Konkurssiasiamiehen kelpoisuusvaatimuksena on muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto, hyvä perehtyneisyys konkurssi- ja yrityssaneerausasioihin sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus.

Kelpoisuusvaatimuksena konkurssiasiamiehen toimiston virkaan on sellainen taito ja kyky, jota viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää.

Konkurssiasiamiehen nimittää valtioneuvosto enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.

Konkurssiasiamiehen toimiston virkamiehen nimittää ja muun henkilökunnan ottaa konkurssiasiamies. Konkurssiasiamies päättää myös toimiston virkamiehen virkavapaudesta.

Konkurssiasiamiehen apuna on konkurssiasiain neuvottelukunta.

Neuvottelukunnan tehtävänä on seurata konkurssipesien hallinnossa ja yrityksen saneerausmenettelyjen toimeenpanossa noudatettavia menettelytapoja sekä tehdä aloitteita ja esityksiä konkurssimenettelyn ja yrityssaneerausmenettelyn, hyvän pesänhoitotavan ja hyvän yrityssaneeraustavan sekä konkurssipesien valvonnan ja yrityssaneerausmenettelyihin liittyvän valvonnan kehittämiseksi samoin kuin antaa niitä koskevia lausuntoja ja suosituksia.

Neuvottelukunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja enintään seitsemän muuta jäsentä, jotka oikeusministeriö määrää kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Kullekin heistä on määrättävä henkilökohtainen varajäsen. Neuvottelukunnan jäsenten ja varajäsenten tulee olla konkurssiasioita tuntevia. Neuvottelukunnassa tulee olla edustettuina oikeusministeriö, tuomioistuimet, asianajajat, keskeiset julkisoikeudelliset ja yksityisoikeudelliset velkojaryhmät sekä elinkeinonharjoittajat.

Oikeusministeriö voi nimetä neuvottelukuntaan pysyviä asiantuntijoita. Konkurssiasiamies määrää neuvottelukunnalle sihteerin.

Konkurssiasiain neuvottelukunta kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta. Konkurssiasiamies on kutsuttava neuvottelukunnan kokoukseen ja hänellä tai hänen määräämällään virkamiehellä on siinä läsnäolo- ja puheoikeus.

Neuvottelukunta on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä tai varajäsenistä osallistuu päätöksentekoon.

Jos asiaa päätettäessä ilmenee eriäviä mielipiteitä, päätös tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut.

Neuvottelukunnan puheenjohtajalle, varapuheenjohtajalle, jäsenille, varajäsenille ja sihteerille sekä asiantuntijoille voidaan suorittaa kokouspalkkiota ja matkakustannusten korvausta. Oikeusministeriö vahvistaa palkkioiden ja matkakustannusten perusteet.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2024.

Tällä asetuksella kumotaan konkurssipesien hallinnon valvonnasta annettu asetus (111/1995).