2026

307/2026 Maa- ja metsätalousministeriön asetus zoonooseista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti

kumotaan zoonooseista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (316/2021) liitteen 2 kohta 8 ja muutetaan 28 §, 29 §:n 1 momentti, 32 §, 33 §:n 1 momentti, 34 § sekä liitteen 2 kohta 7, sellaisina kuin niistä ovat 29 §:n 1 momentti ja 32 § asetuksessa 973/2025 ja 34 § osaksi mainitussa asetuksessa 973/2025, seuraavasti:
28 § Nautojen tai sikojen pitopaikassa esiintyvän salmonellatartunnan leviämisen estämiseksi tehtävä päätös

Jos nautojen tai sikojen pitopaikassa naudassa tai siassa on todettu salmonellatartunta tai eläinterveysviranomainen epäilee naudassa tai siassa salmonellatartuntaa, on tehtävä päätös, jolla:

 1)

kielletään nautojen ja sikojen tuominen pitopaikkaan;

 2)

kielletään nautojen ja sikojen vieminen pois pitopaikasta, lukuun ottamatta niiden viemistä teurastettaviksi Suomessa sijaitsevaan teurastamoon, jossa ne teurastetaan erityisjärjestelyin ja niistä saatava liha ja sitä sisältävät valmisteet kuumennetaan Suomessa sijaitsevassa lihavalmisteiden valmistukseen hyväksytyssä elintarvikehuoneistossa vähintään 70 °C:seen, taikka lopetettaviksi ja hävitettäviksi tavalla, josta ei aiheudu salmonellan leviämiseen vaaraa;

 3)

kielletään maidon ja maitotuotteiden vieminen pois pitopaikasta muualle kuin Suomessa sijaitsevaan elintarvikelain nojalla hyväksyttyyn elintarvikehuoneistoon tai muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä sekä asetuksen (EY) N:o 1774/2002 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1069/2009 nojalla hyväksyttyyn laitokseen pastöroitavaksi tai kuumennettavaksi vähintään pastörointia vastaavalla tavalla;

 4)

kielletään pitopaikan nautojen pastöroimattoman ja kuumentamattoman maidon käyttö pitopaikassa elintarvikkeeksi;

 5)

velvoitetaan käsittelemään eläinten lantaa ja käytettyjä kuivikkeita siten, että salmonellatartunnan leviäminen niiden välityksellä estyy;

 6)

velvoitetaan tarvittaessa käsittelemään eläinten tai niiden lannan kanssa kosketuksissa olleita välineitä, koneita ja muita tavaroita sekä piha- ja laidunalueita salmonellatartunnan hävittämiseksi;

 7)

velvoitetaan huolehtimaan henkilöiden suojavarusteiden asianmukaisesta puhdistuksesta ja desinfektiosta sekä toimenpiteistä tartunnan leviämisen estämiseksi eläinsuojien sisään- ja uloskäyntien yhteydessä;

8)

velvoitetaan estämään koirien ja kissojen pääsy eläinsuojiin; sekä

9)

velvoitetaan toteuttamaan tarvittavia haittaeläinten ja hyönteisten hävittämistoimenpiteitä.
29 § Kanojen tai kalkkunoiden pitopaikassa esiintyvän salmonellatartunnan leviämisen estämiseksi tehtävä päätös

Jos muussa kanojen tai kalkkunoiden pitopaikassa kuin hautomossa on todettu salmonella kana- tai kalkkunaparvessa tai eläinterveysviranomainen epäilee kana- tai kalkkunaparvessa salmonellatartuntaa, on tehtävä päätös, jolla:

1)

kielletään kanojen ja kalkkunoiden sekä niiden siitosmunien tuominen pitopaikkaan;

 2)

kielletään kanojen ja kalkkunoiden siirtäminen pitopaikan eri eläintenpitoyksiköiden välillä;

 3)

kielletään kanojen ja kalkkunoiden vieminen pois pitopaikasta, lukuun ottamatta niiden viemistä teurastettaviksi Suomessa sijaitsevaan teurastamoon, jossa ne teurastetaan erityisjärjestelyin ja niistä saatava liha ja sitä sisältävät valmisteet kuumennetaan Suomessa sijaitsevassa lihavalmisteiden valmistukseen hyväksytyssä elintarvikehuoneistossa vähintään 70 °C:seen, taikka lopetettaviksi ja hävitettäviksi tavalla, josta ei aiheudu salmonellatartunnan leviämisen vaaraa;

