4 § Maatalousmaa

Alojen, joiden pääasiallinen tarkoitus on muu kuin maataloustoiminta, ei katsota olevan maatalousmaata. Maatalousmaalla ei saa kasvaa puita, jollei tässä asetuksessa toisin säädetä.

Maatalousmaaksi ei katsota:

metsämaata, kitumaata, joutomaata eikä muuta metsätalousmaata;

metsänpohjan kasveja kasvavaa alaa;

metsäpuiden taimitarhaa;

muuta kuin 1–3 kohdassa tarkoitettua metsätaloustarkoitukseen kasvatettavaa puiden viljelmää;

joulupuuviljelmää;

leikkohavujen tuotantoalaa;

suota;

rakennettua kosteikkoa;

kalliota;

10)

turvetuotantoaluetta;

11)

puistoaluetta;

12)

virkistys- tai piha-aluetta;

13)

jaloittelutarhaa;

14)

kiinteärakenteista ja -pohjaista kasvihuonetta;

15)

kotitarveviljelmiä tonttialueiden puutarhoissa;

16)

sisätilaviljelmiä ilman luonnonvaloa;

17)

tietä;

18)

vesistöä;

19)

sienten viljelyalaa;

20)

alaa, jolla ei ole todettu maataloustoimintaa kolmeen peräkkäiseen vuoteen;

21)

tukikelvotonta alaa, joka on kooltaan yli 100 neliömetriä tai joka on erotettavissa ilmakuvalta;

22)

aurinkopaneelirivin ja sen rakenteiden peittämää alaa;

23)

alaa, jossa viljelykasvien juurilla ei ole mahdollisuutta kasvaa maahan asti;

24)

muuta 1–23 kohdassa tarkoitettua vastaavaa alaa.

16 § Korvauskelvottoman alan lisääminen korvauskelpoiseen peruslohkoon

Edellä 14, 15 ja 16 a §:ssä sekä 17 §:ssä tarkoitettuun korvauskelpoiseen maankäyttölajiltaan peltoa olevaan peruslohkoon voidaan valtion talousarvion määrärahatilanne huomioon ottaen ja peltolohkojen digitoinnista vastaavan viranomaisen hyväksynnän perusteella lisätä peltolohkorekisterin päivityksen yhteydessä sellaisia viljelytoimia hankaloittavien esteiden poistosta tai peruslohkon rajojen muutoksista syntyviä korvauskelvottomia aloja, jotka parantavat peruslohkon muotoa.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun alan on:

rajauduttava peltolohkorekisterissä jo olevaan peruslohkoon;

oltava kooltaan alle 0,5 hehtaaria ja enintään 5 prosenttia mainitussa momentissa tarkoitetusta peruslohkosta.

16 a § Peruslohkon hyväksyminen korvauskelpoiseksi

Maankäyttölajiltaan peltoa oleva korvauskelvoton peruslohko, joka on ilmoitettu hyväksymistä edeltävänä vuonna tukihakemuksessa, voidaan hyväksyä korvauskelpoiseksi valtion talousarvion määrärahatilanne huomioon ottaen. Peruslohko hyväksytään korvauskelpoiseksi kunkin elinvoimakeskuksen toimialueella käytettävissä olevan korvauskelpoisuuskiintiön mukaan.

Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, korvauskelvoton peruslohko voidaan hyväksyä korvauskelpoiseksi valtion talousarvion määrärahatilanne huomioon ottaen, jos peruslohkon omistaa aktiiviviljelijä, jolle on myönnetty korvauskelpoiseksi hyväksymistä edeltävänä vuonna Euroopan unionin suorista viljelijätuista annetun lain 12 §:ssä tarkoitettua nuorten viljelijöiden tulotukea.

Sen lisäksi, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (616/2021) 6 §:n 1 momentin 7-11 ja 17 kohdassa tarkoitettujen maakuntien alueella aktiiviviljelijän omistama korvauskelvoton peruslohko voidaan hyväksyä korvauskelpoiseksi edellä mainittujen maakuntien alueella käytettävissä olevan korvauskelpoisuuskiintiön mukaan valtion talousarvion määrärahatilanne huomioon ottaen.

Ruokavirasto hyväksyy 1 ja 3 momentissa tarkoitetut korvauskelvottomat peruslohkot korvauskelpoisiksi viljelysvuosien lukumäärän mukaan siten, että korvauskelpoisiksi hyväksytään ensin peruslohkot, jotka ovat olleet viljelyksessä ja ilmoitettuna tukihakemuksella pisimpään ilman korvauskelpoisuutta.