Produktionskopplat inkomststöd enligt artikel 32–34 i förordningen om strategiska planer kan beviljas inom stödområdena AB och C enligt 2 § i statsrådets förordning om ersättnings- och stödområden för vissa ersättningar för landsbygdsutveckling, direktstöd till jordbrukare och nationella stöd till jordbruket och trädgårdsodlingen samt om de delområden av stödområdena som räknas som skärgård (1379/2022) i enlighet med den områdesindelning som anges i bilaga 1 till den förordningen. En gårdsbruksenhet ligger inom det stödområde där dess driftscentrum finns. Om gårdsbruksenheten inte har något driftscentrum, anses den ligga inom det stödområde där merparten av dess åkrar finns.

Bidrag för mjölkkor, dikor, tjurar, tackor och hongetter kan beviljas för ett djur som har identifierats och registrerats i enlighet med vad som anges i artikel 102 och del IV avdelning I kapitel 2 avsnitt 1 i EU:s djurhälsoförordning, i artiklarna 22 och 23, del III avdelning I kapitel 1 och 2 och del III avdelning II kapitel 1 och 2 i kommissionens delegerade förordning (EU) 2019/2035 om komplettering av Europaparlamentets och rådets förordning (EU) 2016/429 vad gäller bestämmelser om anläggningar som håller landlevande djur och kläckerier samt om spårbarhet för vissa hållna landlevande djur och kläckägg och i artiklarna 3, 13 och 14 i kommissionens genomförandeförordning (EU) 2021/520 om fastställande av tillämpningsföreskrifter för Europaparlamentets och rådets förordning (EU) 2016/429 vad gäller spårbarhet för vissa hållna landlevande djur samt i enlighet med lagen om identifiering och registrering av djur. En förutsättning för beviljande av fullt bidrag är att gårdsbruksenhetens alla bidragsberättigande och potentiellt bidragsberättigande djur som under kalenderåret har omfattats av bidragssystemet har identifierats och registrerats på ovan avsett sätt och att djuren finns på den angivna djurhållningsplatsen.

Vid bedömningen av om identifierings- och registreringskraven för mjölkkor, dikor, tjurar, tackor och hongetter uppfylls är det datum som avses i artikel 34.2 i förordningen om strategiska planer den 31 januari 2026. Bidrag kan beviljas för ett djur i fråga om vilket kraven på identifiering och registrering är uppfyllda den dagen och som är i stödsökandens besittning den dagen. En registrering av ett djur i nötkreatursregistret eller får- och getregistret enligt datumet ovan bestämmer den åtgärd eller de åtgärder enligt vilka djuret är ett bidragsberättigande eller eventuellt bidragsberättigande djur 2026, förutsatt att stödsökanden har ansökt om bidrag för åtgärden i fråga. Om kraven på identifiering och registrering inte är uppfyllda den dagen, är djuret inte bidragsberättigande.

Mjölkkor och dikor är potentiellt bidragsberättigande om de har fötts senast den 28 februari 2025. En tjur är annanstans än i yttre skärgården potentiellt bidragsberättigande, om tjuren har fötts senast den 2 december 2025. I yttre skärgården är en tjur potentiellt bidragsberättigande om den har fötts senast den 31 december 2025. Tackor och hongetter är potentiellt bidragsberättigande om de har fötts senast den 30 december 2025.

Bidrag för dikor och mjölkkor kan beviljas för dikor och mjölkkor som berättigar till bidrag och som har fått avkomma minst en gång under stödåret eller de två föregående åren. En ytterligare förutsättning är att gårdsbruksenheten levererar mjölk eller produkter som förädlats av mjölk för försäljning eller säljer nötkreaturen som livdjur eller till slakt och även i övrigt iakttar ett sedvanligt produktionssätt.

Det genomsnittliga antal djur på basis av vilket det bidrag som betalas för mjölkkor och dikor bestäms beräknas enligt uppgifterna i nötkreatursregistret. Det genomsnittliga antalet djur bestäms utifrån de bidragsberättigande dagarna för de mjölkkor och dikor som enligt nötkreatursregistret har varit i stödsökandens besittning från och med den 1 februari till och med den 31 december 2026 och som uppfyller villkoren för bidraget. Det genomsnittliga antalet djur fås genom att de bidragsberättigande dagarna för de enskilda djuren räknas samman, summan divideras med talet 334 och resultatet avrundas till två decimalers noggrannhet.

Bidrag för dikor och mjölkkor beviljas inom stödområde AB på finländska fastlandet till ett belopp av högst 700 euro per djur. Bidrag för dikor och mjölkkor beviljas på fasta Åland till ett belopp av högst 800 euro per djur.

Bidrag för dikor och mjölkkor kan inom stödområde AB på finländska fastlandet beviljas till ett belopp av högst 42,9 miljoner euro. Bidrag för dikor och mjölkkor kan på fasta Åland beviljas till ett belopp av högst 2,0 miljoner euro.