 4)

kielletään kanojen ja kalkkunoiden munien vieminen pois pitopaikasta muualle kuin hävitettäviksi tavalla, josta ei aiheudu salmonellan leviämisen vaaraa, taikka raaka-aineeksi Suomessa sijaitsevaan munatuotteita valmistavaan hyväksyttyyn elintarvikehuoneistoon, jossa munatuotteiden valmistusprosessi on riittävä tuhomaan salmonellan;

 5)

velvoitetaan merkitsemään elintarvikekäyttöön tarkoitettujen kananmunien kuljetuspakkaukset ja pakkausten uloimmat kananmunat ennen niiden lähettämistä pitopaikasta sekä, jos on todettu Salmonella Enteritidis- tai Salmonella Typhimurium -tartunta tai jos pitopaikan kananmunien on todettu olevan ruokamyrkytysepidemian lähteenä, merkitsemään kaikki kananmunat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 täydentämisestä munien kaupan pitämisen vaatimusten osalta sekä komission asetuksen (EY) N:o 589/2008 kumoamisesta annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2023/2465 9 artiklassa tarkoitetulla merkinnällä;

6)

kielletään kanan ja kalkkunan lihan ja sivutuotteiden luovuttaminen pitopaikasta muualle kuin hävitettäväksi tavalla, josta ei aiheudu salmonellatartunnan leviämisen vaaraa;

 7)

velvoitetaan käsittelemään lintujen lantaa ja käytettyjä kuivikkeita siten, että salmonellatartunnan leviäminen niiden välityksellä estyy;

 8)

velvoitetaan tarvittaessa käsittelemään lintujen tai niiden lannan kanssa kosketuksissa olleita välineitä, koneita ja muita tavaroita sekä piha- ja laidunalueita salmonellatartunnan hävittämiseksi;

 9)

velvoitetaan huolehtimaan henkilöiden suojavarusteiden asianmukaisesta puhdistuksesta ja desinfektiosta sekä toimenpiteistä tartunnan leviämisen estämiseksi eläinsuojien sisään- ja uloskäyntien yhteydessä;

10)

velvoitetaan pitämään siipikarja sisätiloissa tai aidatussa ulkotarhassa sekä estämään koirien ja kissojen pääsy eläinsuojiin; sekä

11)

velvoitetaan toteuttamaan tarvittavia haittaeläinten ja hyönteisten hävittämistoimenpiteitä.
32 § Päätöstä koskevat poikkeusluvat

Nautojen tai sikojen pitopaikassa eläintautilain 32 §:n 3 momentin mukainen poikkeuslupa voi koskea mitä tahansa tämän asetuksen 28 §:n 1 ja 3–9 kohdassa tarkoitettua kieltoa tai toimenpidettä.

Eläintautilain 32 §:n 3 momentin mukainen poikkeuslupa tämän asetuksen 28 §:n 2 kohdassa tarkoitettuun kieltoon viedä nautoja tai sikoja pois pitopaikasta voidaan myöntää, jos pitopaikassa toteutetaan toimenpiteitä, jotka ovat riittäviä estämään salmonellatartunnan leviämisen eläinten ja kuljetusvälineiden mukana määränpäänä olevaan pitopaikkaan tai teurastamoon ja jos jokin seuraavista vaatimuksista täyttyy:

 1)

eläimet kuuluvat erilliseen epidemiologiseen yksikköön, joka on ollut toiminnassa jo ennen salmonellatartunnan toteamista pitopaikassa, ja eläinterveysviranomainen on ottanut yksiköstä näytteitä liitteen 2 4 ja 5 kohdan mukaisesti, eikä näytteistä todettu salmonellaa;

2)

eläimet kuuluvat erilliseen epidemiologiseen yksikköön, jonka toiminta on eriytetty vasta sen jälkeen, kun salmonellatartunta on todettu pitopaikan muussa yksikössä, ja toimija on eriyttämisen jälkeen tehnyt yksikössä riittävän näytteenoton ja eläinterveysviranomainen on tämän jälkeen ottanut yksiköstä näytteitä kertaalleen liitteen 2 7.1 ja 7.2 kohdan mukaisesti, eikä näytteistä todettu salmonellaa;

