Syftet med en plan för de offentliga finanserna är att stödja det beslutsfattande som gäller de offentliga finanserna och uppnåendet av det saldomål för valperioden som avses i lagen om skötseln av de offentliga finanserna (1440/2025).

Planen för de offentliga finanserna ska täcka hela den offentliga sektorns finanser. I planen finns delar som gäller statsfinanserna, välfärdsområdenas ekonomi, den kommunala ekonomin och lagstadgade arbetspensionsanstalter och andra socialskyddsfonder.

I den första planen för de offentliga finanserna för valperioden presenteras de medelfristiga målen i förhållande till bruttonationalprodukten för valperiodens sista år för underskottet, skulderna och utgifterna i hela den offentliga sektorns finanser, vilka ska vara förenliga med saldomålet för valperioden.

I den första planen för de offentliga finanserna för valperioden presenteras specificerade åtgärder som behövs för att uppnå saldomålet för valperioden och deras beräknade konsekvenser för de offentliga finanserna. I de årliga justeringarna av planen presenteras eventuella tilläggsåtgärder som behövs för att uppnå saldomålet för valperioden eller andra ändringar i åtgärderna.

I planen för de offentliga finanserna presenteras uppskattningar om de viktigaste inkomst- och utgiftsposterna i de offentliga finanserna och i 1 mom. nämnda delområden, statsförvaltningen och socialskyddet närmare specificerade, under budgetåret i fråga och på medellång sikt. Uppskattningarna utarbetas utifrån ett antagande om att politiken förblir oförändrad.

I planen för de offentliga finanserna tas in den beskrivning som avses i artikel 9.2 c i rådets direktiv 2011/85/EU om krav på medlemsstaternas budgetramverk (nedan budgetramdirektivet) och den utvärdering som avses i artikel 9.2 d i direktivet.

I planen för de offentliga finanserna presenteras en jämförelse mellan finansministeriets och kommissionens samt vid behov mellan finansministeriets och andra oberoende organs senaste prognoser för makroekonomin och de offentliga finanserna samt redogörs för de signifikanta skillnaderna mellan de antaganden som använts som grund för prognoserna, till exempel om nivån eller ökningstakten för variabler i externa antaganden avviker signifikant från värdena i kommissionens prognoser.

I budgetpropositionen motiveras eventuella väsentliga avvikelser från den föregående planen för de offentliga finanserna och utvärderas den ekonomiska verkan som avvikelserna beräknas ha. I budgetpropositionen redogörs dessutom för de skillnader i förhållande till den föregående planen för de offentliga finanserna som föranleds av den ändrade ekonomiska prognosen.

I budgetpropositionen eller i anslutning till den publiceras en förteckning över de enheter som hör till offentliga samfund men som inte ingår i de ordinarie budgetarna på delsektorsnivå samt presenteras den samlade inverkan dessa enheter har på saldot för de offentliga samfunden och deras skulder.

Dessutom publicerar finansministeriet årligen i den mån det är möjligt de uppgifter om katastrof- och klimatrelaterade ansvarsförbindelser som avses i artikel 14.3 i budgetramdirektivet.

I den första planen för de offentliga finanserna under regeringsperioden tas det in en jämförelse med den sista planen för de offentliga finanserna under den föregående regeringsperioden.

Finansministeriet ska vid utarbetandet av prognoser för makroekonomin och de offentliga finanserna på behörigt sätt beakta statens revisionsverks iakttagelser i anslutning till dess uppgift enligt 1 § 4 mom. i lagen om statens revisionsverk (676/2000). Om iakttagelserna visar en signifikant systematisk avvikelse som har påverkat prognoserna för makroekonomin under minst fyra år i rad, ska finansministeriet vidta behövliga åtgärder och offentliggöra dem.

Denna förordning träder i kraft den 1 april 2026.

Julkisen talouden suunnitelman tarkoituksena on tukea julkista taloutta koskevaa päätöksentekoa sekä julkisen talouden hoitamisesta annetussa laissa (1440/2025) säädetyn vaalikauden rahoitusasematavoitteen saavuttamista.