Bidrag för tjurar kan beviljas för en minst 11 månader gammal tjur som 2026 har varit på en gårdsbruksenhet i minst 60 dygn utan avbrott räknat tidigast från den dag då det nämnda ålderskravet har uppfyllts. En ytterligare förutsättning är att gårdsbruksenheten säljer tjurar som livdjur eller till slakt och även i övrigt iakttar ett sedvanligt produktionssätt.

Bidrag för tjurar beviljas inom stödregion AB på finländska fastlandet och på fasta Åland till ett belopp av högst 570 euro per djur. Bidrag för tjurar beviljas inom stödområde C till ett belopp av högst 170 euro per djur.

Bidrag för tjurar kan inom stödområde AB på finländska fastlandet och på fasta Åland beviljas till ett belopp av högst 14,6 miljoner euro. Bidrag för tjurar kan inom stödområde C beviljas till ett belopp av högst 17,9 miljoner euro.

Bidrag för nötkreatur i yttre skärgården kan beviljas för dikor och mjölkkor som har fått avkomma minst en gång under stödåret eller under de två föregående åren, samt för tjurar som är minst 12 månader gamla. Det genomsnittliga djurantal på basis av vilket bidraget bestäms beräknas på det sätt som föreskrivs i 6 §.

En ytterligare förutsättning för beviljande av bidrag för nötkreatur i yttre skärgården är att gårdsbruksenheten levererar mjölk eller produkter som förädlats av mjölk för försäljning eller säljer nötkreaturen som livdjur eller till slakt och även i övrigt iakttar ett sedvanligt produktionssätt.

Bidrag för nötkreatur beviljas i den yttre skärgården inom stödområde AB till ett belopp av högst 1 300 euro per djur. I den yttre skärgården inom stödområde AB kan bidrag för nötkreatur beviljas till ett belopp av högst 2,2 miljoner euro.

Bidrag för dikor och mjölkkor samt bidrag för nötkreatur i yttre skärgården betalas i två poster. Den första bidragsposten betalas utifrån antalet befintliga djur från och med den 1 februari till och med den 15 september det år för vilket stödet bestäms. Den andra posten betalas utifrån antalet befintliga djur från och med den 1 februari till och med den 31 december det år för vilket stödet bestäms. Den första bidragsposten dras av från den andra bidragsposten.

Bidrag för dikor och mjölkkor eller bidrag för nötkreatur i yttre skärgården som betalas för samma djur kan delas på flera stödsökande på basis av antalet bidragsberättigande dagar som djuret har varit i stödsökandens besittning.

Om det för ett djur har betalats sådant bidrag för tjurar som avses i 8 §, kan bidrag för nötkreatur i yttre skärgården inte betalas för djuret.

Bidrag för tjurar betalas i två poster. I den första posten betalas bidrag för djur vars djurhållningsperiod har uppfyllts senast den 15 september. I den andra posten betalas bidrag för djur vars djurhållningsperiod har uppfyllts senast den 31 december.

För en och samma tjur kan bidrag för tjurar betalas endast en gång under djurets livstid. Om det för ett djur har betalats sådant bidrag för nötkreatur i yttre skärgården som avses i 10 §, kan bidrag för tjurar inte betalas för det. Bidraget betalas till den stödsökande för vilken den djurhållningsperiod som avses i 15 § 2 mom. i lagen om Europeiska unionens direktstöd till jordbrukare (1332/2022) först uppfylls.

Bidrag beviljas inte för en kropp som har kasserats helt och hållet i samband med slaktningen. Om kroppen, på grund av att slakteriet har begått ett fel vid slaktningen, har kasserats så att det till producenten har betalats en slaktdjurslikvid, kan bidrag beviljas för kroppen. Bidrag beviljas inte för ett djur om djuret dör under transporten eller i slakteriets besittning före slakten.

Bidrag kan beviljas den stödsökande på vars gårdsbruksenhet kvigan har hållits utan avbrott i minst 10 dygn under 2026 och som innan djuret slaktas sist uppfyller det krav på djurhållningsperiod som anges ovan.

Vid bedömningen av om identifierings- och registreringskraven för slaktkvigor uppfylls är den dag som avses i artikel 34.2 i förordningen om strategiska planer den 10 januari 2026. Bidrag för slaktkvigor kan beviljas för ett djur som har identifierats och registrerats på det sätt som avses i 4 § 1 mom. i denna förordning och som är i stödsökandens besittning den dag som anges ovan.

En slaktkviga är potentiellt bidragsberättigande om den har fötts tidigast den 10 januari 2022 och senast den 31 december 2025.

Bidrag för slaktkvigor beviljas inom stödområde AB till ett belopp av högst 250 euro per djur. Inom stödområde AB kan bidrag för slaktkvigor beviljas till ett belopp av högst 1,6 miljoner euro.

Bidrag för slaktkvigor för djur som slaktats 2026 betalas i en post.

