Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 32 b §:ssä tarkoitettuun opiskelijavuoteen kuuluviksi päiviksi ei lueta heinäkuuhun kuuluvia päiviä, jos opiskelijan henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa on tavoitteeksi sovittu koko tutkinnon, työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen tai tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen suorittaminen.

Opiskelijavuosien perusteella jaettavasta rahoituksesta yksi viidesosa myönnetään lähtötason painokertoimien perusteella ja neljä viidesosaa myönnetään kustannusryhmien painokertoimien, muiden painokertoimien sekä korotuskertoimien perusteella.

Rahoituksen perusteena huomioitavat toteutuneet opiskelijavuodet saadaan laskemalla toteutuneiden opiskelijavuosien keskiarvo varainhoitovuotta edeltänyttä vuotta edeltäneen vuoden heinäkuun 1 päivän ja varainhoitovuotta edeltäneen vuoden kesäkuun 30 päivän väliseltä ajalta sekä sitä vuotta aiemmalta vastaavalta ajanjaksolta.

Jos opiskelija on oppivelvollisuuslain (1214/2020) 16 §:n nojalla oikeutettu maksuttomaan koulutukseen, lähtötason painokerroin perustuu perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitetun perusopetuksen päättötodistuksen lukuaineiden arvosanojen keskiarvoon. Jos opiskelija ei ole oikeutettu maksuttomaan koulutukseen, lähtötason painokerroin perustuu opiskelijan perusasteen jälkeiseen koulutukseen ennen ammatillisen koulutuksen aloittamista sekä siihen opiskeleeko hän tutkintokoulutuksessa, tutkintokoulutukseen valmentavassa koulutuksessa tai työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa.

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 6 §:ssä tarkoitettuun tutkintorakenteeseen kuuluvat tutkinnot jaetaan kustannusryhmiin tutkinnon järjestämisestä aiheutuvien keskimääräisten kustannusten perusteella tämän asetuksen liitteen mukaisesti. Jos opiskelijan tavoitteena on suorittaa vain tutkinnon osa tai osia, tutkintokoulutuksen opiskelijavuoden kustannusryhmä määräytyy sen tutkinnon mukaisesti, johon tutkinnon osat kuuluvat. Jos tutkinnon osat kuuluvat eri kustannusryhmiin, määräytyy kustannusryhmä alimman kustannusryhmän mukaisesti, kuitenkin aina vähintään kustannusryhmän 2 mukaisesti.

Perustutkintokoulutuksen ja työvoimakoulutuksena järjestetyn ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutuksen painokerroin on 1,0. Muun ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutuksen kuin työvoimakoulutuksena järjestetyn ammatti- ja erikoisammattikoulutuksen, painokerroin on 0,5.

Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen ja tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen painokerroin on 3,02.

Ammatilliseen tehtävään valmistavan koulutuksen ja sellaisen lailla 1078/2024 muutetun ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 8 §:n 1 kohdan tarkoittaman ammatillista osaamista syventävän tai täydentävän koulutuksen, jonka tavoitteena ei ole tutkinnon tai sen osan suorittaminen,, painokerroin on 0,55. Työvoimakoulutuksena järjestetyn ammatilliseen tehtävään valmistavan koulutuksen ja työvoimakoulutuksena järjestetyn sellaisen lailla 1078/2024 muutetun ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 8 §:n 1 kohdassa tarkoitetun ammatillista osaamista syventävän tai täydentävän koulutuksen, jonka tavoitteena ei ole tutkinnon tai sen osan suorittaminen, painokerroin on 1,10.

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 103 §:ssä tarkoitetun majoituksen järjestämisen korotuskerroin on 0,95. Sisäoppilaitosmuotoisessa koulutuksessa korotuskerroin on kuitenkin 1,12 ja vaativan erityisen tuen yhteydessä järjestettävän majoituksen järjestämisen korotuskerroin on 3,27. Opiskelijavuosia painotetaan majoituksen järjestämisen korotuskertoimilla niiden päivien väliseltä ajalta, kun opiskelijalla on oikeus asua ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 103 §:ssä tarkoitetussa asuntolassa.