Julkisen talouden suunnitelman tulee kattaa koko julkinen talous. Suunnitelma sisältää valtiontaloutta, hyvinvointialuetaloutta, kuntataloutta ja lakisääteisiä työeläkelaitoksia ja muita sosiaaliturvarahastoja koskevat osat.

Vaalikauden ensimmäisessä julkisen talouden suunnitelmassa esitetään vaalikauden rahoitusasematavoitteen kanssa johdonmukaiset keskipitkän aikavälin tavoitteet suhteessa bruttokansantuotteeseen vaalikauden viimeiselle vuodelle koko julkisen talouden alijäämälle, velalle ja menoille.

Vaalikauden ensimmäisessä julkisen talouden suunnitelmassa esitetään vaalikauden rahoitusasematavoitteen saavuttamiseksi tarvittavat yksilöidyt toimenpiteet ja niiden arvioitu vaikutus julkiseen talouteen. Suunnitelman vuosittaisissa tarkistuksissa esitetään vaalikauden rahoitusasematavoitteen saavuttamiseksi mahdollisesti tarvittavat lisätoimenpiteet tai muutoin tehtävät toimenpidemuutokset.

Julkisen talouden suunnitelmassa esitetään julkisen talouden ja sen 1 momentissa mainittujen osa-alueiden keskeisiä tulo- ja menoeriä koskevat arviot, valtionhallinto ja sosiaaliturva tarkemmin eritellen, kyseisenä budjettivuonna ja keskipitkällä ajanjaksolla. Arviot laaditaan oletuksella, että politiikka säilyy muuttumattomana.

Julkisen talouden suunnitelmaan sisällytetään jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista annetun neuvoston direktiivin 2011/85/EU (jäljempänä budjettikehysdirektiivi) 9 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettu kuvaus ja d alakohdassa tarkoitettu arviointi.

Julkisen talouden suunnitelmassa esitetään valtiovarainministeriön ja komission sekä tarvittaessa valtiovarainministeriön ja muiden riippumattomien elinten uusimman makrotalouden ennusteen ja julkisen talouden ennusteen välinen vertailu sekä selitetään ennusteiden väliset merkittävät erot muun muassa siinä tapauksessa, että ulkoisissa oletuksissa esitetty muuttujien taso tai kasvu eroaa merkittävästi komission ennusteisiin sisältyvistä arvoista.

Valtion talousarvioesityksessä perustellaan mahdolliset olennaiset poikkeukset edellisestä julkisen talouden suunnitelmasta sekä arvioidaan poikkeamien taloudellinen vaikutus. Lisäksi talousarvioesityksessä esitetään talousennusteen muuttumisesta johtuvat erot edelliseen julkisen talouden suunnitelmaan verrattuna.

Valtion talousarvioesityksessä tai sen yhteydessä julkaistaan luettelo julkisyhteisöihin kuuluvista yksiköistä, jotka eivät muodosta alasektoritasolla säännönmukaisten talousarvioiden osaa, sekä esitetään kyseisten yksiköiden yhdistetty vaikutus julkisyhteisöjen rahoitusasemaan ja velkaan.

Lisäksi valtiovarainministeriö julkaisee vuosittain mahdollisuuksien mukaan budjettikehysdirektiivin 14 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut tiedot katastrofeihin ja ilmastoon liittyvistä ehdollisista sitoumuksista.

Hallituskauden ensimmäiseen julkisen talouden suunnitelmaan sisällytetään vertailu edellisen hallituskauden viimeiseen julkisen talouden suunnitelmaan.

Valtiovarainministeriön tulee makrotalouden ja julkisen talouden ennusteita laatiessaan ottaa asianmukaisesti huomioon Valtiontalouden tarkastusviraston siitä annetun lain (676/2000) 1 §:n 4 momentin mukaisessa tehtävässään tekemät tarkastushavainnot. Jos tarkastushavainnoissa ilmenee makrotalouden ennusteisiin vähintään neljän peräkkäisen vuoden ajan vaikuttanut merkittävä vinouma, valtiovarainministeriön on toteutettava tarvittavat toimet ja julkistettava ne.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2026.