 3)

eläimet kuuluvat erilliseen epidemiologiseen yksikköön, jossa on ollut salmonellatartunta, ja toimija on toteuttamiensa taudinhävittämistoimenpiteiden jälkeen tehnyt yksikössä riittävän näytteenoton ja eläinterveysviranomainen on tämän jälkeen tehnyt näytteenoton, eikä näytteistä todettu salmonellaa. Eläinterveysviranomaisen on tullut ottaa näytteitä:

 a)

nautojen pitopaikassa sijaitsevasta yksiköstä kahdesti peräkkäin liitteen 2 7.1 kohdan mukaisesti ja kertaalleen liitteen 2 7.2 kohdan mukaisesti;

 b)

sikojen pitopaikassa sijaitsevasta yksiköstä kahdesti peräkkäin liitteen 2 7.1 ja 7.2 kohdan mukaisesti tai jos sikojen määränpäänä on teurastamo, kahdesti peräkkäin liitteen 2 7.1 kohdan mukaisesti, kuitenkin siten, että näytteenottoväli voidaan perustellusta syystä lyhentää kahteen viikkoon, ja kerran liitteen 2 7.2 kohdan mukaisesti;

4)

eläimet sijoitetaan määränpäänä olevassa pitopaikassa erilliseen osastoon, jossa ei ennestään ole muualta tulleita eläimiä ja josta salmonellatartunnan leviäminen edelleen voidaan estää, määränpäänä olevan pitopaikan muissa osastoissa seurataan tautitilannetta sitä varten laaditun näytteenottosuunnitelman mukaisesti ja, jos siirrettävät eläimet ovat sikoja, toimija on riittävällä näytteenotolla varmistanut, ettei siirrettäviksi tarkoitetuissa sioissa esiinny salmonellaa.

Edellä 2 momentin 4 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa määränpäänä olevasta pitopaikasta vastaavalle toimijalle on osoitettava 28 §:ssä tarkoitettu päätös, jota sovelletaan vain siihen osastoon, johon eläimet siirretään. Siirrot on keskeytettävä, jos salmonellatartunta leviää määränpäänä olevan pitopaikan muihin osastoihin tai edelleen muihin pitopaikkoihin.

Lupa poiketa 28 §:n 2 kohdassa tarkoitetusta kiellosta viedä nautoja ja sikoja pois pitopaikasta voidaan lisäksi perustellusta syystä myöntää eläinten siirtoon sellaiseen pitopaikkaan, jossa epäillään tai esiintyy salmonellatartuntaa.

Kanojen tai kalkkunoiden pitopaikassa eläintautilain 32 §:n 3 momentin mukainen poikkeuslupa voi koskea tämän asetuksen 29 §:n 1 momentin 1–11 kohdassa tarkoitettua kieltoa tai toimenpidettä tai, jos kyseessä on hautomo, poikkeuslupa voi koskea tämän asetuksen 30 §:n 1–8 kohdassa tarkoitettua kieltoa tai toimenpidettä. Poikkeuslupa voi koskea vain parvia, joissa ei ole todettu salmonellatartuntaa ja jotka kuuluvat eri epidemiologiseen yksikköön kuin parvi, jossa salmonellatartunta on todettu.

33 § Taudin hävittämistoimenpiteet sekä vastuu eläinten lopettamisesta aiheutuvista kustannuksista ja menetyksistä

Pitopaikasta vastaavan toimijan on tehtävä ennakolta kirjallinen ilmoitus kunnaneläinlääkärille toimenpiteistä taudin hävittämiseksi. Ilmoituksessa on kuvattava toimenpiteet taudin hävittämiseksi sekä toimenpiteet, joilla estetään taudin leviäminen hävittämistoimien aikana. Ilmoituksessa on myös esitettävä, mitä näytteitä pitopaikassa aiotaan ottaa taudin hävittämistoimenpiteiden tehon seuraamiseksi. Jos ilmoitetuissa toimenpiteissä tapahtuu olennaisia muutoksia, niistä on ilmoitettava kunnaneläinlääkärille. Toimijan on kirjattava taudin hävittämiseksi tehdyt toimenpiteet sekä toimenpiteet, jotka on tehty taudin leviämisen estämiseksi hävittämistoimien aikana. Lisäksi toimijan on kirjattava pitopaikassa tehty näytteenotto ja näytteiden tutkimustulokset.
34 § Nautojen tai sikojen pitopaikkaa koskevan salmonellatartunnan leviämisen estämiseksi tehdyn päätöksen voimassaolo

