2025

1373/2025 Laki metsätalouden määräaikaisesta kannustejärjestelmästä annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan metsätalouden määräaikaisesta kannustejärjestelmästä annetun lain (71/2023) 5 §:n 4 momentti, 8 §:n 1 momentti, 10 §:n 1 momentti, 13 §:n 1 ja 4 momentti, 33 §:n 1 momentti, 40 §:n 1–3 momentti ja 46 §:n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 5 §:n 4 momentti ja 33 §:n 1 momentti laissa 1129/2023 sekä 10 §:n 1 momentti, 40 §:n 1 ja 2 momentti ja 46 §:n 1 momentti laissa 711/2024, sekä lisätään lakiin uusi 11 a, 16 a ja 23 a §, 4 a luku ja 25 a–25 d § sekä 35 §:ään uusi 3 ja 4 momentti seuraavasti:
5 § Eräiden valtiontukisääntöjen noudattaminen

Taimikon ja nuoren metsän hoidon, suojavyöhykkeen jättämisen, suon ennallistamisen ja lehdon luonnonhoidon tuki myönnetään vähämerkityksisenä tukena sen Euroopan unionin säädöksen mukaan, joka kulloinkin on voimassa ja jota voidaan soveltaa metsätaloutta koskevaan vähämerkityksiseen tukeen. Mitä 1–3 momentissa säädetään, ei kuitenkaan koske tässä momentissa mainittuja tukia. Edellä tarkoitettu Euroopan unionin säädös nimetään maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.
8 § Muu julkinen tuki

Tämän lain nojalla myönnettävän tuen edellytyksenä on, ettei rahoitettavaan työhön tai toimenpiteeseen ole myönnetty muuta etuutta julkisista varoista. Ympäristötuen, metsäluonnon hoidon, kulotuksen, suojavyöhykkeen jättämisen, suon ennallistamisen ja lehdon luonnonhoidon tuen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, ettei kyseisellä kohteella ole luonnonsuojelulainsäädännön nojalla valtion varoista rahoitettu toimia hakemusta edeltävien viimeisten viiden vuoden aikana.
10 § Toteuttamissuunnitelma, toteutusilmoitus ja suometsän hoitosuunnitelma

Tässä laissa tarkoitettuun terveyslannoitukseen, suometsän vesiensuojelutoimenpiteiden ja piennarteiden tekemiseen, yksityistien perusparannukseen, metsäluonnon hoitoon, kulotukseen, suojavyöhykkeen jättämiseen, suon ennallistamiseen ja lehdon luonnonhoitoon myönnettävän tuen myöntämisen edellytyksenä on metsäkeskuksen hyväksymä toteuttamissuunnitelma. Suometsän vesiensuojelutoimenpiteiden ja piennarteiden tekemisen toteuttamissuunnitelman tulee perustua aiemmin laadittuun ja tämän lain nojalla rahoitettuun suometsän hoitosuunnitelmaan. Edellä mainittujen metsässä tehtävien töiden ja suometsän hoitosuunnitelman loppuunsaattamisesta on tehtävä metsäkeskukselle toteutusilmoitus metsäkeskuksen asettamassa määräajassa. Lisäksi taimikon ja nuoren metsän hoitoa koskevan toimenpiteen toteuttamisesta on tehtävä tuen hakemisen yhteydessä metsäkeskukselle toteutusilmoitus.
11 a § Tuen määrä ja varojen käyttö tarjouskilpailumenettelyssä

Suojavyöhykkeen jättämisen, suon ennallistamisen ja lehdon luonnonhoidon tuen määrä määräytyy tukihakemuksessa ilmoitetun hankkeen toteuttamiseksi tarvittavan tuen määrän mukaan. Tarvittavan tuen määrään sisältyy tällöin myös toteuttamissuunnitelman tuki eikä siitä vähennetä rahoitettavien toimenpiteiden toteuttamisesta tuensaajalle mahdollisesti syntyviä tuloja.

Suojavyöhykkeen jättämistä, suon ennallistamista ja lehdon luonnonhoitoa koskevassa hankehaussa voidaan hyväksyä enintään 80 prosenttia kussakin työlajissa haettujen tukien yhteenlasketusta euromäärästä, kuitenkin enintään hakuilmoituksessa ilmoitettu kyseistä työlajia koskevan määrärahan määrä.

