2025

2/2025 Valtioneuvoston asetus teollisuuden tuotantoprosessien vähähiilistämisen ja energiatehokkuuden edistämiseen sekä ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen edistämiseen myönnettävästä avustuksesta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään valtionavustuslain (688/2001) 8 §:n nojalla:

1 luku Yleiset säännökset
1 § Soveltamisala

Tässä asetuksessa säädetään sellaisesta valtionavustuslain (688/2001) 5 §:n 3 momentin mukaisena erityisavustuksena teollisuuden tuotantoprosessien vähähiilistämisen ja energiatehokkuuden edistämiseen sekä ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen edistämiseen liittyviin investointihankkeisiin myönnettävästä valtionavustuksesta, jonka Euroopan komissio on erillisen ilmoituksen perusteella hyväksynyt sisämarkkinoille soveltuvaksi.

2 § Valtionapuviranomainen

Valtionapuviranomainen tämän asetuksen nojalla myönnettävässä avustuksessa on Innovaatiorahoituskeskus Business Finland.

3 § Avustuksen saaja

Valtionavustusta voidaan myöntää Suomessa toimivalle yritykselle. Avustusta ei kuitenkaan voida myöntää luottolaitoksille tai muille rahoituslaitoksille.
4 § Avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset

Avustusta voidaan myöntää sellaiseen Suomessa, Ahvenanmaan maakunnan aluetta lukuun ottamatta, toteutettavaan investointihankkeeseen, jonka vaikutusten arvioidaan kokonaisharkinnan perusteella olevan Suomen ilmastotavoitteiden ja elinkeinopoliittisten tavoitteiden kannalta merkittäviä. Avustusta voidaan myöntää, jos investoinnin hyväksyttävät kustannukset ovat vähintään 30 000 000 euroa.

Avustusta ei voida myöntää vaikeuksissa olevalle yritykselle siten kuin vaikeuksissa oleva yritys määritellään Euroopan komission valtiontukea rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen koskevista suuntaviivoista antamassa tiedonannossa 2014/C 249/01.

Avustusta ei voida myöntää eikä maksaa yritykselle, jolle on annettu sellaiseen komission aikaisempaan päätökseen perustuva maksamaton perintämääräys, jossa valtiontuki on julistettu sääntöjenvastaiseksi ja sisämarkkinoille soveltumattomaksi.

Avustusta ei voida myöntää yritykselle, johon sovelletaan Euroopan unionin asettamia pakotteita.
5 § Avustuksen hakeminen

Avustusta haetaan Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandilta ennen investointihankkeen töiden alkamista.

Investointihankkeen töiden alkamisella tarkoitetaan investointiin liittyvien rakennustöiden alkamista tai ensimmäistä laillisesti velvoittavaa laitetilaussitoumusta tai muuta sellaista sitoumusta, joka tekee investoinnista peruuttamattoman, sen mukaan, kumpi tapahtuu aikaisemmin. Maan ostoa ja valmistelutöitä, kuten lupien hankkimista ja alustavien toteutettavuustutkimusten tekemistä, ei katsota töiden alkamiseksi.

Avustuksen hakijan on esitettävä asian ratkaisemista varten tarvittavat tiedot. Hakemuksessa on oltava ainakin seuraavat tiedot:

 1) 

yrityksen nimi ja koko, yhteystiedot ja kotipaikka sekä yritys- ja yhteisötunnus;

 2) 

kuvaus investointihankkeesta, avustuksen tämän asetuksen mukainen käyttötarkoitus sekä hankkeen tavoitteet, toteuttamistapa ja hankkeen alkamis- ja päättymispäivä;

 3) 

hankkeen kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma;

 4) 

haettavan avustuksen määrä;

 5) 

arvio hankkeen tämän asetuksen mukaisista vaikutuksista;

 6) 

arvio avustuksen vaikutuksista hankkeen toteuttamiseen mukaan lukien hankkeen kannattavuuslaskelma ilman avustusta ja avustuksen kanssa;

 7) 

tarpeelliset tiedot ja selvitykset investoinnin tässä asetuksessa säädettyjen avustuksen myöntöedellytysten täyttymisestä;

 8) 

muut kuin 1–7 kohdassa tarkoitetut valtionapuviranomaisen edellyttämät asian ratkaisemista varten tarvittavat tiedot.