Nautojen tai sikojen pitopaikkaa koskeva 28 §:n mukainen päätös voidaan kumota, kun:

 1)

33 §:n mukaisesti ilmoitetut toimenpiteet on toteutettu;

 2)

edellä 28 §:n 5, 6 ja 9 kohdissa tarkoitetut toimenpiteet on toteutettu;

 3)

tutkimustulokset eläinterveysviranomaisen liitteen 2 7 kohdan mukaisesti pitopaikan naudoista ja sioista ottamista ulostenäytteistä ovat olleet negatiiviset kahdessa peräkkäisessä tutkimuksessa;

 4)

tutkimustulokset eläinterveysviranomaisen liitteen 2 7 kohdan mukaisesti tuotantoympäristöstä ottamista näytteistä ovat olleet nautojen pitopaikassa negatiiviset kertaalleen ja sikojen pitopaikassa negatiiviset kahdessa peräkkäisessä tutkimuksessa; sekä

 5)

tapauksissa, joissa rehussa tai rehuympäristönäytteissä on todettu salmonellaa, liitteen 2 6 kohdan mukaisista eläinterveysviranomaisen ottamista rehuympäristönäytteistä on saatu negatiiviset tutkimustulokset.

Jos nautojen tai sikojen pitopaikkaa koskevan päätöksen perusteena olevan laboratoriotutkimuksen tulosta epäillään virheelliseksi laboratoriokontaminaation tai muun perustellun syyn takia, päätöksen kumoamiseksi kuitenkin riittää, että 1 momentin 3 ja 4 kohdassa tarkoitetuista ensimmäisistä tutkimuksista on saatu negatiiviset tulokset. Jos nautojen tai sikojen pitopaikkaa koskevan päätöksen syynä on ollut salmonellatartunnan toteaminen yksittäisen eläimen tutkimuksessa tai tuotantoympäristöstä, rehusta tai rehuympäristöstä otetusta yksittäisestä näytteestä, päätöksen kumoamiseksi riittää, että 1 momentin 3 ja 4 kohdassa tarkoitetuista ensimmäisistä tutkimuksista on saatu negatiivinen tulos ja että muut 1 momentissa säädetyt vaatimukset täyttyvät. Jos pitopaikassa on erillisiä epidemiologisia yksiköitä, joiden on todettu täyttävän tämän asetuksen 32 §:n 2 momentin 1, 2 tai 3 kohdan mukaiset pitopaikkojen välisiä siirtoja koskevan poikkeusluvan edellytykset, päätöksen kumoamiseen vaaditaan tämän pykälän 1 momentin 3 ja 4 kohdan mukainen näytteenotto näistä yksiköistä vain tarvittaessa.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2026.

Helsingissä 23.4.2026

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah Neuvotteleva virkamies Eveliina Palonen

Liite 2

SALMONELLANÄYTTEENOTTO NAUTOJEN JA SIKOJEN PITOPAIKOISSA

7 Näytteenotto salmonellatartunnan leviämisen estämiseksi tehdyn päätöksen kumoamiseksi

Eläinterveysviranomainen ottaa pitopaikasta näytteet ensimmäisen kerran siinä vaiheessa, kun on tarkastanut toimijan kirjaukset pitopaikassa tehdyistä taudinhävittämistoimenpiteistä ja näytteenotoista ja näiden perusteella voi olettaa, että pitopaikka on puhdistunut salmonellatartunnasta.

Jos pitopaikassa on nautoja, toimijan tulee olla tehnyt vähintään yksi ulostenäytteenotto ja tuotantoympäristönäytteenotto negatiivisin tuloksin.

Jos pitopaikassa on sikoja, toimijan tulee olla tehnyt vähintään kaksi ulostenäytteenottoa ja tuotantoympäristönäytteenottoa negatiivisin tuloksin.

Jos pitopaikka on tyhjennetty eläimistä, toimijan tulee olla tehnyt tuotantoympäristönäytteenotto vähintään kerran negatiivisin tuloksin.