Suon ennallistamisen ja lehdon luonnonhoidon tuen määrä on 100 prosenttia 1 momentissa tarkoitetusta tuen määrästä, jos ennallistamisen ja luonnonhoidon tulos saavutetaan. Jos tulosta ei saavuteta, tuki on 80 prosenttia kyseisestä tuen määrästä.
2 luku Ekologiset ja metsän kasvua edistävät tuet
13 § Taimikon ja nuoren metsän hoito

Tukea voidaan myöntää taimikon varhaisperkaukseen, taimikon ja nuoren metsän harvennukseen sekä verhopuuston poistoon ja harvennukseen. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, ettei toimenpide ole kaupallisesti kannattava. Lisäksi tukea voidaan myöntää edellä mainittujen töiden yhteydessä kaadetun pienpuun keräämiseen. Samoin tukea voidaan myöntää sillä perusteella, että kohteella on hoitotyön jälkeen keskimääräistä suurempi osuus kokonaispuuston määrästä lehtipuuta.

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset taimikon ja nuoren metsän hoitokohteen vähimmäispinta-alasta, puuston poistamisesta sekä käsittelyn jälkeisistä puuston tiheyttä, keskipituutta ja kasvamaan jäävää puustoa koskevista vaatimuksista, tehdyn taimikon tai nuoren metsän hoitotyön toteamisesta, keskimääräistä suuremmasta lehtipuuosuudesta sekä muista tässä pykälässä säädetyistä tuen myöntämisen edellytyksistä.
16 a § Eräiden tukien myöntämisen rajoitukset

Taimikon ja nuoren metsän hoidon, terveyslannoituksen, suometsän hoitosuunnitelman sekä suometsän vesiensuojelutoimenpiteiden ja piennarteiden tekemisen tukea ei myönnetä, jos samalla kohteella on valtion varoin rahoitettu suojavyöhykkeen jättäminen, suon ennallistaminen tai lehdon luonnonhoito.
4 luku Metsien biologisen monimuotoisuuden ylläpitäminen ja metsäluonnon hoito
23 a § Eräiden tukien myöntämisen rajoitukset

Ympäristötukea, metsäluonnon hoidon ja kulotuksen tukea ei myönnetä, jos samalla kohteella on valtion varoin rahoitettu suojavyöhykkeen jättäminen, suon ennallistaminen tai lehdon luonnonhoito.

4 a luku Eräät kokeiluhankkeet
23 b § Suojavyöhykkeen jättäminen

Tukea voidaan myöntää Varsinais-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Kainuun maakuntien alueella uudistushakkuussa virtaveden rannalle jätettävästä suojavyöhykkeestä.

Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että:

 1) 

uudistushakkuuala sijaitsee vesiensuojelullisesti erityisen herkällä alueella tai suojavyöhykkeen jättämisellä turvataan merkittäviä luontoarvoja;

 2) 

suojavyöhykkeen suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioitu kohteen topografia, maalaji ja muut ominaispiirteet;

 3) 

suojavyöhyke täyttää vähimmäis- ja enimmäisleveyttä koskevan vaatimuksen; enimmäisleveydestä voidaan kuitenkin osin poiketa, jos se on tarpeen 2 kohdassa tarkoitettujen ominaispiirteiden takia tai sillä turvataan uhanalaista lajistoa;

4) 

suojavyöhykkeellä tehdään ainoastaan monimuotoisuutta edistäviä toimenpiteitä.

Tuki myönnetään ehdolla, että tuensaaja noudattaa tässä laissa säädettyä hoito- ja kunnossapitovelvollisuutta.

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset vesiensuojelullisesti herkistä alueista, turvattavista luontoarvoista, suojavyöhykkeen enimmäis- ja vähimmäisleveydestä sekä muista tässä pykälässä säädetyistä tuen myöntämisen edellytyksistä.
23 c § Suon ennallistaminen

Tukea voidaan myöntää suon ennallistamiseen.

Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että:

 1) 

ennallistettavalla suoalueella on luonnon ennallistamisesta ja asetuksen (EU) 2022/869 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/1991, jäljempänä ennallistamisasetus, liitteessä 1 tarkoitettu luontotyyppi, joka ei ole mainitun asetuksen 3 artiklan 4 alakohdassa tarkoitetussa hyvässä tilassa;

2) 

ennallistamistoimien vaikutusalue muodostaa yhtenäisen alueen;

 3) 

ennallistamistoimien vaikutusalue täyttää vähimmäispinta-alaa koskevan vaatimuksen.

Tukea ei myönnetä, jos voidaan arvioida, ettei suota saada ennallistetuksi suunnitelluilla toimenpiteillä tai että suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamisesta aiheutuu luontoarvoille enemmän haittaa kuin hyötyä.

Suon ennallistamisen tulosta arvioidaan pisteytyksen perusteella. Suon ennallistamisen pisteytyksessä arvotetaan vesien johtamisen onnistuminen ennallistetulle alueelle, tukittujen ojien vuotamattomuus ja suokasvillisuuden elpyminen. Tulos katsotaan saavutetuksi, jos kohde on saavuttanut arviointiperusteiden mukaisesti lasketun vähimmäispistemäärän.

Tuki myönnetään ehdolla, että tuensaaja noudattaa tässä laissa säädettyä hoito- ja kunnossapitovelvollisuutta.

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset suon ennallistamistoimien vaikutusalueen vähimmäispinta-alasta, suon ennallistamisen tuloksen saavuttamisen pisteytyksestä ja vähimmäispistemäärästä, jonka perusteella tulos katsotaan saavutetuksi, sekä muista tässä pykälässä säädetyistä tuen myöntämisen edellytyksistä.
23 d § Lehdon luonnonhoito

Tukea voidaan myöntää lehdon luonnonhoitoon.

Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että:

1) 

hoidettavalla kohteella on ennallistamisasetuksen liitteessä 1 tarkoitettu luontotyyppi, joka on lehto ja joka ei ole mainitun asetuksen 3 artiklan 4 alakohdassa tarkoitetussa hyvässä tilassa;

 2) 

kohteella on hoidon tarve;

 3) 

kohde täyttää vähimmäispinta-alaa koskevan vaatimuksen.

Tukea ei myönnetä, jos voidaan arvioida, että suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamisesta aiheutuu luontoarvoille enemmän haittaa kuin hyötyä.

Lehdon luonnonhoidon tulosta arvioidaan pisteytyksen perusteella. Lehdon luonnonhoidon pisteytyksessä arvotetaan haitallisten vieraslajien esiintyminen, puuston rakenne, kuolleen puun määrä ja lehtokasvillisuuden elpyminen. Tulos katsotaan saavutetuksi, jos kohde on saavuttanut arviointiperusteiden mukaisesti lasketun vähimmäispistemäärän.

Tuki myönnetään ehdolla, että tuensaaja noudattaa tässä laissa säädettyä hoito- ja kunnossapitovelvollisuutta.

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset lehdon luonnonhoitokohteen vähimmäispinta-alasta, lehdon luonnonhoitokohteen tuloksen saavuttamisen pisteytyksestä ja vähimmäispistemäärästä, jonka perusteella tulos katsotaan saavutetuksi, sekä muista tässä pykälässä säädetyistä tuen myöntämisen edellytyksistä.
25 a § Hankehaku yhdistettynä tarjouskilpailumenettelyyn

Metsäkeskus valitsee rahoitettavat suojavyöhykkeen jättämisen, suon ennallistamisen ja lehdon luonnonhoidon tukeen liittyvät hakemukset hankehaun ja tarjouskilpailun perusteella. Työlajikohtaisia hankehakuja voi olla enintään kaksi vuodessa. Hankehaun tiedottamisesta säädetään 25 §:n 2 momentissa.

Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, suon ennallistamisen tukea haetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa hakemuksessa tulee ilmoittaa tarvittavan tuen enimmäismäärä ja siihen tulee liittää suunnitelma, joka sisältää hakemuksen pisteyttämiseksi tarvittavat tiedot. Toisessa vaiheessa hakemukseen tulee liittää toteuttamissuunnitelma. Toisessa vaiheessa metsäkeskus saa ottaa huomioon uutta selvitystä, jos hankkeen saamat valintaperusteiden kokonaispisteet eivät laske. Toisessa vaiheessa haetun tuen määrää ei voi korottaa.
25 b § Tarjouskilpailumenettelyn valintaperusteet

Suojavyöhykkeen jättämisen hankkeiden valintaperusteiden tulee liittyä:

 1) 

suojavyöhykkeen kattaman rantaviivan pituuteen;

 2) 

elävän puuston määrään suojavyöhykkeellä;

 3) 

kuolleen puun määrään suojavyöhykkeellä;

 4) 

suojavyöhykkeellä olevan lehtipuuston tilavuuden osuuteen;

 5) 

suojavyöhykkeen yhtenäisyyteen;

 6) 

suojavyöhykkeellä oleviin ojiin; ja

7) 

luontoarvoihin.

Suon ennallistamisen hankkeiden valintaperusteiden tulee liittyä:

 1) 

ennallistamistoimien vaikutusalueen osuuteen koko suon pinta-alasta;

 2) 

kytkeytyneisyyteen suojelualueeseen tai ojittamattomaan suoalueeseen;

 3) 

ennallistamistoimien vaikutusalueella olevan suon päätyyppiin;

 4) 

ennallistamiseen osallistuvien tilojen lukumäärään;

 5) 

ennallistamisen vaikutusalueen pinta-alan osuus koko valuma-alueesta; ja

 6) 

lähteisyyden, luhtaisuuden ja lettoisuuden esiintymiseen.

Lehdon luonnonhoidon hankkeiden valintaperusteiden tulee liittyä kohteen ekologiseen laatuun ja kohteen hoitotarpeeseen. Ekologisen laadun valintaperusteena on kytkeytyneisyys lajistollisesti arvokkaaseen lehtokohteeseen. Lisäksi alle 40-vuotiaissa lehdoissa kohteen ekologisen laadun valintaperusteina käytetään lehtipuuosuutta ja puulajien määrää. Yli 40-vuotiaissa lehdoissa kohteen ekologisen laadun valintaperusteina käytetään:

1) 

valtapuuston ikää;

 2) 

järeiden puiden määrää;

 3) 

jalojen puiden määrää;

 4) 

kuolleen puuston määrää;

 5) 

lehtipuuosuutta; ja

 6) 

puuston rakennetta.

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset suojavyöhykkeen jättämistä, suon ennallistamista ja lehdon luonnonhoitoa koskevien hakemusten valintaperusteiden pisteytyksestä.
25 c § Hakemusten valinta tarjouskilpailumenettelyssä

Tarjouskilpailumenettelyssä hakemusten vertailu perustuu vertailulukuun, joka saadaan jakamalla tukihakemuksessa ilmoitettu hankkeen toteuttamiseksi tarvittavan tuen määrä valintaperusteiden pisteillä. Tarjouskilpailumenettelyssä hyväksytään pienimmän vertailuluvun saaneet hakemukset. Saman vertailuluvun saaneiden hakemusten järjestyksen metsäkeskus ratkaisee arvalla.

25 d § Asiakirjojen täydentäminen ja julkisuus hankehaussa

Metsäkeskus ei saa ottaa huomioon sellaista hankehaun määräajan jälkeen toimitettua selvitystä, jolla on merkitystä hakemusten valintaperusteiden pisteytyksessä tai muutoin rahoitettavien toimenpiteiden valinnassa, ellei kyseessä ole 25 a §:n 2 momentissa tarkoitettu uusi selvitys.

Asiakirjojen julkisuudesta säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999). Mainitun lain 7 §:n 1 momentista poiketen hankehaun hakemusasiakirjat tulevat kuitenkin julkisiksi vasta, kun metsäkeskus on tehnyt päätöksen rahoitettavien hankkeiden valinnasta. Asianosaisella ei ole mainitun lain 11 §:n 1 momentissa säädetystä poiketen oikeutta saada tietoa liikesalaisuudesta, joka sisältyy toisen hankehakuun osallistuneen hakemusasiakirjoihin.
33 § Euroopan unionin lainsäädännöstä johtuvat velvoitteet tukipäätöksissä