Toteutuneiden opiskelijavuosien perusteella myönnettävän perusrahoituksen perusteena käytettävä suoritemäärä saadaan laskemalla yhteen 3 ja 4 §:ssä säädetyillä painokertoimilla ja 5 §:ssä säädetyillä korotuskertoimilla painotetut toteutuneet opiskelijavuodet. Toteutuneiden opiskelijavuosien määrä lasketaan keskiarvona varainhoitovuotta edeltänyttä vuotta edeltäneen vuoden heinäkuun 1 päivän ja varainhoitovuotta edeltäneen vuoden kesäkuun 30 päivän väliseltä ajalta sekä sitä vuotta aiemmalta vastaavalta ajanjaksolta.

Jos niiden opiskelijoiden, jotka eivät ole oppivelvollisuuslain 16 §:ssä tarkoitetussa maksuttomassa koulutuksessa, toteutuneiden opiskelijavuosien määrä ylittää ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 26 §:ssä tarkoitetun opiskelijavuosien enimmäismäärän, toteutuneiden opiskelijavuosien perusteella myönnettävän perusrahoituksen perusteena käytettävä suoritemäärä saadaan näiden opiskelijoiden osalta kertomalla 1 momentissa säädetty painotettu toteutunut opiskelijavuosimäärä ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 26 §:ssä tarkoitetun opiskelijavuosien enimmäismäärän ja toteutuneiden opiskelijavuosien osamäärällä.

Suoritettujen tutkinnon osien osaamispisteiden ja tutkintojen lukumäärän perusteella myönnettävän perusrahoituksen perusteena käytettävä suoritemäärä saadaan laskemalla yhteen 2 ja 3 momenteissa tarkoitetut suoritteet.

Tutkinnon osien osaamispisteiden perusteella määräytyvä suoritemäärä saadaan laskemalla tutkinnon osien osaamispisteiden lukumäärien keskiarvo varainhoitovuotta edeltänyttä vuotta edeltäneen vuoden heinäkuun 1 päivän ja varainhoitovuotta edeltäneen vuoden kesäkuun 30 päivän väliseltä ajalta sekä sitä vuotta aiemmalta vastaavalta ajanjaksolta.

Tutkintojen perusteella määräytyvä suoritemäärä saadaan laskemalla tutkintojen lukumäärien keskiarvo varainhoitovuotta edeltänyttä vuotta edeltäneen vuoden heinäkuun 1 päivän ja varainhoitovuotta edeltäneen vuoden kesäkuun 30 päivän väliseltä ajalta sekä sitä vuotta aiemmalta vastaavalta ajanjaksolta siten, että tutkintoja painotetaan luvulla 72, jos opiskelija on tutkinnon suorittamisen aloittamista edeltävän kuukauden lopussa ollut vailla perusasteen jälkeistä ammatillista tai korkea-asteen tutkintoa ja muutoin luvulla 0.

Työllistyneellä tai jatko-opintoihin siirtyneellä tarkoitetaan tässä asetuksessa henkilöä, joka on suorittanut tutkinnon tai tutkinnon osan varainhoitovuotta edeltävää edeltävänä vuotena päättyneellä ajanjaksolla 1 päivästä heinäkuuta – 30 päivään kesäkuuta tai tätä edeltäneellä ajanjaksolla 1 päivästä heinäkuuta – 30 päivään kesäkuuta ja työllistynyt vähintään kahden kuukauden ajaksi tai siirtynyt jatko-opintoihin suorittamisajanjakson jälkeen 1 päivästä heinäkuuta 30 päivään kesäkuuta kestävällä ajanjaksolla

Jos tutkinnon tai tutkinnon osan suorittanut työllistynyt tai jatko-opintoihin siirtynyt on tutkinnon tai tutkinnon osan suorittamisen aloittamista edeltävän vuoden lopussa ollut työllinen, painokerroin on 0. Jos tutkinnon tai tutkinnon osana suorittanut työllistynyt tai jatko-opintoihin siirtynyt ei ole tutkinnon tai tutkinnon osan suorittamisen aloittamista edeltävän vuoden lopussa ollut työllinen, painokerroin on 1.