Bidrag för tackor beviljas enligt det genomsnittliga antalet tackor så att det maximala antalet tackor som berättigar till bidrag kan vara högst det antal lamm som har fötts 2026. En ytterligare förutsättning är att gårdsbruksenheten säljer fåren som livdjur eller till slakt och även i övrigt iakttar ett sedvanligt produktionssätt.

Om stödsökanden har börjat hålla får år 2026, begränsar antalet lamm inte det maximala antal tackor som berättigar till bidrag. Stödsökanden anses ha börjat hålla får vid den tidpunkt stödsökanden blivit skyldig att anmäla uppgifter om får till det djurregister som avses i 30 § i lagen om identifiering och registrering av djur.

Anmälningar om avkommor till får- och getregistret ska göras senast den 31 januari 2027. Anmälningar som gjorts efter denna tidsfrist beaktas inte när det genomsnittliga antalet djur räknas ut.

En förutsättning för beviljande av bidrag för hongetter är att gårdsbruksenheten levererar getmjölk eller produkter framställda av getmjölk för försäljning och även i övrigt iakttar ett sedvanligt produktionssätt. Gårdsbruksenheten ska ha ingått avtal med en anläggning som förädlar mjölk, gårdsbruksenheten ska göra en sådan anmälan om livsmedelsverksamhet som avses i 10 § i livsmedelslagen eller gårdsbruksenheten ska ha en sådan godkänd livsmedelslokal som avses i 11 § 1 mom. i livsmedelslagen senast den dag då den årliga stödansökan om produktionskopplat inkomststöd för djur senast kan lämnas in.

Det genomsnittliga antal djur enligt vilket de bidrag som betalas för tackor och hongetter bestäms beräknas enligt uppgifterna i får- och getregistret. Det genomsnittliga antalet djur bestäms utifrån de bidragsberättigande dagarna för de djur som enligt registret har varit i stödsökandens besittning från och med den 1 februari till och med den 31 december 2026 och som uppfyller villkoren för bidraget. Det genomsnittliga antalet djur fås genom att de bidragsberättigande dagarna för de enskilda djuren inom varje djurgrupp räknas samman, summan divideras med talet 334 och resultatet avrundas till två decimalers noggrannhet.

Bidrag för tackor beviljas inom stödområde AB på finländska fastlandet till ett belopp av högst 67 euro per djur. Inom stödområde AB på finländska fastlandet kan bidrag för tackor beviljas till ett belopp av högst 1,12 miljoner euro.

Bidrag för tackor beviljas i den yttre skärgården inom stödområde AB och på fasta Åland och bidrag för hongetter beviljas inom stödområde AB till ett belopp av högst 145 euro per djur. Bidrag för tackor i den yttre skärgården inom stödområde AB och på fasta Åland samt bidrag för hongetter inom stödområde AB kan beviljas till ett belopp av sammanlagt högst 0,88 miljoner euro.

Bidrag för tackor och hongetter betalas i en post. Bidrag som betalas för samma djur kan delas på flera stödsökande på basis av antalet bidragsberättigande dagar som djuret har varit i stödsökandens besittning.

Bidrag för slaktlamm kan beviljas för lamm vars slaktvikt är minst 18 kilogram. Bidrag för slaktkillingar kan beviljas för killingar vars slaktvikt är minst 10 kilogram. Bidrag kan beviljas den stödsökande på vars gårdsbruksenhet ett lamm eller en killing har hållits utan avbrott i minst tio dygn under 2026 och som innan djuret slaktas sist uppfyller det krav på djurhållningsperiod som anges ovan.

Bidrag betalas inte för en kropp som har kasserats helt och hållet i samband med slaktningen. Om kroppen har kasserats på grund av att slakteriet har begått ett fel vid slaktningen, kan bidrag beviljas för kroppen. Bidrag beviljas inte för ett djur om djuret dör under transporten eller i slakteriets besittning före slakten.

De slaktanmälningar som senast den 31 januari 2027 gjorts till får- och getregistret beaktas vid beräkningen av djurantalet under stödåret.

Vid bedömning av om identifierings- och registreringskraven för slaktlamm och slaktkillingar uppfylls är den dag som avses i artikel 34.2 i förordningen om strategiska planer den 10 januari 2026 och den 1 juni 2026. Bidrag för slaktlamm och slaktkillingar kan beviljas för ett djur som har fötts före den första dagen av de dagar som nämns ovan och som har identifierats och registrerats på det sätt som avses i 4 § 1 mom. i denna förordning och som stödsökanden har i sin besittning den första dagen av de dagar som nämns ovan. Om djuret har fötts efter den första dag som nämns ovan, ska djuret vara identifierat och registrerat på det sätt som avses i 4 § 1 mom. och vara i stödsökandens besittning den senare dagen av de dagar som nämns ovan.

Slaktlamm och slaktkillingar är potentiellt bidragsberättigande om de har fötts tidigast den 10 januari 2025.