Sen lisäksi, mitä 5 §:n 4 momentissa tarkoitetussa Euroopan unionin säädöksessä säädetään vähämerkityksistä tukea koskevassa tukipäätöksessä ilmoitettavista tiedoista, taimikon ja nuoren metsän hoitoa, suojavyöhykkeen jättämistä, suon ennallistamista ja lehdon luonnonhoitoa koskevasta tukipäätöksestä tulee käydä ilmi, että kyseisen säädöksen vastainen tuki peritään takaisin.
35 § Eräät tuen määrään liittyvät päätökset

Metsäkeskuksen tulee valtionavustuslain 11 §:ssä tarkoitetun päätöksen lisäksi erikseen päättää, maksetaanko suon ennallistamisen ja lehdon luonnonhoidon tukea myös tuloksen saavuttamisen perusteella. Päätös tehdään sen jälkeen, kun metsäkeskukselle on sen asettamassa määräajassa toimitettu ilmoitus tuloksen saavuttamisesta.

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella säädetään 3 momentissa tarkoitetun ilmoituksen sisällöstä.
40 § Hoito- ja kunnossapitovelvollisuus

Taimikon ja nuoren metsän hoitoon tukea saanut yksityinen maanomistaja on velvollinen huolehtimaan toimenpiteen kohteena olevan alueen hoidosta ja kunnossapidosta viisi vuotta toimenpiteelle myönnetyn tuen loppuun maksamisesta. Terveyslannoitukseen, suometsän vesiensuojelutoimenpiteiden ja piennarteiden tekemiseen, yksityistien perusparannukseen, metsäluonnon hoitoon, kulotukseen tai suojavyöhykkeen jättämiseen tukea saanut yksityinen maanomistaja on velvollinen huolehtimaan toimenpiteen kohteena olleen alueen tai yksityistien hoidosta ja kunnossapidosta kymmenen vuotta toimenpiteelle myönnetyn tuen loppuun maksamisesta. Suon ennallistamiseen ja lehdon luonnonhoitoon tukea saanut yksityinen maanomistaja on velvollinen huolehtimaan toimenpiteen kohteena olevan alueen kunnossapidosta kymmenen vuotta töiden toteuttamisen perusteella maksetun tuen loppuun maksamisesta. Jos suon ennallistamisen tai lehdon luonnonhoidon tulos on saavutettu, hoito- ja kunnossapitovelvollisuus on voimassa vielä kolme vuotta siitä, kun tuki on maksettu tuloksen saavuttamisen perusteella. Kunnossapidon kohteena olevaa aluetta ei saa alkaa käyttää siten, että alueen käyttö metsätaloudelliseen tarkoitukseen olennaiselta osin estyy. Mainitusta vaatimuksesta voidaan poiketa, jos hoito- ja kunnossapitovelvoite liittyy suojavyöhykkeen jättämiseen, suon ennallistamisen tai lehdon luonnonhoidon tukeen. Tällöin kunnossapidon kohteena olevaa aluetta ei saa ottaa muuhun maankäyttöön.

Hoito- ja kunnossapitovelvollisuuteen kuuluu:

 1) 

taimikon ja nuoren metsän hoidon tuen osalta, että metsikön jatkokehityksestä huolehditaan niin, ettei kohteelle ole tarpeen myöntää taimikon ja nuoren metsän hoitoon tukea ennen kuin viisi vuotta on kulunut myönnetyn tuen loppuun maksamisesta;

 2) 

suometsän vesiensuojelutoimenpiteiden ja piennarteiden tekemisen tuen osalta, että tehdyt laitteet ja rakenteet pidetään tarkoitustaan vastaavassa kunnossa;

 3) 

yksityistien perusparannuksen tuen osalta, että yksityistiellä ja erillisellä varastoalueella huolehditaan tarpeellisesta sorastuksesta, rumpujen ja siltojen korjauksesta sekä tukkeutuneiden ojien avaamisesta ja muista tien kunnossapidon edellyttämistä töistä;

 4) 

metsäluonnon hoidon tuen osalta, että hoitoalueella tehdyt laitteet ja rakenteet pidetään tarkoitustaan vastaavassa kunnossa;

 5) 

kulotuksen osalta, että poltettuja säästöpuita ei poisteta;

 6) 

suon ennallistamisen tuen osalta, että ennallistetulla suolla ei kaiveta uusia ojia eikä kunnosteta ojia ja että alueelle tehdyt laitteet ja rakenteet pidetään tarkoitustaan vastaavassa kunnossa ja haihduttavan puuston määrä pidetään ennallistumista edistävällä tasolla.