Jos avustusta haetaan 3 luvussa tarkoitetulle investoinnille, avustuksen hakijan on 3 momentissa tarkoitettujen tietojen lisäksi esitettävä valtiontukitoimenpiteitä koskevia tilapäisiä kriisi- ja siirtymäpuitteita talouden tukemiseksi Venäjän hyökättyä Ukrainaan annetun komission tiedonannon 2023/C 101/03 (kriisi- ja siirtymäpuitteet) liitteen II mukaiset tiedot lukuun ottamatta vain kriisi- ja siirtymäpuitteiden 86 kohdan mukaisia tukia koskevia tietoja.

6 § Avustuspäätös

Avustuksesta päättää Innovaatiorahoituskeskus Business Finland kuultuaan työ- ja elinkeinoministeriötä.

Avustus on myönnettävä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025.

Innovaatiorahoituskeskus Business Finland voi asettaa avustuspäätöksessä tarkempia ehtoja ja rajoituksia avustuksen käytölle ja maksamiselle. Innovaatiorahoituskeskus Business Finland voi erityisestä syystä hakemuksesta tarkistaa avustuspäätöksessä määriteltyjä tuen käyttötarkoitusta tai ehtoja.
7 § Avustuksen maksaminen ja valvonta

Innovaatiorahoituskeskus Business Finland päättää avustuksen maksamisesta, maksamisen keskeyttämisestä ja takaisinperinnästä sekä vastaa avustuksen käytön valvonnasta.

Avustus maksetaan jälkikäteen hakemuksen perusteella toteutuneiden, maksettujen ja hyväksyttävien kustannusten perusteella yhdessä tai avustuspäätöksen mukaisessa useammassa erässä. Maksatushakemukseen on liitettävä maksamisen edellyttämät tarpeelliset tiedot.

Viimeisen maksuerän tulee olla vähintään 20 prosenttia myönnetystä avustuksesta. Investoinnin tulee olla kokonaan toteutettu ennen viimeisen erän maksamista. Viimeisen erän maksamisen edellytyksenä on hankkeen hyväksytty loppuraportti hankkeen tuloksista ja hyödyntämismahdollisuuksista sekä varojen käytöstä.
2 luku Tuki teollisuuden tuotantoprosessien vähähiilistämiseen ja energiatehokkuustoimenpiteisiin
8 § Vähähiilistämis- ja energiatehokkuusinvestointeihin myönnettävän avustuksen käyttötarkoitus

Avustusta voidaan myöntää investointiin, joka mahdollistaa vähintään toisen seuraavista:

 1) 

suorat kasvihuonekaasupäästöt avustuksen saajan fossiilisia polttoaineita energialähteenä tai raaka-aineena käyttävästä teollisuuslaitoksesta vähenevät vähintään 40 prosenttia verrattuna avustusta edeltäneeseen tilanteeseen tuotantoprosessien sähköistämisen avulla tai siirtymällä käyttämään uusiutuvaa vetyä tai uusiutuvasta vedystä tuotettuja polttoaineita fossiilisten polttoaineiden asemesta;

 2) 

avustuksen saajan teollisuuslaitoksen energiankulutus vähenee tuetun toiminnan osalta vähintään 20 prosenttia verrattuna avustusta edeltäneeseen tilanteeseen.

