2025

71/2025 Valtiovarainministeriön asetus luottolaitoksen valmiussuunnittelun perusteista

Valtiovarainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään luottolaitostoiminnasta annetun lain (610/2014) 5 luvun 16 §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kun se on laissa 667/2022:
1 § Valmiussuunnittelun rakenne

Luottolaitoksen tulee laatia valmiussuunnitelma, joka kattaa ainakin seuraavat osa-alueet:

 1) 

riskiarvio;

 2) 

riskiarvioon perustuva suunnittelu ja etukäteisvalmistelu;

3) 

toiminta vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

Jos luottolaitoksen valmiussuunnitelma ei ole itsenäinen asiakirja, sen sisällön tulee olla vaivatta selvitettävissä muista asiakirjoista.

Jos luottolaitos kuuluu konsolidointiryhmään, valmiussuunnitelma voidaan laatia konsolidoidulla tasolla. Siltä osin kuin valmiussuunnitelma laaditaan konsolidoidulla tasolla, valmiussuunnitelman laatimista koskevia tämän asetuksen säännöksiä sovelletaan ainoastaan konsolidointiryhmän emoyhteisönä toimivaan luottolaitokseen tai konsolidointiryhmän emoyhteisönä toimivaan luottolaitostoiminnasta annetun lain (610/2014) 2 a luvun 1 §:ssä tarkoitettuun luvanvaraiseen omistusyhteisöön taikka mainitun pykälän 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettuun luottolaitokseen, joka on nimetty vastaamaan konsolidoitujen vaatimusten täyttämisestä.

Jos luottolaitos on talletuspankkien yhteenliittymästä annetussa laissa (599/2010) tarkoitettu yhteenliittymän jäsenluottolaitos, valmiussuunnitelma voidaan laatia yhteenliittymän tasolla. Siltä osin kuin valmiussuunnitelma laaditaan yhteenliittymän tasolla, valmiussuunnitelman laatimista koskevia tämän asetuksen säännöksiä sovelletaan ainoastaan talletuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisöön.

2 § Riskiarvio

Luottolaitoksen valmiussuunnittelun tulee perustua riskiarvioon.

Riskiarvio on laadittava vähintään neljän vuoden välein, sekä jos luottolaitoksen omassa toiminnassa tai sen toimintaympäristössä tapahtuu merkittäviä muutoksia.

Riskiarviointia laadittaessa on otettava huomioon luottolaitoksen riskiarvioinnin kannalta merkittävät tietolähteet.

Riskiarvioinnissa on otettava huomioon luottolaitokselle merkitykselliset luonnon ja ihmisen aiheuttamat riskit, jotka voivat johtaa poikkeamaan. Tällöin otetaan huomioon toimialojen ja valtioiden rajat ylittävät riskit, onnettomuudet, luonnonkatastrofit, kansanterveydelliset hätätilanteet, hybridiuhat ja muut uhat sekä erityisesti seuraavat unionin pelastuspalvelumekanismista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1313/2013/EU 6 artiklan mukaisen sisäministeriön yleisen riskiarvioinnin mukaiset uhkamallit ja häiriötilanteet:

 1) 

poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus;

 2) 

sotilaallisen voiman käyttö;

 3) 

yhteiskunnan rakenteisiin tai laajoihin ihmisjoukkoihin tehty terroristinen tai muu väkivaltainen isku;

 4) 

sähkön saannin suurhäiriö;

 5) 

tieto- ja viestintäverkkojen sekä tieto- ja viestintäpalveluiden häiriöt;

 6) 

vesihuollon häiriöt.

Valmiussuunnittelussa tulee ottaa huomioon luottolaitoksen tuottamien palvelujen merkitys yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiselle.

3 § Valmiussuunnittelu ja etukäteisvalmistelu

Luottolaitoksen valmiussuunnitelmassa tulee kuvata, miten luottolaitos etukäteisesti valmistautuu riskiarvion mukaisiin riskeihin.

Valmiussuunnitelman tulee sisältää selvitys ainakin:

 1) 

valmiussuunnittelun johtovastuista, organisaatiosta ja käytössä olevista resursseista;

 2) 

tieto- ja viestintätekniikan ja tiedonhallinnan suojaamisesta vakavilta häiriötilanteilta;

 3) 

viranomaisyhteistyöstä valmiussuunnittelussa:

 4) 

osallistumisesta rahoitusmarkkinoiden valmiussuunnitteluun;

5) 

henkilöstön kouluttamisesta normaaliolojen vakavia häiriötilanteita ja poikkeusoloja varten;

6) 

valmiussuunnitelman ylläpitämisestä ja päivittämisestä.
4 § Toiminta vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa

Luottolaitoksen valmiussuunnitelman tulee sisältää selvitys siitä, miten luottolaitos on suunnitellut Suomessa sijaitsevan toimintansa ja sitä tukevan toiminnan vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

Valmiussuunnitelmassa tulee olla selvitys ainakin seuraavista järjestelyistä vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa:

 1) 

valmiuden säätelyä koskevat toimintamallit;

 2) 

tehtävien priorisointi ja toiminnan varmistaminen vaiheittain;

 3) 

vakavan häiriötilanteen ja poikkeusolojen johtaminen;

 4) 

tilannekuvatoiminta;

 5) 

henkilöstön, toimitilojen ja alihankkijoiden käytön järjestelyt;

 6) 

varmistettavien palvelujen tuottamisen kannalta välttämättömän tieto- ja viestintätekniikan varmistaminen;

7) 

varmistettavien palvelujen tuottamisen kannalta välttämättömien tietojen käytön varmistaminen;

 8) 

viranomaisyhteistyön järjestäminen;

 9) 

tietoliikenneyhteyksien turvaaminen;

 10) 

sähkönsaannin turvaaminen;

 11) 

viestinnän järjestelyt;

 12) 

valmiuslain (1552/2011) 4 luvussa säädettyjen poikkeusoloissa toteuttavien toimien täytäntöönpano;

 13) 

muut kuin 1–12 kohdassa tarkoitetut luottolaitoksen toimintakykyyn ja sen palauttamiseen vaikuttavat toimenpiteet;

14) 

vakavien häiriötilanteiden ja poikkeusolojen jälkeiset toimet.
5 § Varmistettavat palvelut

Luottolaitoksen valmiussuunnitelman tulee sisältää selvitys siitä, miten se on riskiarvion mukaisissa tilanteissa valmistautunut turvaamaan seuraavat normaalioloissa Suomessa ylläpitämänsä kyvyt ja tarjoamansa palvelut:

 1) 

asiakkuus- ja tilitietojen saatavuus;

 2) 

tilisiirrot ja toistuvaissuoritukset;

 3) 

korttimaksamisen palvelut;

 4) 

käteisrahapalvelut;

5) 

pankkien välinen maksaminen;

6) 

antolainauspalvelut;

7) 

rahoitusvälineiden kaupankäynti-, selvitys-, toimitus- ja säilytyspalvelut;

 8) 

valtion sekä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiselle merkittävien yritysten ja yhteisöjen varainhankinta ja arvopaperiomistusten käyttö;

 9) 

asiakkaiden vahva sähköinen tunnistautuminen.
6 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 17 päivänä maaliskuuta 2025.

Tämän asetuksen 2 §:n mukainen valmiussuunnitelma tulee laatia viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025.

Helsingissä 6.3.2025

Elinkeinoministeri Wille Rydman Neuvotteleva virkamies Markus Kari