Bidrag för slaktlamm och slaktkillingar beviljas inom stödområdena AB och C till ett belopp av högst 43 euro per djur. Bidrag för slaktlamm och slaktkillingar kan beviljas till ett belopp av högst 1,1 miljoner euro.

Bidrag för slaktlamm och slaktkillingar för djur som slaktats 2026 betalas i en post.

En förutsättning för att bidrag för stärkelsepotatis ska beviljas är att stödsökanden ingår ett odlingskontrakt med potatisstärkelseindustrin om odlingsarealen för stärkelsepotatis senast den dag då den årliga ansökan om Europeiska unionens arealbaserade direktstöd till jordbrukare senast kan lämnas in. Bidrag för stärkelsepotatis kan beviljas för sådan odlingsareal för stärkelsepotatis som anges i odlingskontraktet och som stödsökanden har uppgett i stödansökan.

Bidrag för stärkelsepotatis beviljas inte för areal för utsädesförökning av stärkelsepotatis.

Bidrag för stärkelsepotatis beviljas inom stödområdena AB och C till ett belopp av högst 730 euro per hektar. Inom stödområdena AB och C kan bidrag för stärkelsepotatis beviljas till ett belopp av högst 4,2 miljoner euro.

Följande växter ger rätt till bidrag för specialväxter: sockerbeta, bovete, lins, åkerärt, kikärt, åkerböna, sötlupin, höstraps, höstrybs, vårraps, vårrybs, oljelin, oljehampa och oljedådra samt blandade växtbestånd av ovannämnda proteingrödor och oljeväxter. I fråga om sötlupin krävs det dessutom att frön av godkänd sort används och att fröets ursprung kan påvisas. Av oljehampa berättigar till bidrag de sorter som avses i artikel 2 i kommissionens delegerade förordning (EU) 2022/126 om komplettering av Europaparlamentets och rådets förordning (EU) 2021/2115 med ytterligare krav för vissa interventionstyper som anges av medlemsstaterna i deras strategiska GJP-planer för perioden 2023–2027 enligt den förordningen samt om andelen för norm 1 för god jordbrukshävd och goda miljöförhållanden (GAEC). Till bidrag för specialväxter berättigar också i bilagan till denna förordning nämnda frilandsgrönsaker som används som människoföda.

Bidrag för specialväxter kan beviljas för en växtart som berättigar till bidrag och som en stödsökande har uppgett i stödansökan.

Stödsökanden ska ingå ett kontrakt om odling av sockerbeta med sockerindustrin senast den dag då den årliga ansökan om Europeiska unionens arealbaserade direktstöd till jordbrukare senast kan lämnas in.

Bidrag för specialväxter beviljas inom stödområdena AB och C till ett belopp av högst 95 euro per hektar. För i bilagan nämnda frilandsgrönsaker beviljas inom stödområde AB bidrag för specialväxter till ett belopp av högst 95 euro per hektar. Inom stödområdena AB och C kan bidrag för specialväxter beviljas till ett belopp av högst 13,2 miljoner euro.

Om beloppet av de bidrag som beräknas på basis av godtagbara ansökningar överskrider eller underskrider det maximibelopp som är tillgängligt för bidrag, minskas bidragsbeloppet i förhållande till hur mycket maximibeloppet överskrids, eller ökas bidragsbeloppet i förhållande till hur mycket maximibeloppet underskrids, om inte något annat följer av artikel 102.2 i förordningen om strategiska planer.

Det bidrag som avses i denna förordning beviljas, om inte något annat följer av Europeiska kommissionens beslut om det.

Denna förordning träder i kraft den 1 januari 2026.

Suunnitelma-asetuksen 32–34 artiklan mukaista tuotantosidonnaista tulotukea voidaan myöntää eräiden maaseudun kehittämisen korvauksien, suorien viljelijätukien ja maa- ja puutarhatalouden kansallisten tukien korvaus- ja tukialueista ja niiden saaristoksi luettavista osa-alueista annetun valtioneuvoston asetuksen (1379/2022) 2 §:ssä tarkoitetuilla tukialueilla AB ja C mainitun asetuksen liitteessä 1 säädetyn aluejaon mukaisesti. Maatila sijaitsee sillä tukialueella, jolla sen talouskeskus sijaitsee. Jos maatilalla ei ole talouskeskusta, maatilan katsotaan sijaitsevan sillä tukialueella, jolla pääosa sen pelloista sijaitsee.