Teollisuuslaitoksella tarkoitetaan:

 1) 

päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluvien investointien osalta kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta unionissa ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY 3 artiklan e kohdan mukaista kiinteää teknistä kokonaisuutta, joka liittyy teolliseen tuotantotoimintaan;

 2) 

päästökaupan piiriin kuulumattomien investointien osalta sellaista teknistä kokonaisuutta, joka on verrannollinen 1 kohdassa tarkoitettuun kiinteään tekniseen kokonaisuuteen ja joka liittyy teolliseen tuotantotoimintaan.

Suorien kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen 1 momentin 1 kohdan mukaisesti todetaan viiden avustushakemusta edeltävän vuoden keskimääräisten suorien kasvihuonekaasupäästöjen perusteella ottaen huomioon myös biomassan poltosta aiheutuvat todelliset päästöt. Energiankulutuksen väheneminen 1 momentin 2 kohdan mukaisesti todetaan viiden avustushakemusta edeltävän vuoden aikana toteutuneen keskimääräisen energiankulutuksen perusteella.

Päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluvaan toimintaan liittyvien investointien osalta avustuksen on johdettava siihen, että avustusta saavan laitoksen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät tarkistettujen vertailuarvojen määrittämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan 2 kohdan mukaisesti päästöoikeuksien jakamiseksi maksutta kaudella 2021–2025 annetussa komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2021/447 vahvistettuja ilmaisjaon viitearvoja pienemmiksi.
9 § Edellytykset uusiutuvan vedyn ja uusiutuvasta vedystä tuotettujen polttoaineiden käytölle vähähiilistämisinvestoinneissa

Jos avustus myönnetään sellaiseen 8 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuun teollisuuden vähähiilistämistä koskevaan investointiin, johon liittyy uusiutuvan vedyn käyttöä, käytettävän vedyn on oltava tuotettu uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2018/2001 ja sen täytäntöönpanosäädöksissä tai delegoiduissa säädöksissä säädettyjen muuta kuin biologista alkuperää olevia uusiutuvia nestemäisiä ja kaasumaisia liikenteen polttoaineita koskevien menetelmien mukaisesti.

Jos avustus myönnetään sellaiseen 8 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuun teollisuuden vähähiilistämistä koskevaan investointiin, johon liittyy uusiutuvasta vedystä tuotettujen polttoaineiden käyttöä, käytettävien polttoaineiden on täytettävä seuraavat vaatimukset:

 1) 

ne ovat nestemäisiä ja kaasumaisia polttoaineita, jotka on tuotettu uusiutuvasta vedystä, jonka energiasisältö on peräisin muista uusiutuvista lähteistä kuin biomassasta;

 2) 

niillä saavutetaan elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästövähennykset, jotka ovat vähintään 70 prosenttia verrattuna fossiiliseen vertailukohtaan 94 g CO2eq/MJ; ja

 3) 

ne on tuotettu muuta kuin biologista alkuperää oleville uusiutuville nestemäisille ja kaasumaisille liikenteen polttoaineille uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2018/2001 ja sen täytäntöönpanosäädöksissä tai delegoiduissa säädöksissä vahvistettujen menetelmien mukaisesti.
10 § Vähähiilistämis- ja energiatehokkuusinvestointien hyväksyttävät kustannukset

Avustuksen hyväksyttäviä kustannuksia ovat 8 §:n 1 momentissa tarkoitettuun investointihankkeeseen liittyvät sähköistämiseen, uusiutuvaan vetyyn tai uusiutuvasta vedystä tuotettuihin polttoaineisiin siirtymiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen tarvittavien laitteiden, koneiden ja laitosten kohtuulliset kustannukset sekä muut kohtuulliset investointikustannukset.

Hyväksyttäviä kustannuksia eivät ole:

 1) 

palkat;

 2) 

yleiskustannukset;

 3) 

edustusmenot;

 4) 

korot ja muut rahoituskustannukset;

 5) 

valtion maksuperustelakiin (150/1992) perustuvat maksut;

 6) 

kustannusvaraukset;

 7) 

avustukseen oikeutetun yrityksen maksamat tai korvaamat matkakustannukset;

8) 

avustukseen oikeutetun yrityksen osana tavaroiden tai palvelujen hankintahintaa maksamat arvonlisäverot.