Opiskelijoiden työllistymisen ja jatko-opintoihin siirtymisen perusteella myönnettävän perusrahoituksen suoritemäärä saadaan laskemalla yhteen koulutuksen järjestäjän 1 ja 2 momentissa tarkoitetut suoritemäärät.

Opiskelijoilta, jotka suorittavat tutkinnon tai tutkinnon osan ilman tutkintokoulutukseen osallistumista, ei kerätä opiskelijapalautetta.

Opiskelijapalautteen perusteella myönnettävän perusrahoituksen perusteena käytetään niiden opiskelijoiden antamaa palautetta, joiden henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma on hyväksytty tai jotka ovat osoittaneet henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa tavoitteena olevan osaamisen varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltävän vuoden heinäkuun 1 päivän ja varainhoitovuotta edeltävän vuoden kesäkuun 30 päivän välisenä aikana.

Opetushallitus lähettää aloituskyselyn opiskelijalle, kun opiskelijan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma on hyväksytty. Päättökysely lähetetään, kun opiskelija on osoittanut henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa tavoitteena olevan tutkinnon suorittamiseksi tarvittavan osaamisen. Jos opiskelijan tavoitteena ei ole koko tutkinnon suorittaminen, päättökysely lähetetään, kun opiskelija on osoittanut henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa tavoitteena olevan tutkinnon osan tai osien suorittamiseksi tarvittavan osaamisen.

Jos opiskelijalle on 9 §:n 3 momentissa tarkoitettuna jaksona lähetetty aloitus- tai päättökysely, opiskelijalle ei saman koulutuksen järjestäjän opinnoissa lähetetä kyseisen jakson aikana vastaavaa kyselyä.

Kyselyn vastausaika on 30 vuorokautta kyselyn lähettämisestä, kuitenkin enintään 60 vuorokautta aloituskyselyssä henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman hyväksymisestä ja päättökyselyssä henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa tavoitteena olevan osaamisen osoittamisesta.

Opiskelijapalautteen perusteella jaettavasta perusrahoituksesta yksi neljäsosaa myönnetään aloituskyselyn perusteella ja kolme neljäsosaa päättökyselyn perusteella.

Vastausosuus on kuhunkin 2 momentissa tarkoitettuun kyselyyn vastanneiden määrä jaettuna kyselyn kohteena olleiden määrällä. Vastausosuuden perusteella lasketaan kullekin kyselylle järjestäjäkohtainen katokorjauskerroin. Kun vastausosuus on 60 prosenttia tai sitä suurempi, katokorjauskerroin on yksi jaettuna vastausosuudella. Kun vastausosuus on pienempi kuin 60 prosenttia, katokorjauskerroin on 1/0,6 + 2 x (0,6 – vastausosuus). Koulutuksen järjestäjän kunkin kyselyn vastausten pisteiden yhteismäärä kerrotaan kyseisen kyselyn järjestäjäkohtaisella katokorjauskertoimella.

Aloituskyselyn perusteella myönnettävän perusrahoituksen perusteena on aloituskyselyn vastausten painotettu pistemäärä. Päättökyselyn perusteella myönnettävän perusrahoituksen perusteena on tutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden vastausten painotettu pistemäärä kerrottuna luvulla kolme sekä tutkinnon osan tai osia suorittaneiden opiskelijoiden vastausten painotettu pistemäärä.

Työelämäpalautteen perusteella myönnettävän perusrahoituksen perusteena käytetään palautetta, joka koskee tutkintokoulutukseen osallistuvien opiskelijoiden varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltävän vuoden heinäkuun 1 päivän ja varainhoitovuotta edeltävän vuoden kesäkuun 30 päivän välisenä aikana suorittamia oppi- tai koulutussopimukseen perustuvia osaamisen hankkimisjaksoja (työpaikkajakso).

Koulutuksen järjestäjä vastaa työpaikkakyselyn palautteen keräämisestä. Työpaikkakyselyn palautetta ei kerätä, jos kyseessä on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 70 §:n 4 momentissa tarkoitettu yrittäjälle omassa yrityksessään järjestettävä oppisopimuskoulutus.