Lypsylehmistä, emolehmistä, sonneista, uuhista ja kutuista maksettavat palkkiot voidaan myöntää eläimestä, joka on tunnistettu ja rekisteröity eläinterveyssäännöstön 102 artiklassa ja IV osan I osaston 2 luvun 1 jaksossa, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 täydentämisestä maaeläimiä pitäviä pitopaikkoja ja hautomoja sekä tiettyjen pidettävien maaeläinten ja siitosmunien jäljitettävyyttä koskevien sääntöjen osalta annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/2035 22 ja 23 artiklassa, III osan I osaston 1 ja 2 luvussa sekä III osan II osaston 1 ja 2 luvussa, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 soveltamissäännöistä tiettyjen pidettävien maaeläinten jäljitettävyyden osalta annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/520 3, 13 ja 14 artiklassa säädetyn mukaisesti sekä eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annetun lain mukaisesti. Täyden palkkion myöntämisen edellytyksenä on, että maatilan kaikki palkkiojärjestelmässä kalenterivuoden aikana palkkiokelpoiset ja mahdollisesti palkkiokelpoiset eläimet on tunnistettu ja rekisteröity edellä mainittujen säädösten mukaisesti ja että eläimet ovat ilmoitetussa pitopaikassa.

Lypsylehmien, emolehmien, sonnien, uuhien ja kuttujen tunnistus- ja rekisteröintivaatimusten täyttymistä arvioitaessa suunnitelma-asetuksen 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu päivämäärä on 31 päivä tammikuuta 2026. Palkkio voidaan myöntää eläimestä, jonka tunnistus- ja rekisteröintivaatimukset täyttyvät ja joka on tuenhakijan hallinnassa edellä mainittuna päivänä. Edellä mainitun päivän mukainen eläimen rekisteröinti nautarekisterissä tai lammas- ja vuohirekisterissä määrittää toimenpiteen tai toimenpiteet, joissa eläin on palkkiokelpoisena tai mahdollisesti palkkiokelpoisena eläimenä vuonna 2026 edellyttäen, että tuenhakija on hakenut kyseisestä toimenpiteestä myönnettävää palkkiota. Jos tunnistus- ja rekisteröintivaatimukset eivät täyty edellä mainittuna päivänä, eläin on palkkiokelvoton.

Lypsylehmä tai emolehmä on mahdollisesti palkkiokelpoinen, jos se on syntynyt viimeistään 28 päivänä helmikuuta 2025. Sonni on muualla kuin ulkosaaristossa mahdollisesti palkkiokelpoinen, jos se on syntynyt viimeistään 2 päivänä joulukuuta 2025. Ulkosaaristossa sonni on mahdollisesti palkkiokelpoinen, jos se on syntynyt viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025. Uuhi ja kuttu on mahdollisesti palkkiokelpoinen, jos se on syntynyt viimeistään 30 päivänä joulukuuta 2025.

Palkkio voidaan myöntää palkkiokelpoisesta emolehmästä ja lypsylehmästä, joka on poikinut vähintään kerran tukivuonna tai sitä edeltäneinä kahtena vuonna. Edellytyksenä on lisäksi, että maatila toimittaa maitoa tai maidosta jalostettuja tuotteita myyntiin tai myy nautaeläimiä eloon tai teuraaksi ja muutoinkin noudattaa tavanomaista tuotantotapaa.

Keskimääräinen eläinmäärä, jonka perusteella emolehmistä ja lypsylehmistä maksettava palkkio määräytyy, lasketaan nautarekisterin tietojen perusteella. Keskimääräinen eläinmäärä määräytyy nautarekisterin perusteella tuenhakijan hallinnassa 1 päivästä helmikuuta 31 päivään joulukuuta 2026 olleiden palkkion ehdot täyttävien emolehmien ja lypsylehmien palkkiokelpoisuuspäivien perusteella. Keskimääräinen eläinmäärä saadaan laskemalla yhteen yksittäisten eläinten palkkiokelpoisuuspäivät, jakamalla summa luvulla 334 ja pyöristämällä tulos kahden desimaalin tarkkuuteen.

Emo- ja lypsylehmäpalkkiota myönnetään Manner-Suomen tukialueella AB enintään 700 euroa eläintä kohden. Emo- ja lypsylehmäpalkkiota myönnetään Manner-Ahvenanmaalla enintään 800 euroa eläintä kohden.

Emo- ja lypsylehmäpalkkiota voidaan myöntää enintään 42,9 miljoonaa euroa Manner-Suomen tukialueella AB. Emo- ja lypsylehmäpalkkiota voidaan myöntää enintään 2,0 miljoonaa euroa Manner-Ahvenanmaalla.

Sonnipalkkio voidaan myöntää vähintään 11 kuukauden ikäisestä sonnista, joka on ollut vuonna 2026 maatilalla yhtäjaksoisesti vähintään 60 vuorokautta alkaen aikaisintaan siitä päivästä, jolloin edellä mainittu ikävaatimus on täyttynyt. Edellytyksenä on lisäksi, että maatila myy sonneja eloon tai teuraaksi ja muutoinkin noudattaa tavanomaista tuotantotapaa.

Sonnipalkkiota myönnetään Manner-Suomen tukialueella AB ja Manner-Ahvenanmaalla enintään 570 euroa eläintä kohden. Sonnipalkkiota myönnetään tukialueella C enintään 170 euroa eläintä kohden.