Avustuksen saajaan etuyhteydessä olevalta taholta tehtyjen hankintojen kustannukset ovat hyväksyttäviä vain siltä osin, kuin avustukseen oikeutettu yritys osoittaa kustannusten vastaavan omakustannehintaa. Avustukseen oikeutettuun yritykseen etuyhteydessä olevalta taholta tehtyihin hankintoihin sovelletaan, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään hyväksyttävistä kustannuksista. Liiketoimen osapuolet ovat etuyhteydessä toisiinsa, jos toinen pystyy käyttämään toiseen nähden määräysvaltaa tai huomattavaa vaikutusvaltaa sen taloutta ja liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa taikka kolmannella osapuolella on yksin tai yhdessä lähipiirinsä kanssa määräysvalta liiketoimen molemmissa osapuolissa.
11 § Vähähiilistämis- ja energiatehokkuusinvestointeihin myönnettävän avustuksen enimmäismäärä

Avustusta voidaan hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää enintään:

 1) 

50 prosenttia 8 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettujen muiden kuin sähköistämiseen liittyvien kasvihuonekaasupäästöjä vähentävien investointien hyväksyttävistä kustannuksista;

 2) 

30 prosenttia 8 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettujen kasvihuonekaasupäästöjä vähentävien sähköistämiseen liittyvien investointien hyväksyttävistä kustannuksista;

 3) 

30 prosenttia 8 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettujen energiankulutusta vähentävien investointien hyväksyttävistä kustannuksista.

Avustus voi olla enintään 200 miljoonaa euroa yrityksen osalta.

Avustus voi kohdistua sellaiseen investointihankkeeseen, jolle on myönnetty muuta valtiontukea tai keskitetysti hallinnoitua Euroopan unionin rahoitusta samojen hyväksyttävien kustannusten perusteella, kunhan tällainen valtiontukien kasautuminen ei johda siihen, että minkään sovellettavan säännöksen mukainen tuen enimmäismäärä tai enimmäistuki-intensiteetti ylittyvät. Tukien yhteismäärä ei koskaan saa olla yli 100 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.
12 § Vähähiilistämis- ja energiatehokkuusinvestointien valmistumisen määräaika

Avustuksella rahoitettavan laitoksen tai laitteiston on oltava valmis ja toiminnassa 36 kuukauden kuluessa avustuksen myöntämispäivästä.

Mikäli 1 momentin mukaista 36 kuukauden määräaikaa ei noudateta, myönnetyn avustuksen määrästä vähennetään avustusta maksettaessa yksi prosentti jokaista 36 kuukauden aikarajan ylittävää täyttä kuukautta kohden myönnetyn avustuksen kokonaismäärään asti. Vähennystä avustuksen määrästä ei kuitenkaan tehdä, jos viivästyminen on johtunut avustuksen saajasta riippumattomasta odottamattomasta syystä.
13 § Vähähiilistämis- ja energiatehokkuusinvestointien tukemisen muut erityiset edellytykset

Avustus ei saa kohdistua avustuksen saajan kokonaistuotantokapasiteetin lisäämiseen. Tällaiseksi ei kuitenkaan lueta 8 §:n 1 momentissa tarkoitetun investoinnin toteuttamiseen liittyvistä teknisistä syistä välttämätöntä kapasiteetin lisäämistä enintään kahdella prosentilla verrattuna avustuksen myöntämistä edeltäneeseen tilanteeseen.

Avustuksen on kannustettava tuensaajaa tekemään investointi, jota se ei toteuttaisi lainkaan tai jonka se toteuttaisi rajoitetusti tai eri tavalla ilman tukea.