Taimikon ja nuoren metsän hoitoon, terveyslannoitukseen, metsäluonnon hoitoon ja kulotuksen tukeen liittyvään hoito- ja kunnossapitovelvollisuuteen kuuluu, ettei yksityinen maanomistaja tee toimenpiteen kohteena olevalla alueella 1 momentissa tarkoitettuna ajanjaksona tuen loppuun maksamisesta uudishakkuita eikä sellaisia hakkuita, jotka eivät ole metsänkasvatuksen kannalta tarkoituksenmukaisia. Suojavyöhykkeen jättämiseen, suon ennallistamisen ja lehdon luonnonhoitoon tukeen liittyvään hoito- ja kunnossapitovelvollisuuteen kuuluu, ettei yksityinen maanomistaja tee toimenpiteen kohteena olevalla alueella 1 momentissa tarkoitettuna ajanjaksona tuen loppuun maksamisesta uudishakkuita eikä sellaisia hakkuita tai hoitotoimenpiteitä, jotka eivät ole rahoitetun työlajin tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisia tai jotka eivät ole tarpeen monimuotoisuuden edistämiseksi. Uudistushakkuun voi tehdä vain silloin, kun kohteella on tapahtunut sellainen luonnontuho, joka edellyttää uudistushakkuuta. Suojavyöhykkeen jättämisen tukeen liittyvään hoito- ja kunnossapitovelvollisuuteen kuuluu, ettei tukea saaneella suojavyöhykkeellä tehdä 1 momentissa tarkoitettuna ajanjaksona tuen loppuun maksamisesta maanmuokkausta, ojien kunnostusta tai uudisojitusta eikä käytetä lannoitteita, torjunta-aineita tai muita kemikaaleja.
46 § Eräiden tukien takaisinperintä

Tuki tai sen osa peritään takaisin tuensaajalta, jollei jäljempänä tässä pykälässä toisin säädetä. Taimikon ja nuoren metsän hoitoon, terveyslannoitukseen, suometsän vesiensuojelutoimenpiteiden ja piennarteiden tekemiseen, yksityistien perusparannukseen, metsäluonnon hoitoon, kulotukseen, suojavyöhykkeen jättämiseen, suon ennallistamiseen ja lehdon luonnonhoitoon myönnetty tuki peritään takaisin siltä uudelta yksityiseltä maanomistajalta, joka on rikkonut hoito- ja kunnossapitovelvollisuutensa. Yksityistien perusparannukseen myönnetty tuki peritään takaisin myös siltä uudelta yksityiseltä maanomistajalta, joka ei ole noudattanut tien virkistyskäytön sallimista koskevaa velvollisuutta. Ympäristötuki peritään takaisin siltä yksityiseltä maanomistajalta, joka ei ole noudattanut ympäristötukisopimukseen liittyviä velvoitteita.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2026.

Tämän lain 25 d §:ää sovelletaan ensimmäisen kerran hankehakuun, joka on avattu tämän lain voimaantulon jälkeen.

Tukea, joka liittyy keskimääräistä isomman lehtipuuosuuden jättämiseen taimikon ja nuoren metsän hoitotyössä, ja suojavyöhykkeen jättämisen tukea voidaan hakea 1 päivästä tammikuuta 2027.

Tuki, joka liittyy keskimääräistä isomman lehtipuuosuuden jättämiseen taimikon ja nuoren metsän hoitotyössä, tulee maksaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2032. Muut tämän lain nojalla myönnetyt tuet tulee maksaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2041.

Suojavyöhykkeen jättämiseen, suon ennallistamiseen ja lehdon luonnonhoitoon ei voida myöntää tukea tämän lain nojalla, jos samalla kohteella on rahoitettu työ tai toimenpide tai ympäristötukisopimus kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) nojalla.

HE 104/2025

MmVM 5/2025

EV 143/2025

Helsingissä 22.12.2025

Tasavallan Presidentti Alexander Stubb Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah