3 § Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen indikaattorit ja niiden tavoitearvot ja painokertoimet

Hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain 15 §:n 4 momentissa tarkoitetuttua hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerrointa määriteltäessä käytetään hyvinvointialueen toimintaa ja toiminnan tulosta kuvaavia indikaattoreita.

Toimintaa kuvaavat indikaattorit ja niiden painokertoimet ja tavoitearvo ovat seuraavat:

Toimintaa kuvaavat indikaattorit	Tavoitearvo	Painokerroin
Lastenneuvolan 4-vuotiaiden terveystarkastuksista poisjäävien tuen tarpeen selvittäminen	-	0,0833
Kouluterveydenhuollon 8.-luokkalaisten terveystarkastuksista poisjäävien tuen tarpeen selvittäminen	-	0,0833
Elintapaneuvonnan toteutuminen tyypin 2 diabetesriskissä oleville Käypä hoito -suosituksen mukaisesti	-	0,0833
Lasten tuhkarokko-sikotauti-vihurirokko (MRP) -rokotuskattavuus	Vähintään 97 prosenttia	0,0833
Alkoholinkäytön mini-intervention toteutuminen, kun juomiseen liittyy haitta tai haittariski	-	0,0833
Työttömien toteutuneiden terveystarkastusten osuus suhteessa työttömien kokonaismäärään	-	0,0833

Toiminnan tulosta kuvaavat indikaattorit ja niiden tavoitearvot sekä painokertoimet ovat seuraavat:

Toiminnan tulosta kuvaavat indikaattorit	Tavoitearvo	Painokerroin
Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut potilaat	Korkeintaan 50 potilasta 10 000 asukasta kohden	0,1
Lonkkamurtumat 65 vuotta täyttäneillä	Korkeintaan 0,5 prosenttia vastaavan ikäisestä väestöstä	0,1
Ei työssä, koulutuksessa eikä asevelvollisuutta suorittamassa olevat 18–24–vuotiaat (NEET)	Korkeintaan 10 prosenttia vastaavan ikäisestä väestöstä	0,1
Perustoimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25–64-vuotiaat	Korkeintaan 1 prosenttia vastaavan ikäisestä väestöstä	0,1
Mielenterveyshäiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 18–34-vuotiaat	Korkeintaan 0,6 prosenttia vastaavan ikäisestä väestöstä	0,1

3 a § Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kertoimen laskenta

Edellä 3 §:n 2 momentissa tarkoitetuista toimintaa kuvaavista indikaattoreista lasketaan viimeisimmän vuoden mukainen taso. Tulokset skaalataan niin, että alueiden vaihteluväliksi tulee 0–100. MRP-rokotuskattavuuden mainitussa momentissa tarkoitetun tavoitearvon ylittämällä alue saa 100 pistettä. Alkoholinkäytön mini-interventioindikaattorissa asetetaan minimiarvo alueella tehtyjen AUDIT- tai AUDIT-C-kyselyjen määrälle. Minimiarvo tehtyjen kyselyjen määrälle on syntyneiden lasten lukumäärä. Jos AUDIT- ja AUDIT-C-kyselyjen pistemääriä on kirjattu vähemmän kuin syntyneiden lasten lukumäärä, korjataan tulos kirjattujen AUDIT- ja AUDIT-C-kyselyjen ja syntyneiden lasten lukumäärän suhteella.

Edellä 3 §:n 3 momentissa tarkoitetuista toiminnan tulosta kuvaavista indikaattoreista lasketaan kahden viimeisimmän vuoden erotus kuvaamaan tapahtunutta muutosta. Muutos suhteutetaan viimeistä edellisen vuoden tasoon. Kaikki suhteelliset muutokset skaalataan niin, että vaihteluväliksi tulee 0–100. Jos indikaattorin arvo on mainitussa momentissa tarkoitetussa tavoitearvossa, otetaan tämä huomioon laskennassa siten, että hyvinvointialue saa kyseisen indikaattorin osalta maksimipisteet.

Hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kertoimen laskennassa käytetään Tilastokeskuksen väestörakennetilaston ja Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmän tietoja sekä Kansaneläkelaitoksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Tilastokeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön tilastotietoja.

Hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin lasketaan keskiarvona hyvinvointialueen toimintaa kuvaavien indikaattoreiden keskiarvosta ja hyvinvointialueen toiminnan tulosta kuvaavien indikaattorien kahden viimeisimmän vuoden suhteellisen erotuksen mukaan laskettujen tulosten keskiarvosta sekä jakamalla näin saatu hyvinvointialueen keskiarvo vastaavalla koko maan keskiarvolla.

4 § Pelastustoimen riskikertoimen tekijät ja niiden painokertoimet

Hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain 23 §:n 1 momentissa tarkoitetun pelastustoimen riskikertoimen määrittämiseksi hyvinvointialueen alue jaetaan yhden neliökilometrin suuruisiksi ruuduiksi, joille kullekin Tilastokeskus laskee regressiomallin avulla riskitason. Regressiomallin selittäjinä ovat asukasluku, kerrosala ja niiden yhteisvaikutus. Riskitason perusteella ruudut jaetaan neljään riskiluokkaan I, II, III ja IV.

Riskiluokkaan III ja IV kuuluvan ruudun painokerroin on 0. Riskiluokkaan III ja IV kuuluvan ruudun painokerroin on kuitenkin:

2, jos ruudulla sijaitsevalle kohteelle on pelastuslain (379/2011) 48 §:n nojalla laadittava erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden ulkoinen pelastussuunnitelma;

1, jos ruudulla sijaitsee kokonaishenkilömäärältään yli 1 500 henkilön puolustusvoimien pysyvässä käytössä oleva alue;

4, jos ruudulla sijaitsee lentoasema, jolle on reitti- tai tilausliikennettä;

5, jos ruudulla sijaitsee matkailutoimintaa, jossa vuodepaikkoja on vähintään 800;

3, jos ruudulla tai sen läheisyydessä harjoitetaan toimintaa, jossa on kohonnut riski öljy- tai aluskemikaalivahingolle. Ruutuna huomioidaan sellainen pääasiassa vesialueella sijaitseva ruutu, jonka läheisyydessä on valmiudessa pelastustoimen öljyntorjuntakäyttöön tarkoitettu alus, jonka rungon pituus on vähintään 10 metriä ja jonka lastikapasiteetti on vähintään 3 000 kiloa.