Avustusta ei voida myöntää pelkästään sovellettavien Euroopan unionin normien täyttämiseen.
14 § Vähähiilistämis- ja energiatehokkuusinvestointeja koskevien avustushakemusten vertailussa sovellettavat perusteet

Valtionapuviranomainen päättää tuen myöntämisestä kokonaisharkinnan perusteella vertailemalla hankkeiden vaikuttavuutta seuraavilla perusteilla:

 1) 

hankkeen toteutettavuus, joka kattaa hankkeen teknisen ja taloudellisen toteutettavuuden, resurssien saatavuuden sekä tarvittavan teknologian;

 2) 

kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen investointihankkeen ansiosta;

 3) 

energiankulutuksen vähentäminen investointihankkeen ansiosta;

 4) 

hankkeen kustannustehokkuus arvioituna tuen määrällä vähintään jompaakumpaa seuraavista kohden: hankkeen arvioitu kokonaispäästövähennys (CO2) ja energian loppukulutuksen kokonaisvähennys (GJ) investoinnin arvioidun elinkaaren aikana;

 5) 

muut vaikutukset, kuten muut ympäristövaikutukset, vaikutukset työllisyyteen ja aluetalouteen, vaikutukset mahdollisuuteen ottaa teollisessa mittakaavassa käyttöön Euroopassa kehitettyjä innovatiivisia teknologioita sekä mahdolliset muut vastaavat merkittävät vaikutukset.
3 luku Tuki investointeihin ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen kannalta strategisilla aloilla
15 § Ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen kannalta strategisten alojen investointeihin myönnettävän avustuksen käyttötarkoitus

Avustusta voidaan myöntää seuraaviin investointeihin ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen kannalta strategisille aloille:

 1) 

ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen kannalta olennaisten laitteistojen tuotantoon;

 2) 

kohdassa 1 tarkoitettujen laitteistojen valmistukseen suoraan tarkoitettujen ja ensisijaisesti siinä käytettävien keskeisten komponenttien tuotantoon; ja

 3) 

kohdissa 1 ja 2 tarkoitettujen laitteistojen ja komponenttien tuotannossa tarvittavien kriittisten raaka-aineiden tuotantoon tai talteenottoon.

Edellä 1 momentin 1 kohdassa ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen kannalta olennaisilla laitteistoilla tarkoitetaan akkuja, aurinkopaneeleita, tuuliturbiineita, lämpöpumppuja, elektrolyysilaitteita sekä hiilidioksidin talteenotto-, hyödyntämis-, ja varastointilaitteita.

Edellä 1 momentin 2 kohdassa keskeisillä komponenteilla tarkoitetaan liitteen mukaisia keskeisiä komponentteja.

Edellä 1 momentin 3 kohdassa kriittisillä raaka-aineilla tarkoitetaan tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun komission asetuksen 651/2014 liitteen IV mukaisia raaka-aineita.
16 § Ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen kannalta strategisten alojen investointeihin myönnettävän avustuksen hyväksyttävät kustannukset

Avustuksen hyväksyttäviä kustannuksia ovat 15 §:ssä tarkoitettujen hyödykkeiden valmistamiseen tai talteenottoon tarvittavaan aineelliseen omaisuuteen, kuten maa-alueisiin, rakennuksiin, tehtaisiin, laitteistoihin, koneisiin, ja aineettomaan omaisuuteen, kuten patenttioikeuksiin, lisensseihin, taitotietoon tai muuhun henkiseen omaisuuteen, kohdistuvat investointihankkeen kohtuulliset kustannukset.

