä olevat 20 tonnia ylittävät käyttämättömät kiintiönosat 20 §:n 3 momentin mukaisesti silakan troolikalastuksen siirrettävien käyttöoikeuksien haltijoille. Maa- ja metsätalousministeriö päättää silakan rysäkalastuksesta siirrettävien erillisten kalastuskiintiöiden käyttämättömien kiintiönosien määristä. Elinvoimakeskus jakaa kiintiömäärät siirrettävien käyttöoikeuksien haltijoille ilman 26 §:ssä säädettyä käyttömaksun suorittamisvelvoitetta.

En kommersiell fiskare kan som säkerhet för ett lån för utvecklingen av fiskeföretaget pantsätta sina överlåtbara nyttjanderätter eller en del av dem för högst tio år hos ett kreditinstitut. Det kreditinstitut hos vilket de överlåtbara nyttjanderätterna har pantsatts ska antecknas som innehavare av panten på de överlåtbara nyttjanderätterna i fråga i det fiskekvotsregister som avses i 30 §. För de pantsatta överlåtbara nyttjanderätterna tillämpas inte 27 § 2 och 3 mom. Kreditinstitutet ska helt frigöra panten på de överlåtbara nyttjanderätterna när den kredit som panten gäller helt har betalats i enlighet med lånevillkoren.

Livskraftscentralen kan på kreditinstitutets ansökan anteckna kreditinstitutet i det i 30 § avsedda fiskekvotsregistret som innehavare av de överlåtbara nyttjanderätter som institutet innehar panten på, om de krediter som hänför sig till de överlåtbara nyttjanderätterna inte betalas i enlighet med lånevillkoren eller gäldenären på annat sätt bryter mot kreditavtalet. Livskraftscentralen fördelar aktörsspecifika fiskekvoter till ett kreditinstitut som antecknats som innehavare av överlåtbara nyttjanderätter utan skyldighet att betala bruksavgift enligt 26 §.

Ett kreditinstitut som har antecknats som innehavare av överlåtbara nyttjanderätter ska inom en tidsfrist på sex månader i enlighet med 16 § överföra de överlåtbara nyttjanderätter som kreditinstitutet har fått i sin besittning och i enlighet med 20 § överföra de aktörsspecifika fiskekvoter som fördelats på basis av nyttjanderätterna. Om kreditinstitutet inte inom tidsfristen på sex månader överför de överlåtbara nyttjanderätter och de aktörsspecifika fiskekvoter som institutet besitter, återgår de överlåtbara nyttjanderätterna och aktörsspecifika fiskekvoterna i fråga till staten genom beslut av livskraftscentralen. Jord- och skogsbruksministeriet fördelar de överlåtbara nyttjanderätter som återgått till staten mellan innehavarna av överlåtbara nyttjanderätter för Finlands fiskekvot i fråga, med undantag för sådana kommersiella fiskare som förlorat dem, i proportion till de överlåtbara nyttjanderätterna med de begränsningar som anges i 14 §.

Innehavaren av en överlåtbar nyttjanderätt kan ge livskraftscentralen sitt samtycke till att bestämda identifieringsbeteckningar för innehavaren som har antecknats i det fiskekvotsregister som avses i 30 § samt uppgifterna om mängderna av de överlåtbara nyttjanderätterna och aktörsspecifika fiskekvoterna i fråga kan överlämnas till det utsedda kreditinstitutet.

Genom förordning av statsrådet får det föreskrivas att sådana särskilda fiskekvoter av Finlands fiskekvoter av strömming, vassbuk och lax som gäller små mängder reserveras i syfte att trygga verksamhetsförutsättningarna för de olika fiskeformerna samt tillgodose de behov som gäller bifångster. För strömmingsfiske med ryssja fastställs särskilda fiskekvoter enligt 2 mom. från och med 2027.

De särskilda fiskekvoterna fastställs på basis av de olika fiskeformernas fångststatistik från tidigare år och i så små mängder som möjligt så att de inte onödigt begränsar det fiske som bedrivs genom överlåtbara eller icke-överlåtbara nyttjanderätter och genom de aktörsspecifika fiskekvoter enligt 20 § som fördelas enligt dem. De särskilda fiskekvoterna för strömmingsfiske med ryssja från och med 2027 är 89,680 promille eller minst 5 000 ton eller högst 7 700 ton av det finländska fastlandets kvotmängd av strömming i Bottniska viken samt 132,065 promille eller minst 2 800 ton eller högst 3 400 ton av det finländska fastlandets kvotmängd av strömming i Finska viken och centrala Östersjön. Den särskilda fiskekvoten för strömmingsfiske med ryssja kan dock vara högst lika stor som den totala kvoten för strömming som fastställts för Finland genom förordning av rådet, om kvotens totala omfattning understiger de minsta mängder i ton som anges ovan efter fördelningen av kvotmängden till landskapet Åland och mängden av den särskilda fiskekvot som fastställts för annat strömmingsfiske.

När förordningar enligt 3 mom. utfärdas får de skyldigheter som följer av dem föreskrivas olika för olika grupper av kommersiella fiskare samt olika för innehavare av aktörsspecifika fiskekvoter och övriga kommersiella fiskare.

Av de särskilda fiskekvoterna för strömmingsfiske med ryssja ska de outnyttjade kvotdelar som överstiger 20 ton och som finns kvar efter den 30 september årligen från och med 2027 fördelas i enlighet med 20 § 3 mom. till innehavare av överlåtbara nyttjanderätter för trålfiske av strömming. Mängderna av de outnyttjade kvotdelarna av de särskilda fiskekvoterna som överförs från strömmingsfisket med ryssja fastställs genom beslut av jord- och skogsbruksministeriet. Livskraftscentralen fördelar kvotmängderna till innehavarna av överlåtbara nyttjanderätter utan skyldighet att betala bruksavgift enligt 26 §.