Sonnipalkkiota voidaan myöntää enintään 14,6 miljoonaa euroa Manner-Suomen tukialueella AB ja Manner-Ahvenanmaalla. Sonnipalkkiota voidaan myöntää tukialueella C enintään 17,9 miljoonaa euroa

Ulkosaariston nautapalkkio voidaan myöntää emolehmästä ja lypsylehmästä, joka on poikinut vähintään kerran tukivuonna tai sitä edeltäneinä kahtena vuonna, sekä vähintään 12 kuukauden ikäisestä sonnista. Keskimääräinen eläinmäärä, jonka perusteella palkkio määräytyy, lasketaan 6 §:ssä säädetyllä tavalla.

Ulkosaariston nautapalkkion myöntämisen edellytyksenä on, että maatila toimittaa maitoa tai maidosta jalostettuja tuotteita myyntiin tai myy nautaeläimiä eloon tai teuraaksi ja muutoinkin noudattaa tavanomaista tuotantotapaa.

Nautapalkkiota myönnetään tukialueen AB ulkosaaristossa enintään 1 300 euroa eläintä kohden. Tukialueen AB ulkosaaristossa nautapalkkiota voidaan myöntää enintään 2,2 miljoonaa euroa.

Emo- ja lypsylehmäpalkkio sekä ulkosaariston nautapalkkio maksetaan kahdessa erässä. Ensimmäisessä erässä palkkio maksetaan niiden eläinmäärien perusteella, jotka ovat kertyneet tuenmääräytymisvuonna 1 päivästä helmikuuta 15 päivään syyskuuta. Toinen erä maksetaan niiden eläinmäärien perusteella, jotka ovat kertyneet tuenmääräytymisvuonna 1 päivästä helmikuuta 31 päivään joulukuuta. Toisessa erässä maksettavasta palkkion määrästä vähennetään ensimmäisessä erässä maksettu palkkion määrä.

Samasta eläimestä maksettava emo- ja lypsylehmäpalkkio tai ulkosaariston nautapalkkio voidaan jakaa useammalle tuenhakijalle niiden palkkiokelpoisuuspäivien määrän perusteella, jonka eläin on ollut kyseisen tuenhakijan hallinnassa.

Jos eläimestä on maksettu 8 §:ssä tarkoitettua sonnipalkkiota, siitä ei voida maksaa ulkosaariston nautapalkkiota.

Sonnipalkkio maksetaan kahdessa erässä. Ensimmäisessä erässä palkkio maksetaan eläimistä, joiden tilallapitoaika on täyttynyt viimeistään 15 päivänä syyskuuta. Toisessa erässä palkkio maksetaan eläimistä, joiden tilallapitoaika on täyttynyt viimeistään 31 päivänä joulukuuta.

Samasta sonnista voidaan maksaa sonnipalkkio vain kerran eläimen elinaikana. Jos eläimestä on maksettu 10 §:ssä tarkoitettua ulkosaariston nautapalkkiota, siitä ei voida maksaa sonnipalkkiota. Palkkio maksetaan sille tuenhakijalle, jonka osalta Euroopan unionin suorista viljelijätuista annetun lain (1332/2022) 15 §:n 2 momentissa tarkoitettu tilallapitoaika ensin täyttyy.

Teurastuksen yhteydessä kokonaan hylätystä ruhosta ei myönnetä palkkiota. Jos ruho on hylätty teurastamon tekemän teurastusvirheen takia siten, että eläimestä on maksettu tuottajalle teuraseläintili, ruhosta voidaan myöntää palkkio. Eläimestä ei myönnetä palkkiota, jos eläin kuolee kuljetuksen aikana tai teurastamon hallinnassa ennen teurastusta.

Palkkio voidaan myöntää sille tuenhakijalle, jonka maatilalla hieho on ollut yhtäjaksoisesti vähintään 10 vuorokautta vuoden 2026 aikana ja joka täyttää edellä mainitun tilallapitoaikaa koskevan vaatimuksen viimeisenä ennen eläimen teurastusta.

Teurashiehojen tunnistus- ja rekisteröintivaatimusten täyttymistä arvioitaessa suunnitelma-asetuksen 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu päivämäärä on 10 päivä tammikuuta 2026. Teurashiehopalkkio voidaan myöntää eläimestä, joka on tunnistettu ja rekisteröity tämän asetuksen 4 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ja joka on tuenhakijan hallinnassa edellä mainittuna päivänä.

Teurashieho on mahdollisesti palkkiokelpoinen, jos se on syntynyt aikaisintaan 10 päivänä tammikuuta 2022 ja viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025.

Teurashiehopalkkiota myönnetään tukialueella AB enintään 250 euroa eläintä kohden. Tukialueella AB teurashiehopalkkiota voidaan myöntää enintään 1,6 miljoonaa euroa.

Teurashiehopalkkio vuonna 2026 teurastetuista eläimistä maksetaan yhdessä erässä.

