2025

1141/2025 Laki tuloverolain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan tuloverolain (1535/1992) 64 §:n 4 momentti ja 110 §:n 2 momentti, sellaisena kuin niistä on 64 §:n 4 momentti laissa 1205/2020, muutetaan 31 §:n 1 momentin 6 kohta ja 4 momentti, 95 §:n 1 momentin 2 kohta, 106 §, 124 §:n 4 momentti sekä 125 §:n 2 ja 4 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 31 §:n 4 momentti laissa 716/2004, 106 § ja 125 §:n 2 ja 4 momentti laissa 702/2024 ja 124 §:n 4 momentti laissa 1510/2016, sekä lisätään 31 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 1170/1998, 716/2004, 876/2017, 1077/2020 ja 619/2021, uusi 9 momentti ja lakiin uusi 69 e ja 110 a § seuraavasti:
31 § Luonnollisia vähennyksiä koskevat erityiset säännökset

Tulon hankkimisesta johtuneita menoja ovat muun ohessa:

 6) 

työttömyyskassamaksut;

Puhdasta tuloa laskettaessa vähennyskelpoisia menoja eivät ole verovapaan tulon hankkimisesta johtuneet menot eivätkä verovelvollisen elantomenot, joina pidetään muun muassa asunnon vuokraa sekä lasten ja kodin hoidosta aiheutuneita menoja. Osinkotulon hankkimisesta johtuneet menot ovat kuitenkin vähennyskelpoisia sen estämättä, että osinkotulo on 33 a–33 d §:n nojalla verovapaata tuloa. Vähennyskelpoisia menoja eivät ole työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut eivätkä sellaisten muiden järjestöjen jäsenmaksut, joilla sääntöjensä mukaan voi olla työmarkkinatoimintaan liittyviä tavoitteita.

Verovelvollisen omassa tai perheen käytössä olevan asunnon tai vapaa-ajan asunnon kustannukset eivät ole palkkatulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuvia vähennyskelpoisia menoja. Jos verovelvollinen käyttää edellä tarkoitettua asuntoa muiden veronalaisten tulojen kuin palkkatulojen hankintaan, verovelvollisella on oikeus vähentää asunnon käytöstä johtuvina kustannuksina enintään Verohallinnon määräämän työhuonevähennyksen määrä. Verohallinto määrää vuosittain työhuonevähennyksen määrät perustuen tulonhankkimistoiminnan määrään ja laajuuteen sekä työhuoneen kohtuullisiin keskimääräisiin kustannuksiin.
69 e § Työnantajan maksamat oikeudellisen neuvonnan kustannukset

Veronalaista etua ei synny työnantajan maksamista työntekijän rikosasian oikeudellisen neuvonnan kustannuksista, jos:

 1) 

työnantajalla on intressi maksaa oikeudellisen neuvonnan kustannukset;

 2) 

asia on aiheutunut osana työtehtävien suorittamista;

 3) 

ei ole ilmeistä, että työntekijän olisi tullut mieltää toimintansa lainvastaiseksi jo tekohetkellä; ja

 4) 

työntekijä ei ole saanut korvausta samoista kustannuksista muualta ja työntekijä sitoutuu suorittamaan mahdollisesti myöhemmin muualta saamansa korvauksen työnantajalle.

Pykälän 1 momentissa oikeudellisen neuvonnan kustannuksilla tarkoitetaan asian selvittämisestä, esitutkinnasta, syyteharkinnasta, sovintoneuvottelusta ja oikeudenkäynnistä työntekijälle aiheutuvia kustannuksia.

Mitä tässä pykälässä säädetään työntekijälle rikosasiasta aiheutuvista kustannuksista, sovelletaan myös hallinnollisten seuraamusten määräämisestä sekä riita-asioiden käsittelystä aiheutuneisiin vastaaviin kustannuksiin.

Työnantajan maksamat kustannukset luetaan veronalaiseksi ansiotuloksi siltä osin kuin työntekijä saa myöhemmin muualta samojen kustannusten perusteella korvausta, eikä työntekijä suorita saamaansa korvausta edelleen työnantajalle ilman aiheetonta viivytystä. Jos edellä tarkoitettuun tuloon liittyvää oikaisua ei määräaikasäännösten vuoksi voida tehdä työntekijän verotukseen sille verovuodelle, jona työnantaja on kustannukset maksanut, oikaisu tehdään vanhimmalle verovuodelle, jolle se on mahdollista tehdä.