7.1 Eläinterveysviranomaisen tekemä ulostenäytteenotto salmonellatartunnan leviämisen estämiseksi tehdyn päätöksen kumoamiseksi

Jos ensimmäisistä näytteistä ei todeta salmonellaa, näytteenotto uusitaan 3–4 viikon kuluttua. Nautojen pitopaikassa voidaan perustellusta syystä käyttää muuta, vähintään kahden viikon mittaista näytteenottoväliä.

Jos näytteistä todetaan salmonella, taudin hävittämistoimenpiteitä koskeva ilmoitus on tarkistettava ja tarvittavia uusia taudin hävittämistoimenpiteitä on toteutettava ennen kuin näytteenotto uusitaan. Jos salmonella todetaan 7.2 kohdan mukaisista tuotantoympäristönäytteistä tai 6 kohdan mukaisista rehuympäristönäytteistä, mutta ei ulostenäytteenotossa, ulostenäytteenotto on uusittava, kunnes salmonellaa ei todeta 6 ja 7.2 kohdan mukaisista näytteistä eikä kaksista peräkkäisistä ulostenäytteistä.

7.1.1 Sikojen pitopaikat

Jokaista emakkoa, ensikkoa ja karjua kohden otetaan ulostenäyte. Näytteet yhdistetään enintään 20 näytteen yhteisnäytteeksi. Vieroitetuista porsaista, lihasioista ja nuorista siitoseläimistä otetaan kaksi ulostenäytettä 10–15 eläintä kohden. Näytteet yhdistetään enintään 20 näytteen yhteisnäytteeksi. Yhteisnäytteet järjestetään osasto- ja karsinakohtaisesti siten, että tutkimuksissa mahdollisesti todettava salmonella voidaan yhdistää oikeaan osastoon ja karsinaan.

7.1.2 Nautojen pitopaikat

Jokaista nautaa kohden otetaan ulostenäyte.  Näytteet yhdistetään enintään 20 eläimen yhteisnäytteiksi. Yhteisnäytteet järjestetään osasto- ja karsinakohtaisesti siten, että tutkimuksissa mahdollisesti todettava salmonella voidaan yhdistää oikeaan osastoon, karsinaan tai eläinryhmään.

7.2 Eläinterveysviranomaisen tekemä tuotantoympäristönäytteenotto salmonellatartunnan leviämisen estämiseksi tehdyn päätöksen kumoamiseksi

Nautojen pitopaikassa näytteenotto voidaan kunnaneläinlääkärin harkinnan mukaan toteuttaa samaan aikaan kuin 7.1 kohdan mukainen ensimmäinen tai myöhempi ulostenäytteenotto taikka ulostenäytteenottokertojen välillä. Näytteenotto uusitaan, jos tuotantoympäristö- tai ulostenäytteenotossa todetaan salmonella.

Sikojen pitopaikassa näytteenotto voidaan kunnaneläinlääkärin harkinnan mukaan toteuttaa joko samaan tai eri aikaan kuin 7.1 kohdan mukainen ulostenäytteenotto. Sikojen pitopaikassa näytteenotto uusitaan 3–4 viikon kuluttua, jos ensimmäisistä näytteistä ei todeta salmonellaa. Näytteenotot uusitaan, jos tuotantoympäristö- tai ulostenäytteenotossa todetaan salmonella.

Tuotantoympäristönäytteet otetaan pitopaikan rakenteista, erityisesti salmonellan pesiytymisen kannalta oleellisista kohdista kuten lattiakaivoista, kulkukäytävien lattioista ja ruokintapöydiltä ja kaukaloista sekä juomakupeista ja -altaista. Näytteiden on riittävässä määrin edustettava pitopaikan eri osia. Pitopaikasta otetaan yhteensä 50–500 tuotantoympäristönäytettä. Jos pitopaikassa on enintään 20 nautaa tai 100 sikaa, eläinterveysviranomainen voi vähentää otettavien näytteiden määrää. Näytteet otetaan kostutetulla sienellä, kankaalla, vaahtomuovikuutiolla tai vastaavalla näytteenottovälineellä hankaamalla tutkittavaa kohdetta voimakkaasti. Viisi samasta kohteesta tai alueesta otettua tuotantoympäristönäytettä yhdistetään yhteisnäytteeksi.