2025

816/2025 Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) 4 §:n 2–4 momentti, 5 ja 6 §, 6 b §:n 1 momentti, 6 e §:n 1 momentti, 6 f §, 6 g §:n 2 momentti, 6 h §:n 1 momentti, 6 i §:n 1 ja 3 momentti, 6 j ja 6 k §, 6 l §:n 1 momentti, 9 §:n 2 momentti, 10 a §:n 1 momentti, 10 b–10 d ja 10 f §, 11 §:n 4 momentti, 13 §, 14 §:n 1 ja 2 momentti, 15 §, 16 §:n 2 momentti, 17 §:n 2 ja 3 momentti, 26 a §:n 3 momentti, 26 f §:n 1 momentti, 26 j §:n 1 momentti ja 26 l §:n 6 kohta, sellaisina kuin ne ovat 4 §:n 2 momentti, 6 §, 9 §:n 2 momentti, 11 §:n 4 momentti, 13 §, 14 §:n 1 ja 2 momentti sekä 16 §:n 2 momentti laissa 1593/2009, 4 §:n 3 momentti, 26 a §:n 3 momentti, 26 f §:n 1 momentti ja 26 l §:n 6 kohta laissa 272/2011, 4 §:n 4 momentti laissa 571/2014, 5 § laeissa 1593/2009, 272/2011 ja 507/2020, 6 b §:n 1 momentti, 6 e §:n 1 momentti, 6 f §, 6 g §:n 2 momentti, 6 h §:n 1 momentti, 6 i §:n 1 ja 3 momentti, 6 j ja 6 k § sekä 6 l §:n 1 momentti laissa 507/2020, 10 a §:n 1 momentti sekä 10 b, 10 c ja 10 f § laissa 1263/2014, 10 d § laeissa 1263/2014 ja 1410/2019, 15 § ja 17 §:n 2 ja 3 momentti laissa 1410/2019 sekä 26 j §:n 1 momentti laissa 272/2020, ja lisätään 3 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 1833/2009, uusi 2 momentti, 4 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 1593/2009, 272/2011 ja 571/2014, uusi 6 momentti sekä lakiin uusi 6 m § seuraavasti:
3 § Vesienhoitoalue

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä vesienhoitoalueista.
4 § Viranomaiset

Tämän lain mukaisena vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomaisena toimii Lupa- ja valvontavirasto. Tämän lain mukaisena vesienhoidon ja merenhoidon toimeenpano- ja tukiviranomaisena toimii elinvoimakeskus, josta säädetään elinvoimakeskuksista sekä Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksesta annetussa laissa (531/2025) ja sen nojalla.

Ympäristöministeriö vastaa muiden Itämeren valuma-alueella sijaitsevien valtioiden kanssa tehtävästä merenhoidon suunnittelun yhteistyöstä. Suomen ympäristökeskus, vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomainen sekä muut toimivaltaiset viranomaiset osallistuvat yhteistyöhön omilla toimialueillaan.

Suomen ympäristökeskus, Ilmatieteen laitos, Luonnonvarakeskus, vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomainen sekä Metsähallitus vastaavat merenhoidon seuranta- ja muista tehtävistä toimialoillaan.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tässä pykälässä tarkoitettujen viranomaisten tehtävistä.
5 § Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomaisen tehtävät

Kullakin vesienhoitoalueella vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomaisen tehtäviin kuuluu:

 1) 

laatia selvitys vesien ominaispiirteistä;

 2) 

laatia selvitykset ihmisen aiheuttamista vaikutuksista vesiin;

 3) 

laatia vedenkäytön taloudelliset selvitykset;

 4) 

kerätä tiedot valtioneuvoston asetuksella säädettävistä alueista, jotka ovat Euroopan yhteisön lainsäädännön mukaan suojeltavia;

 5) 

kerätä tarpeelliset tiedot talousveden ottoon tarkoitetuista alueista;

 6) 

valmistella vesien tilan luokittelu;

 7) 

järjestää vesien seuranta ja laatia vesien seurantaohjelma;

 8) 

valmistella vesienhoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma;

 9) 

hoitaa muut kuin 1–8 kohdassa tarkoitetut ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön määräämät tehtävät vesienhoidon järjestämiseksi.

Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomaisen tehtäviin merenhoidon järjestämisessä kuuluu:

 1) 

osallistua Suomen ympäristökeskuksen koordinoiman meriympäristön ominaispiirteiden ja meriympäristön tilan alustavan arvioinnin laatimiseen;

 2) 

tehdä tarvittavat selvitykset meriympäristön hyvän tilan määrittämiseksi sekä ympäristötavoitteiden ja niihin liittyvien kuvaajien asettamiseksi;

 3) 

osallistua Suomen ympäristökeskuksen koordinoiman Itämeren tilan seurantaohjelman laatimiseen ja järjestää seuranta rannikkovesille;

 4) 

valmistella merenhoitosuunnitelmaa ja sen toimenpideohjelmaa;

5) 

hoitaa muut kuin 1–4 kohdassa tarkoitetut ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön määräämät tehtävät merenhoidon järjestämiseksi.

Suomen ympäristökeskus vastaa merenhoitosuunnitelman seurantaohjelman valmistelusta ja antaa 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tehtävissä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomaiselle asiantuntija-apua ja pitää 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetuista tiedoista laadittua rekisteriä.

6 § Vesienhoidon ja merenhoidon toimeenpano- ja tukiviranomaisen tehtävät

Vesienhoidon ja merenhoidon toimeenpano- ja tukiviranomaisen tehtävänä on edistää toimenpiteiden toteuttamista toimialueellaan.

Vesienhoidon ja merenhoidon tuen järjestämistehtävästä säädetään 1 a luvussa. Kalatalousviranomaisesta säädetään kalastuslaissa (379/2015).
1 a luku Vesienhoitoa ja merenhoitoa koskeva tuki
6 b § Tuen järjestäminen

Vesienhoidon ja merenhoidon toimeenpano- ja tukiviranomainen järjestää tuen hankinnan ja luovuttamisen tuen saajalle. Vesienhoidon ja merenhoidon toimeenpano- ja tukiviranomaisen tehtäviin kuuluu tukemisen suunnittelu, tuen hankinnan valmistelu, hankintapäätöksen ja -sopimuksen tekeminen sekä hankinnan ja tuen luovuttamisen järjestäminen tukipäätökseen perustuen sekä muut tukemisen edellyttämät järjestämistehtävät.
6 e § Tuen hakeminen

Tukea on haettava vesienhoidon ja merenhoidon toimeenpano- ja tukiviranomaiselta ennen tuettavan toimen aloittamista. Tukea ei voi hakea ennen kuin samaan toimeen myönnetyn tuen vaikutusaika on päättynyt.
6 f § Hakuaika ja tiedottaminen

Vesienhoidon ja merenhoidon toimeenpano- ja tukiviranomainen voi asettaa tuen hakemiselle hakuajan. Vesienhoidon ja merenhoidon toimeenpano- ja tukiviranomaisen on tiedotettava tuen hakumahdollisuudesta, hakemisessa noudatettavasta menettelystä sekä tuen myöntämisen edellytyksistä ja ehdoista.
6 g § Tuen myöntämisen edellytykset

Tuki voi kattaa kustannukset osaksi tai kokonaan. Myönnettävän tuen laskentaperusteena on tavaran ja palvelun arvonlisäverollinen myyntihinta vesienhoidon ja merenhoidon toimeenpano- ja tukiviranomaiselle.
6 h § Tukihakemuksen peruuttaminen

Tuen hakija voi peruuttaa hakemuksen kokonaan tai osittain tukipäätöksen tiedoksi saamiseen saakka. Hakijan on viivytyksettä ilmoitettava peruuttamisesta kirjallisesti vesienhoidon ja merenhoidon toimeenpano- ja tukiviranomaiselle.
6 i § Päätös ja sopimus

Vesienhoidon ja merenhoidon toimeenpano- ja tukiviranomainen tekee kirjallisen päätöksen tuesta. Päätös on tehtävä myös 6 h §:ssä tarkoitetussa asiassa.