Uuhipalkkiota myönnetään uuhien keskimääräisen määrän perusteella siten, että palkkiokelpoisten uuhien enimmäismäärä voi olla enintään vuonna 2026 syntyneiden karitsoiden määrä. Edellytyksenä on lisäksi, että maatila myy lampaita eloon tai teuraaksi ja muutoinkin noudattaa tavanomaista tuotantotapaa.

Jos tuenhakija on vuonna 2026 aloittanut lampaiden pidon, karitsoiden määrä ei rajoita palkkiokelpoisten uuhien enimmäismäärää. Lampaiden pito katsotaan aloitetuksi, kun tuenhakijalle on syntynyt velvollisuus tehdä lampaita koskevia ilmoituksia eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annetun lain 30 §:ssä tarkoitettuun eläinrekisteriin.

Poikimisilmoitukset lammas- ja vuohirekisteriin on tehtävä viimeistään 31 päivänä tammikuuta 2027. Määräajan jälkeen tehtyä ilmoitusta ei oteta huomioon laskettaessa keskimääräistä eläinmäärää.

Kuttupalkkion myöntämisen edellytyksenä on, että maatila toimittaa vuohenmaitoa tai vuohenmaidosta valmistettuja tuotteita myyntiin ja muutoinkin noudattaa tavanomaista tuotantotapaa. Maatilalla on oltava sopimus maitoa jalostavan laitoksen kanssa, maatilan on tehtävä elintarvikelain 10 §:ssä tarkoitettu ilmoitus elintarviketoiminnasta tai tilalla on oltava mainitun lain 11 §:n 1 momentissa tarkoitettu hyväksytty elintarvikehuoneisto viimeistään sinä päivänä, jolloin eläimistä maksettavaa tuotantosidonnaista tulotukea koskeva vuosittainen tukihakemus voidaan viimeistään jättää.

Keskimääräinen eläinmäärä, jonka perusteella uuhista ja kutuista maksettavat palkkiot määräytyvät, lasketaan lammas- ja vuohirekisterin tietojen perusteella. Keskimääräinen eläinmäärä määräytyy rekisterin perusteella tuenhakijan hallinnassa 1 päivästä helmikuuta 31 päivään joulukuuta 2026 olleiden palkkion ehdot täyttävien eläinten palkkiokelpoisuuspäivien perusteella. Keskimääräinen eläinmäärä saadaan laskemalla eläinryhmittäin yhteen yksittäisten eläinten palkkiokelpoisuuspäivät, jakamalla summa luvulla 334 ja pyöristämällä tulos kahden desimaalin tarkkuuteen.

Uuhipalkkiota myönnetään Manner-Suomen tukialueella AB enintään 67 euroa eläintä kohden. Manner-Suomen tukialueella AB uuhipalkkiota voidaan myöntää enintään 1,12 miljoonaa euroa.

Uuhipalkkiota myönnetään tukialueen AB ulkosaaristossa ja Manner-Ahvenanmaalla ja kuttupalkkiota myönnetään tukialueella AB enintään 145 euroa eläintä kohden. Uuhipalkkiota tukialueen AB ulkosaaristossa ja Manner-Ahvenanmaalla sekä kuttupalkkiota tukialueella AB voidaan myöntää yhteensä enintään 0,88 miljoonaa euroa.

Uuhipalkkiot ja kuttupalkkio maksetaan yhdessä erässä. Samasta eläimestä maksettava palkkio voidaan jakaa useammalle tuenhakijalle niiden palkkiokelpoisuuspäivien määrän perusteella, jonka eläin on ollut kyseisen tuenhakijan hallinnassa.

Teuraskaritsapalkkiota voidaan myöntää karitsoista, joiden ruhopaino on vähintään 18 kiloa. Teuraskilipalkkiota voidaan myöntää kileistä, joiden ruhopaino on vähintään 10 kiloa. Palkkio voidaan myöntää sille tuenhakijalle, jonka maatilalla karitsa tai kili on ollut yhtäjaksoisesti vähintään kymmenen vuorokautta vuoden 2026 aikana ja joka täyttää edellä mainitun tilallapitoaikaa koskevan vaatimuksen viimeisenä ennen eläimen teurastusta.

Teurastuksen yhteydessä kokonaan hylätystä ruhosta ei makseta palkkiota. Jos ruho on hylätty teurastamon tekemän teurastusvirheen takia, ruhosta voidaan myöntää palkkio. Eläimestä ei myönnetä palkkiota, jos eläin kuolee kuljetuksen aikana tai teurastamon hallinnassa ennen teurastusta.

Viimeistään 31 päivänä tammikuuta 2027 lammas- ja vuohirekisteriin tehdyt teurastusilmoitukset otetaan huomioon tukivuoden eläinmäärää laskettaessa.