Tammikuun 1 päivän ja kesäkuun 30 päivän välisenä aikana suoritettuja työpaikkajaksoja koskeva palaute kerätään heinäkuun 1 päivän ja elokuun 31 päivän välisenä aikana. Heinäkuun 1 päivän ja joulukuun 31 päivän välisenä aikana suoritettuja työpaikkajaksoja koskeva palaute kerätään seuraavan vuoden tammikuun 1 päivän ja helmikuun viimeisen päivän välisenä aikana. Yhden kyselyn kohdejoukkona ovat koulutuksen järjestäjän opiskelijoiden tietyssä työpaikassa tässä momentissa tarkoitettuna ajanjaksona suorittamat työpaikkajaksot.

Opetushallitus lähettää palautekyselyn vastuulliselle työpaikkaohjaajalle. Yhden kyselyn kohdejoukkona ovat koulutuksen järjestäjän tietyn tutkinnon opiskelijoiden työpaikkajaksot, jotka on suoritettu kuukauden 1 päivän ja kuukauden viimeisen päivän välisenä aikana. Kysely lähetetään edellä tarkoitetun aikajakson päättymisen jälkeen.

Kyselyn vastausaika on 30 vuorokautta kyselyn lähettämisestä, kuitenkin enintään 60 vuorokautta 1 momentissa tarkoitetun aikajakson päättymisestä.

Työelämäpalautteen perusteella jaettavasta perusrahoituksesta yksi neljäsosaa myönnetään työpaikkakyselyn perusteella ja kolme neljäsosaa työpaikkaohjaajakyselyn perusteella.

Kunkin vastauksen pistemäärä kerrotaan kyseisen vastauksen kohdejoukkona olevien työpaikkajaksojen kestolla päivinä. Jos kyseessä on yrittäjälle omassa yrityksessään järjestettävä oppisopimuskoulutus, työpaikkakyselyn pistemäärässä otetaan lisäksi huomioon työpaikkaohjaajakyselyn vastauksen pistemäärä kerrottuna luvulla 9/8 Jos opiskelijan henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa on sovittu, että opiskelija ei ole hankkimassa osaamista työpaikalla kaikkina osaamisen hankkimisjaksoon kuuluvina säännönmukaisina opiskelupäivinä, otetaan huomioon vain työpaikalla hankittavan osaamisen osuus säännönmukaisista opiskelupäivistä. Työpaikalla hankittavan osaamisen osuutta määriteltäessä säännönmukaiseen opiskeluviikkoon katsotaan kuuluvaksi viisi opiskelupäivää.

Työpaikkaohjaajakyselylle lasketaan kyselyn kohdejoukkona olleiden työpaikkajaksojen päivien yhteismäärän ja saatujen vastausten kattamien työpaikkajaksojen päivien yhteismäärän perusteella järjestäjäkohtainen vastausosuus, joka on saatujen vastausten kattamien työpaikkajaksojen päivien yhteismäärä jaettuna kyselyn kohdejoukkona olleiden työpaikkajaksojen päivien yhteismäärällä. Vastausosuuden perusteella lasketaan järjestäjäkohtainen katokorjauskerroin. Kun vastausosuus on 60 prosenttia tai sitä suurempi, katokorjauskerroin on yksi jaettuna vastausosuudella. Kun vastausosuus on pienempi kuin 60 prosenttia, katokorjauskerroin on 1/0,6 + 2 x (0,6 – vastausosuus). Koulutuksen järjestäjän työpaikkaohjaajakyselyn vastausten pisteiden yhteismäärä kerrotaan järjestäjäkohtaisella katokorjauskertoimella.

Työpaikkakyselyn ja työpaikkaohjaajakyselyn perusteella myönnettävän perusrahoituksen perusteena on kyseisen kyselyn vastausten painotettujen pisteiden yhteenlaskettu määrä.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2026.

Asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran myönnettäessä varainhoitovuoden 2026 rahoitusta.

Asetuksen opiskelija- ja työelämäpalautetta koskevia säännöksiä sovelletaan kuitenkin ensimmäisen kerran myönnettäessä varainhoitovuoden 2027 rahoitusta.

Tällä asetuksella kumotaan ammatillisen koulutuksen rahoituksen laskentaperusteista annettu opetus- ja kulttuuriministeriön asetus (1244/2020).