Hyväksyttäväksi kustannukseksi luettavan aineettoman omaisuuden on täytettävä seuraavat ehdot:

 1) 

sen on pysyttävä kytkeytyneenä kyseiseen alueeseen, jossa investointihanke toteutetaan, eikä sitä saa siirtää muille alueille;

 2) 

sitä on hyödynnettävä ensisijaisesti kyseisessä avustusta saavassa tuotantolaitoksessa;

 3) 

sen on oltava poistokelpoista;

 4) 

se on ostettava markkinaehdoin avustuksen saavasta yrityksestä riippumattomilta kolmansilta osapuolilta;

 5) 

se on sisällytettävä avustusta saavan yrityksen omaisuuteen; ja

 6) 

sen on pysyttävä kytkeytyneenä avustusta saavaan hankkeeseen vähintään viiden vuoden ajan.

Hyväksyttäviä kustannuksia eivät ole:

 1) 

palkat;

 2) 

yleiskustannukset;

 3) 

edustusmenot;

 4) 

korot ja muut rahoituskustannukset;

 5) 

valtion maksuperustelakiin (150/1992) perustuvat maksut;

 6) 

kustannusvaraukset;

 7) 

avustukseen oikeutetun yrityksen maksamat tai korvaamat matkakustannukset;

8) 

avustukseen oikeutetun yrityksen osana tavaroiden tai palvelujen hankintahintaa maksamat arvonlisäverot.

Avustuksen saajaan etuyhteydessä olevalta taholta tehtyjen hankintojen kustannukset ovat hyväksyttäviä vain siltä osin, kuin avustukseen oikeutettu yritys osoittaa kustannusten vastaavan omakustannehintaa. Avustukseen oikeutettuun yritykseen etuyhteydessä olevalta taholta tehtyihin hankintoihin sovelletaan, mitä 1–3 momentissa säädetään hyväksyttävistä kustannuksista. Liiketoimen osapuolet ovat etuyhteydessä toisiinsa, jos toinen pystyy käyttämään toiseen nähden määräysvaltaa tai huomattavaa vaikutusvaltaa sen taloutta ja liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa taikka kolmannella osapuolella on yksin tai yhdessä lähipiirinsä kanssa määräysvalta liiketoimen molemmissa osapuolissa.
17 § Ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen kannalta strategisten alojen investointeihin myönnettävän avustuksen enimmäismäärä

Avustusta voidaan hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää enintään 15 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista, ja avustuksen kokonaismäärä voi olla enintään 150 miljoonaa euroa yrityksen osalta Suomessa.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisilla Suomen sovellettavassa aluetukikartassa nimetyillä tukialueilla tehtävissä investoinneissa avustusta voidaan hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää enintään 20 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista ja avustuksen kokonaismäärä voi olla enintään 200 miljoonaa euroa yrityksen osalta Suomessa.

Avustus voi kohdistua sellaiseen investointihankkeeseen, jolle on myönnetty muuta valtiontukea samojen hyväksyttävien kustannusten perusteella, kunhan tällainen valtiontukien kasautuminen ei johda siihen, että minkään sovellettavan säännöksen mukainen tuen enimmäismäärä tai enimmäistuki-intensiteetti ylittyvät. Tukien yhteismäärä ei koskaan saa olla yli 100 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.
18 § Ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen kannalta strategisten alojen investointien tukemisen muut erityiset edellytykset

Avustuksen on kannustettava tuensaajaa tekemään investointi, jota se ei toteuttaisi lainkaan tai jonka se toteuttaisi rajoitetusti tai eri tavalla ilman tukea.

Avustuksen saajan on sitouduttava säilyttämään investointi sen toteuttamisalueella vähintään viiden vuoden ajan investoinnin valmistumisen jälkeen. Tällainen sitoumus ei kuitenkaan estä sellaisen tuotantolaitoksen tai laitteen korvaamista, joka on vanhentunut tai rikkoutunut tämän ajanjakson aikana edellyttäen, että toimintaa jatketaan kyseisellä alueella vähimmäisajan. Tuotantolaitoksen tai laitteiston korvaamiseen ei kuitenkaan saa myöntää lisätukea.

Avustuksella ei saa helpottaa tuotantotoiminnan siirtämistä Euroopan talousalueen jäsenvaltioiden välillä. Tätä varten avustuksen saajan on:

 1) 

vahvistettava, että se ei ole kahden avustuksen hakemista edeltävän vuoden aikana siirtänyt toimintoja toimipaikkaan, jossa sen on tarkoitus toteuttaa investointi, johon avustusta saadaan; ja

 2) 

sitouduttava siihen, ettei se tällä tavoin siirrä toimintoja kahden vuoden aikana investoinnin loppuun saattamisesta.

Valtionapuviranomaisen on ennen avustuksen myöntämistä todennettava 5 §:n 4 momentissa tarkoitettujen tietojen ja 3 momentissa tarkoitettujen avustuksen saajan sitoumusten perusteella konkreettiset riskit siitä, että tuotannollinen investointi ei toteudu Euroopan talousalueella ja että 3 momentissa tarkoitettua riskiä toimintojen siirtämisestä Euroopan talousalueen sisällä ei ole.
4 luku Voimaantulo
19 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 13 päivänä tammikuuta 2025.

Helsingissä 9.1.2025

Elinkeinoministeri Wille Rydman Neuvotteleva virkamies Liisa Lundelin-Nuortio

Liite

Asetuksen 15 §:n 1 momentin 2 kohdassa ja 3 momentissa tarkoitetut keskeiset komponentit

1. Akkujen tuotannon keskeiset komponentit

1) Litiumioniakut, natriumioniakut, kaliumioniakut ja natriumsulfaattiakut

a) prekursorimateriaalit

b) katodit

c) anodit

d) teippi (komponenttien yhdistämiseen käytettävä teippi)

e) alumiinipussi (alumiinifolio, johon muut kennon komponentit sijoitetaan)

f) puristustyynyt (komponentit, jotka tasapainottavat painetta akun lataamisen ja purkamisen aikana)

g) johdot (energiavirran mahdollistavat levyt)

h) kennot

i) lämpöä johtava hartsi

j) virtakisko (elektroniikkaelementti, joka mahdollistaa kennojen yhdistämisen toisiinsa)

k) päätylevy (monokehykseen sijoitetut niin sanotut korkit täytettäessä moduuli elektrolyytillä)

l) akkukotelot

m) akunhallintajärjestelmät

n) akkumoduulit

o) akkupaketit

p) akun kiinnikkeet ja lyijylevyt

q) jäähdytys- ja lämmitysjärjestelmät mukaan lukien mekaaniset ja kemialliset rakenteet ja elektroniikka

r) aggregaattihihnat

s) kaapelit

t) elektrolyytit

u) erottimet

v) kuparifolio

2) Virtausakut (redox, RFB)

a) virrankerääjät (kuparilevy, kuparifolio)

b) akkukotelot ja muut muovielementit

c) rakennusmateriaalit (putket, laatat, levyt)

d) hiililevyt

e) bipolaariset levyt

f) kationin tai anionin vaihtokalvot ja erottimet

g) elektrodimateriaalit (huokoinen grafiittilanka, hiililanka, hiilimateriaali)

h) elektrolyyttisäiliö

i) elektrolyyttiliuokset, jotka sisältävät yhden tai useamman sähköaktiivisen redox-kytkentäjärjestelmän (epäorgaanisen tai orgaanisen)

j) elektrolyyttiliuoksen kiertovesipumput

3) Lämpöakut

a) akunhallintajärjestelmät

b) lämmönvaihtimet

c) lämmönvarausaineet (kiinteä faasi tai faasimuutostyyppi)

d) kotelot eristys- ja varauskerroksella

2. Tuuliturbiinien tuotannon keskeiset komponentit

1) tornit ja perustukset (perustusrakenteet)

2) roottorin navat

3) roottorin lavat

4) roottorin pääakselit

5) laakerit

6) vaihteet (vaihteistot)

7) generaattorit

8) jäähdytys- ja voitelujärjestelmät (ilma, öljy)

9) muuntajat

10) kytkentäkaapit

11) ohjausjärjestelmät

12) konehuoneen ja lapojen käännön mahdollistavat komponentit

13) vaimentimet

14) ääniseurannan ilmaisimet

15) ukkosenjohdattimet

16) UPS (keskeytymätön virtalähde)

17) ohjaimet

18) muuntimet

19) jarrut

20) vaihteistoöljyt

21) korkeajännitekaapelit, joita käytetään merituulivoimaloista tulevan sähkön siirtoon

22) jäätymisenestojärjestelmät

3. Lämpöpumppujen tuotannon keskeiset komponentit

1) venttiilit (esimerkiksi nelitieventtiili, EEV-venttiili)

2) kotelo- ja kiinnityselementit (esimerkiksi kehykset)

3) ohjauspaneelit

4) jäähdytysnesteen suodattimet

5) haihduttimet

6) haihduttimen jäätymisenestoyksiköt (esimerkiksi lämmittimet)

7) putkistot

8) lämmönvaihtimet ja tukilaitteet

9) kompressorit ja tukilaitteet

10) rekuperaattorit

11) lämmönvaihtimet

12) maahan asennettavat lämmönvaihtomoduulit

13) glykolilämmittimet/-jäähdyttimet

14) sähkömoottorit

15) öljynerotinsäiliöt ja tukilaitteet

16) tuuletusaukot

17) kiertopumppu

18) jäähdytysaineet/käyttövälineet

4. Elektrolyysilaitteiden tuotannon keskeiset komponentit

1) muuntajat

2) muuntimet

3) sähkökytkintaulut

4) korkeapaineiset ja matalapaineiset kaasusylinterit

5) erottimet

6) jäähdyttimet ja haihduttimet

7) jäähdytysjärjestelmän deionisointilaitteet

8) paineensäätimet

9) lämpötilan säätimet

10) kaasunilmaisinjärjestelmät

11) ATEX-komponentit eli räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettäviksi tarkoitetut komponentit

12) kompressorit

13) toiminta- ja hätäilmastointijärjestelmät

14) elektroniset ohjausohjelmistot

15) elektroniset ohjausyksiköt

16) kaasunsuodatinjärjestelmät

17) katodit

18) membraanit

19) bipolaariset levyt

20) lämmönvaihtimet

21) vetysuodattimet

22) vedynjäähdytysjärjestelmät

23) anodit

24) tiivistejauheet – BAO (bariumoksidi), Al2O3 (alumiinioksidi) ja SiO2 (piidioksidi)

25) kaasukuivaimet

5. Hiilidioksidin talteenotto-, hyödyntämis- ja varastointilaitteiden tuotannon keskeiset komponentit

1) laitteistot ja kompressorit ilman erotukseen

2) nesteytyslaitteistot

3) sorbentit

4) membraanit

5) huokoiset materiaalit paineenvaihtelun adsorptioon

6) leijukerrosreaktorit

7) injektointi- ja havainnointireikien maan pinnalla ja pinnan alla olevat laitteet, jotka soveltuvat työskentelyyn hiilidioksidipitoisissa oloissa

8) hiilidioksidin syöttöön soveltuvat porausreiän päädyt

9) hiilidioksidinkestävä kotelo

10) hiilidioksidinkestävät käyttöputket

11) hiilidioksidinkestävät poraussementit

12) hiilidioksidin puskurivarastosäiliöt

13) huoltosäiliöt

14) kompressorit

15) anturit

16) ilmaisimet

17) maan pinnalla ja pinnan alla olevat valvontajärjestelmät mukaan lukien valokuitukaapelit

18) hiilidioksidin puhdistus- ja kuivausjärjestelmät

19) hiilidioksidinkestävät putket hiilidioksidin siirtoputkien rakentamista varten