Lisäksi vesienhoidon ja merenhoidon toimeenpano- ja tukiviranomainen voi tehdä tuensaajan kanssa sopimuksen toimen toteuttamisen ja tuen luovuttamisen yksityiskohdista. Sopimuksen on sisällettävä tarpeelliset määräykset sopijapuolten tehtävistä ja vastuista tukemisessa sekä noudatettavasta menettelystä ja muista tukemisen käytännön toteuttamisen yksityiskohdista.
6 j § Tuen keskeyttäminen ja takaisinperintä

Vesienhoidon ja merenhoidon toimeenpano- ja tukiviranomaisen on päätöksellään keskeytettävä tukeminen, jos:

1) on ilmeistä, että:

a)

tuen saaja on jättänyt ilmoittamatta tai antanut väärän tai harhaanjohtavan tiedon seikasta, joka on ollut omiaan olennaisesti vaikuttamaan tuen saantiin, määrään tai ehtoihin;

 b)

tuen saaja käyttää tukea olennaisesti muuhun tarkoitukseen kuin tukipäätöksessä on myönnetty; tai

 c)

tuen saaja muutoin olennaisesti rikkoo tuen ehtoja; taikka

 2) 

asianomaiseen tukeen sovellettava Euroopan unionin valtiontukea koskevan säädöksen noudattaminen tätä edellyttää.

Vesienhoidon ja merenhoidon toimeenpano- ja tukiviranomaisen on päätöksellään määrättävä jo luovutettu tuki tai sen arvo tai sen osa perittäväksi takaisin. Vesienhoidon ja merenhoidon toimeenpano- ja tukiviranomainen voi olla perimättä tukea tai sen osaa takaisin, jos tuen saaja on oikaissut 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun menettelynsä ja tuen tavoitteiden saavuttaminen ei ole vaarantunut.
6 k § Korko ja viivästyskorko

Vesienhoidon ja merenhoidon toimeenpano- ja tukiviranomaisen on sisällytettävä takaisin perittävälle määrälle tuen myöntämispäivästä korkolain (633/1982) 3 §:n 2 momentin mukaista vuotuista korkoa lisättynä kolmella prosenttiyksiköllä. Jos takaisin perittävää määrää ei makseta viimeistään vesienhoidon ja merenhoidon toimeenpano- ja tukiviranomaisen asettamana eräpäivänä, sille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan.
6 l § Oikaisuvaatimus ja muutoksenhaku tukea koskevista päätöksistä

Vesienhoidon ja merenhoidon toimeenpano- ja tukiviranomaisen tämän luvun mukaiseen päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa (434/2003).
6 m § Kirjanpito

Tuen saajan on pidettävä hankkeesta kirjanpitolain (1336/1997) mukaista kirjanpitoa erillisellä kustannuspaikalla tai muulla tavalla siten, että tuen käytön valvonta on vaikeudetta mahdollista. Tuen saajan on säilytettävä kaikki tuen toteuttamiseen liittyvät tositteet kirjanpitolain mukaisesti.
9 § Seuranta

Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomaisen laatimat vesien seurantaohjelmat yhteensovitetaan vesienhoitoalueella ja liitetään vesienhoitosuunnitelmaan. Seurantaohjelmaa laadittaessa otetaan huomioon vesimuodostuman tilan kannalta edustava toiminnan harjoittajalle muun lain nojalla kuuluva tarkkailu.
10 a § Pohjavesialueen määrittäminen

Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomainen määrittää pohjaveden muodostumisalueen rajan (muodostumisalue) ja uloimman rajan alueelle, jolla on vaikutusta pohjavesimuodostuman veden laatuun tai muodostumiseen (pohjavesialue). Jos vedenhankintakäytössä olevan tai käyttöön soveltuvan pohjavesialueen tai sen muodostumisalueen rajaa ei ilman huomattavia vaikeuksia voida määrittää, pohjavesialue voidaan määrittää myös pistemäisenä.

10 b § Pohjavesialueen luokitus

Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomainen luokittelee pohjavesialueen vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden ja suojelutarpeen perusteella:

 1) 

1-luokkaan vedenhankintaa varten tärkeän pohjavesialueen, jonka vettä käytetään tai jota on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli 50 ihmisen tarpeisiin;

 2) 

2-luokkaan muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuu 1 kohdassa tarkoitettuun käyttöön.

Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomainen luokittelee lisäksi E-luokkaan pohjavesialueen, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä pohjavesialueen luokituksen perusteista.
10 c § Pohjavesialueen rajan ja luokituksen muuttaminen

Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomaisen on muutettava pohjavesialueen rajausta tai luokitusta, jos niihin olennaisesti vaikuttava tieto sitä edellyttää.
10 d § Pohjavesialueen määrittämisen ja luokituksen valmistelu

Vesienhoitosuunnitelman laatimisen yhteydessä tehtävän pohjavesialueen määrittämisen ja luokituksen valmistelussa laadittavien valmisteluasiakirjojen tiedoksi antamisessa ja niitä koskevassa kuulemisessa noudatetaan, mitä 15 §:ssä säädetään. Jos pohjavesialueen luokkaa tai rajaa muutetaan vesienhoitosuunnitelman laatimisesta erillisenä menettelynä, 15 §:ssä säädetystä poiketen vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomaisen on pidettävä valmisteluasiakirjat nähtävillä vähintään 30 päivää. Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomaisen on pyydettävä asiassa lausunto pohjavesialueen sijaintikunnalta ja niiltä kunnilta, joiden vedenhankintaan tai maankäyttöön pohjavesialueen rajauksella ja luokituksella voi olla vaikutusta sekä siltä maakunnan liitolta, jonka alueella pohjavesialue sijaitsee.

Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomainen tallettaa ympäristönsuojelun tietojärjestelmään tiedot pohjavesialueiden rajoista, luokituksesta ja luokituksen perusteista sekä muista pohjavesialueen ominaisuuksista.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä valmistelussa esitettävistä tiedoista ja kuulemisessa noudatettavasta menettelystä sekä tietojärjestelmään merkittävistä pohjavesialuetta koskevista tiedoista.
10 f § Pohjavesialueen suojelusuunnitelman valmistelu

Kunnan on pohjavesialueen suojelusuunnitelmaa laadittaessa tai muutettaessa varattava kaikille mahdollisuus tutustua ehdotukseen ja esittää siitä mielipiteensä. Suojelusuunnitelmaa koskevasta ehdotuksesta on pyydettävä lausunto niiltä kunnilta, joita suojelusuunnitelma voi koskea, sekä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomaiselta.

Kunnan on julkaistava suojelusuunnitelma ja tiedotettava siitä sekä toimitettava suojelusuunnitelma vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomaiselle merkittäväksi ympäristönsuojelun tietojärjestelmään.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä suojelusuunnitelman tiedottamisessa noudatettavasta menettelystä.
11 § Vesienhoitosuunnitelma

Viranomaisten ja julkisia palveluja tarjoavien laitosten on annettava maksutta vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomaiselle ja vesienhoidon ja merenhoidon toimeenpano- ja tukiviranomaiselle hallussaan olevia tarpeellisia muita tietoja kuin henkilötietoja vesienhoitosuunnitelman laatimiseksi tässä laissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi. Viranomaisten on luovutettava tietoja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) salassapitosäännösten estämättä.

13 § Vesienhoitosuunnitelman valmistelu

Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomaisen on vesienhoitosuunnitelman laatimista varten tehtävä:

 1) 

hoitosuunnitelman laatimisen aikataulu ja työohjelma vähintään kolme vuotta ennen hoitosuunnitelmakauden alkamista;

 2) 

yhteenveto vesistöalueen hoitoa koskevista keskeisistä kysymyksistä vähintään kaksi vuotta ennen hoitosuunnitelmakauden alkamista; sekä

 3) 

hoitosuunnitelmaehdotus vähintään vuosi ennen hoitosuunnitelmakauden alkamista.
14 § Yhteistyö vesienhoitosuunnitelman valmistelussa

Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomaisen on järjestettävä vesienhoitosuunnitelman valmistelun eri vaiheissa riittävä yhteistyö ja vuorovaikutus vesienhoitoalueen eri viranomaisten ja muiden tahojen kanssa. Tätä varten tulee olla vähintään yksi yhteistyöryhmä. Yhteistyöryhmiä voidaan perustaa myös vesistöalueittain.

Vesienhoitosuunnitelman yhteensovittamista varten vesienhoitoalueella on vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomaisen ja toimeenpano- ja tukiviranomaisen, vesitalous- ja kalataloustehtäviä hoitavan elinvoimakeskuksen, sekä muiden vesienhoitoon ja merenhoitoon liittyvien tehtäväkokonaisuuksien edustajista muodostuva ohjausryhmä. Ohjausryhmän toiminnasta vastaa vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomainen. Ohjausryhmän kokoonpanosta määrää ympäristöministeriö. Elinvoimakeskuksen tehtävistä ja toimialueista säädetään elinvoimakeskuksista sekä Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksesta annetussa laissa ja sen nojalla.
15 § Osallistuminen ja tiedottaminen

Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomaisen on annettava 13 §:ssä tarkoitetut valmisteluasiakirjat tiedoksi julkisella kuulutuksella. Julkisesta kuulutuksesta säädetään hallintolaissa. Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomaisen on julkaistava tieto kuulutuksesta vesienhoitoalueen kunnissa. Kunnan ilmoituksista säädetään kuntalain (410/2015) 108 §:ssä.

Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomaisen on varattava kaikille mahdollisuus tutustua valmisteluasiakirjoihin ja niiden tausta-asiakirjoihin ja esittää niistä mielipiteensä kirjallisesti tai sähköisesti kuuden kuukauden ajan, joka alkaa 1 momentissa tarkoitetun kuulutuksen julkaisemisajankohdasta.

Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomaisen on lisäksi pyydettävä tarvittavat lausunnot. Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomainen järjestää tarpeen mukaan tiedotustilaisuuksia, joissa varataan tilaisuus mielipiteiden esittämiseen. Valmisteluasiakirjoista ja menettelyn aikatauluista säädetään 13 §:ssä. Valmisteluasiakirjojen ja tausta-asiakirjojen julkisuudesta säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa.
16 § Vesienhoitosuunnitelman käsittely

Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomainen toimittaa ohjausryhmässä käsitellyn ehdotuksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi ympäristöministeriölle.
17 § Vesienhoitosuunnitelman hyväksyminen

Ympäristöministeriö julkaisee valtioneuvoston hyväksymät vesienhoitosuunnitelmat sähköisesti. Ympäristöministeriö toimittaa valtioneuvoston päätöksen sähköisesti vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomaiselle.

Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomaisen on annettava valtioneuvoston päätös tiedoksi julkisella kuulutuksella. Julkisesta kuulutuksesta säädetään hallintolaissa. Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomaisen on julkaistava tieto kuulutuksesta vesienhoitoalueen kunnissa. Kunnan ilmoituksista säädetään kuntalain 108 §:ssä. Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomainen toimittaa lisäksi päätöksen niille viranomaisille, joita asian käsittelyn aikaisemmissa vaiheissa on kuultu.
26 a § Merenhoidon järjestäminen

Merenhoidon ja vesienhoidon yhteensovittamisesta vastaa vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomainen yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa.

26 f § Merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelma

Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomainen laatii toimenpideohjelman merenhoitosuunnitelmassa asetettujen ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi ottaen huomioon toimenpiteiden kustannustehokkuuden sekä teknisen toteuttamiskelpoisuuden. Toimenpideohjelma voidaan laatia koskemaan yhtä tai useampaa merivesien osaa. Toimenpideohjelmassa tulee tarkastella toimenpiteiden vaikutuksia myös Suomen talousvyöhykkeen ulkopuoliseen merialueeseen.
26 j § Osallistuminen ja tiedottaminen

Ympäristöministeriön on yhteistyössä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomaisen kanssa annettava merenhoitosuunnitelman valmisteluasiakirjat tiedoksi julkisella kuulutuksella. Julkisesta kuulutuksesta säädetään hallintolaissa. Tieto kuulutuksesta on julkaistava kunnissa. Kunnan ilmoituksista säädetään kuntalain 108 §:ssä. Ympäristöministeriön on yhteistyössä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomaisen kanssa:

 1) 

varattava kaikille mahdollisuus osallistua merenhoitosuunnitelman valmisteluun, tutustua merenhoitosuunnitelman valmisteluasiakirjoihin ja niiden tausta-asiakirjoihin sekä esittää niistä mielipiteensä kirjallisesti tai sähköisesti vähintään 30 vuorokauden ajan kuulutuksen julkaisemisajankohdasta lukien;

 2) 

pyydettävä tarvittavat lausunnot; ja

 3) 

järjestettävä tarpeen mukaan tiedotustilaisuuksia, joissa varataan tilaisuus mielipiteiden esittämiseen.
26 l § Valtioneuvoston asetus merenhoidon järjestämisestä

Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin:

 6)

Suomen ympäristökeskuksen tehtävistä merenhoidon suunnittelussa ja seurannassa sekä muista viranomaistehtävistä;

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2026.

HE 13/2025

HaVM 15/2025

EV 74/2025

Helsingissä 27.6.2025

Tasavallan Presidentti Alexander Stubb Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen