Kerääjäkasvin ja varsinaisen viljelykasvin on oltava eri viljelykasveja. Varsinaisen viljelykasvin on oltava yksivuotisena viljeltävä peltoviljelykasvi tai puutarhakasvi, ei kuitenkaan nurmikasvi. Kerääjäkasvikasvusto voi olla seoskasvusto. Kerääjäkasvikasvusto ei saa koostua yksinomaan typensitojakasveista. Hamppua ei saa kylvää kerääjäkasviksi.

Sijoittavilla tai multaavilla laitteilla levitettävien aineiden levitysmäärän on oltava vähintään 15 kuutiometriä hehtaarille. Kuivalannan, kompostoidun lannan, lannasta erotetun kuivajakeen ja orgaanisen lannoitevalmisteen, jonka kuiva-ainepitoisuus on vähintään 20 prosenttia, levitysmäärän on oltava vähintään 10 kuutiometriä hehtaarille. Korkean ravinnepitoisuuden sisältävien aineiden, joiden fosforipitoisuus on vähintään 3 kilogrammaa kuutiometriä kohden, levitysmäärän on oltava vähintään 5 kuutiometriä hehtaarille.

Monivuotinen nurmikasvusto on perustettava ja se on säilytettävä lohkolla perustamisvuodesta sitoumuskauden loppuun asti. Nurmikasvuston ja kaksitasouoman kasvuston saa perustaa myös ennen sitoumuskauden alkua. Kasvusto saadaan perustaa käyttämällä valmiita nurmi- ja heinäkasvien siemenseoksia. Perustamisen yhteydessä kasvustoa on mahdollista lannoittaa nopean kasvuunlähdön varmistamiseksi. Kaksitasouomaa ei saa lannoittaa eikä muokata. Jos kasvusto perustetaan suojaviljaan, se on perustettava jo edellisenä kasvukautena. Aluetta ei saa perustamisen jälkeen muokata tai lannoittaa. Aluetta saa muokata, jos kasvusto on uusittava 6 momentissa tarkoitetussa tapauksessa. Kasvinsuojeluaineilla käsittely on mahdollista ainoastaan hukkakauran tai vaikeiden tuulilevitteisten rikkakasvien torjunnassa.

Turvepeltojen nurmella saadaan tehdä salaojitus, kalkitus tai muu maanrakennetta parantavan aineen levitys. Edellä mainittujen toimenpiteiden yhteydessä rikkoutunut tai tuhoutunut kasvusto on heti toimenpiteen jälkeen kylvettävä nurmi- tai heinäkasveilla. Sato on korjattava vuosittain viimeistään 15 päivänä syyskuuta ja sen saa käyttää hyödyksi. Luonnon monimuotoisuuden huomioon ottamiseksi niitto on toteutettava siten, ettei vaaranneta lintujen pesintöjä ja nisäkkäiden poikasia. Niittoa ei saa tehdä kiertämällä lohkoa reunoilta keskelle päin. Alueen laidunnus on sallittua, mutta tällöin on huolehdittava siitä, että pellon pinta pysyy nurmipeitteisenä.

Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitoa koskevan ympäristösopimuksen tekemisen edellytyksenä on, että suunnitellut hoitotoimenpiteet ovat tarkoituksenmukaisia luonnonvarojen kestävän käytön ja ympäristön tilan kannalta. Sopimusaluetta on hoidettava ja kunnostettava 35 §:ssä tarkoitetun suunnitelman ja ympäristösopimuksen mukaisesti. Suunnitelmaan voidaan sisällyttää tilan viljelyhistoriaan kuuluvien rakennelmien, muinaismuistojen sekä niiden lähiympäristöjen hoitoa. Hoito ja kunnostustoimenpiteet eivät saa vaarantaa alueen tai kohteen suojelun tai sopimuksen perusteena olevia arvoja.

Ympäristökorvausta maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitoa koskevan ympäristösopimuksen perusteella ei makseta siltä ajalta, kun laiduntamisesta pidetään taukoa loispaineen tai uhanalaisen lajin säilymisen vuoksi. Jos 45 §:ssä tarkoitettu peruskunnostusraivaus tai aitaamistoimenpide ei valmistu mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitetussa määräajassa, edellä mainitun ympäristösopimuksen perusteella ei makseta ympäristökorvausta kyseiseltä vuodelta. Edellä mainitun ympäristösopimuksen perusteella ei makseta peruslohkoja jakavien väliaitojen tekemisestä.