Teuraskaritsoiden ja teuraskilien tunnistus- ja rekisteröintivaatimusten täyttymistä arvioitaessa suunnitelma-asetuksen 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu päivämäärä on 10 päivä tammikuuta 2026 ja 1 päivä kesäkuuta 2026. Teuraskaritsa- ja teuraskilipalkkio voidaan myöntää eläimestä, joka on syntynyt ennen ensiksi mainittua päivämäärää ja joka on tunnistettu ja rekisteröity 4 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ja on tuenhakijan hallinnassa ensiksi mainittuna päivämääränä. Jos eläin on syntynyt ensiksi mainitun päivämäärän jälkeen, sen on oltava tunnistettu ja rekisteröity 4 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ja tuenhakijan hallinnassa jälkimmäisenä edellä mainituista päivämääristä.

Teuraskaritsa tai teuraskili on mahdollisesti palkkiokelpoinen, jos se on syntynyt aikaisintaan 10 päivänä tammikuuta 2025.

Teuraskaritsa- ja teuraskilipalkkiota myönnetään tukialueilla AB ja C enintään 43 euroa eläintä kohden. Teuraskaritsa- ja teuraskilipalkkiota voidaan myöntää enintään 1,1 miljoonaa euroa.

Teuraskaritsa- ja teuraskilipalkkio vuonna 2026 teurastetuista eläimistä maksetaan yhdessä erässä.

Tärkkelysperunapalkkion myöntämisen edellytyksenä on, että tuenhakija tekee tärkkelysperunan viljelyalasta viljelysopimuksen perunatärkkelysteollisuuden kanssa viimeistään sinä päivänä, jolloin Euroopan unionin suoria pinta-alaperusteisia viljelijätukia koskeva vuosittainen tukihakemus voidaan viimeistään jättää. Tärkkelysperunapalkkiota voidaan myöntää sellaisesta viljelysopimuksen mukaisesta tärkkelysperunan viljelyalasta, jonka tuenhakija on ilmoittanut tukihakemuksessa.

Tärkkelysperunapalkkiota ei myönnetä tärkkelysperunan siemenlisäysalasta.

Tärkkelysperunapalkkiota myönnetään tukialueilla AB ja C enintään 730 euroa hehtaaria kohden. Tukialueilla AB ja C tärkkelysperunapalkkiota voidaan myöntää enintään 4,2 miljoonaa euroa.

Erikoiskasvipalkkioon oikeuttavat sokerijuurikas, tattari, linssi, peltoherne, kikherne, härkäpapu, makea lupiini, syysrapsi, syysrypsi, kevätrapsi, kevätrypsi, öljypellava, öljyhamppu ja ruistankio sekä edellä mainittujen valkuaiskasvien ja öljykasvien seoskasvustot. Makean lupiinin osalta edellytyksenä on lisäksi, että käytetään sellaisen hyväksytyn lajikkeen siementä, jonka alkuperä pystytään osoittamaan. Öljyhampun lajikkeista palkkioon oikeuttavat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2115 täydentämisestä lisävaatimuksilla eräille tukitoimityypeille, jotka jäsenvaltiot täsmentävät mainitun asetuksen mukaisissa, vuosia 2023–2027 koskevissa YMP:n strategiasuunnitelmissaan, sekä säännöillä, jotka koskevat hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevassa toimenpidevaatimuksessa (GAEC-toimenpidevaatimus) 1 mainittua osuutta annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2022/126 2 artiklassa tarkoitetut lajikkeet. Erikoiskasvipalkkioon oikeuttavat myös tämän asetuksen liitteessä mainitut ihmisravinnoksi käytettävät avomaanvihannekset.

Erikoiskasvipalkkiota voidaan myöntää palkkioon oikeuttavasta kasvilajista, jonka tuenhakija on ilmoittanut tukihakemuksessa.

Tuenhakijan on tehtävä sokerijuurikkaan viljelystä sopimus sokeriteollisuuden kanssa viimeistään sinä päivänä, jolloin Euroopan unionin suoria pinta-alaperusteisia viljelijätukia koskeva vuosittainen tukihakemus voidaan viimeistään jättää.

Erikoiskasvipalkkiota myönnetään tukialueilla AB ja C enintään 95 euroa hehtaaria kohden. Liitteessä mainituista avomaanvihanneksista myönnetään erikoiskasvipalkkiota tukialueella AB enintään 95 euroa hehtaarilta. Tukialueilla AB ja C erikoiskasvipalkkiota voidaan myöntää enintään 13,2 miljoonaa euroa.

Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava palkkion määrä ylittää tai alittaa palkkioon käytettävissä olevan enimmäismäärän, palkkion määrää pienennetään vastaavasti suhteessa ylittymiseen tai suurennetaan suhteessa alittumiseen, jollei suunnitelma-asetuksen 102 artiklan 2 kohdasta muuta johdu.

Tässä asetuksessa tarkoitettu palkkio myönnetään, jollei Euroopan komission sitä koskevasta päätöksestä muuta johdu.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2026.