Mitä tässä pykälässä säädetään työnantajan maksamista kustannuksista, sovelletaan myös vuokratyöntekijän tai konserniyhtiön työntekijän vastaaviin kustannuksiin, jotka vuokratyöntekijän käyttäjäyritys tai toinen konserniyhtiö maksaa.
95 § Tulonhankkimisvähennys

Verovelvollinen saa vähentää palkkatulostaan:

 2) 

työttömyyskassamaksut;
106 § Perusvähennys

Jos verovelvollisen luonnollisen henkilön puhdas ansiotulo edellä mainittujen vähennysten jälkeen ei ole 4 265 euron määrää suurempi, siitä on vähennettävä tämän tulon määrä. Jos puhtaan ansiotulon määrä mainittujen vähennysten jälkeen ylittää täyden perusvähennyksen määrän, vähennystä pienennetään 18 prosentilla yli menevän tulon määrästä.
110 a § Luovutusvoiton jaksottaminen

Luovutusvoitto katsotaan sen verovuoden tuloksi, jona kauppa tai vaihto on tehty tai muu luovutus on tapahtunut.

Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, jos luovutussopimuksessa on sovittu ehdollisesta luovutushinnasta, joka tulee suoritettavaksi vasta luovutussopimuksessa määritellyn ehdon täyttyessä ja sen suorittamisvelvollisuus ja määrä vahvistuvat 1 momentissa tarkoitetun verovuoden jälkeen, luovutusvoitto verotetaan tältä osin sen verovuoden tulona, jona ehdollisen luovutushinnan suorittamisvelvollisuus ja määrä ovat vahvistuneet.

Edellä 2 momentissa tarkoitetun luovutusvoiton osaa laskettaessa koko luovutusvoitto lasketaan uudelleen käyttämällä luovutushintana vahvistuneiden luovutushinnan osien yhteismäärää. Verovuodelle kohdistetaan se osa uudelleen lasketusta luovutusvoitosta, joka ylittää aiempina verovuosina samasta luovutuksesta verotetun luovutusvoiton määrän. Jos luovutuksesta on aiempana verovuonna vahvistettu tappio, Verohallinto oikaisee vahvistetun tappion vastaamaan uudelleen lasketun luovutusvoiton tai luovutustappion määrää. Oikaisu tehdään noudattaen, mitä verotusmenettelystä annetussa laissa säädetään verotuksen oikaisusta. Oikaisu tehdään, vaikka verotuksen oikaisun edellytykset puuttuvat.
124 § Veron määräytyminen

Luonnollisen henkilön on suoritettava eläketulon lisäveroa 5,85 prosenttia siltä osin kuin eläketulo vähennettynä eläketulovähennyksen määrällä ylittää 60 000 euroa. Eläketulon lisäveroon sovelletaan, mitä ansiotulosta valtiolle suoritettavasta tuloverosta tässä tai muussa laissa säädetään.
125 § Työtulovähennys

Vähennys on 18 prosenttia 1 momentissa tarkoitettujen tulojen määrästä. Vähennyksen enimmäismäärä on kuitenkin 3 430 euroa. Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä 35 000 euroa vähennyksen määrä pienenee 2 prosentilla puhtaan ansiotulon 35 000 euroa ylittävältä osalta puhtaan ansiotulon 50 550 euroon saakka. Vähennyksen määrä ei pienene puhtaan ansiotulon 50 550 euroa ylittävältä osalta. Vähennys tehdään ennen muita tuloverosta tehtäviä vähennyksiä.

Edellä 2 momentissa tarkoitettua enimmäismäärää korotetaan 105 eurolla jokaisesta alaikäisestä lapsesta, jonka huoltaja verovelvollinen on verovuoden päättyessä. Jos verovelvolliseen ei sovelleta tämän lain puolisoita koskevia säännöksiä eikä hänellä ole puolisoa ulkomailla, korotus myönnetään kaksinkertaisena niiden lasten osalta, joiden ainoa huoltaja hän on.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2026.

Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2026 toimitettavassa verotuksessa. Lain 110 a §:ää sovelletaan ensimmäisen kerran lisäkauppahintaan, jonka suorittamisvelvollisuus ja määrä vahvistuvat 1 päivänä tammikuuta 2026 tai sen jälkeen. Tätä aiemmin vahvistuviin lisäkauppahintoihin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Polkupyöräetuihin, joihin työnantaja ja työntekijä ovat sitoutuneet 23 päivänä huhtikuuta 2025 tai ennen tätä, sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa ollutta 64 §:n 4 momenttia. Jos polkupyöräetu, johon sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta 64 §:n 4 momenttia, on toteutettu leasingsopimuksella tai muulla vastaavalla sopimusjärjestelyllä, säännöksiä sovelletaan kyseisen sopimuskauden loppuun saakka kuitenkin enintään siihen asti, kun viisi vuotta on kulunut edun käyttöönotosta. Jos työnantaja omistaa polkupyöräetuna olevan polkupyörän ja etuun sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta 64 §:n 4 momenttia, säännöksiä sovelletaan kyseisen pyörän käytölle ennen edun käyttöönottoa sovitun määräajan loppuun saakka kuitenkin enintään siihen asti, kun viisi vuotta on kulunut edun käyttöönotosta.

HE 98/2025

VaVM 13/2025

EV 120/2025

Helsingissä 5.12.2025

Tasavallan Presidentti Alexander Stubb Valtiovarainministeri Riikka Purra