Tämän lain tarkoituksena on edistää rakennusten, tieliikenteen ja eräiden muiden toimialojen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä kustannustehokkaasti ja taloudellisesti.

Tällä lailla pannaan osaltaan täytäntöön kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta unionissa ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, jäljempänä päästökauppadirektiivi.

Tätä lakia sovelletaan säänneltyihin yhteisöihin, jotka luovuttavat kulutukseen polttoon tarkoitettuja polttoaineita.

Säännelty yhteisö voi sopia kaikkien tästä laista johtuvien velvollisuuksiensa siirtämisestä toiselle säännellylle yhteisölle, jos velvollisuutensa siirtävä säännelty yhteisö vastaanottaa toiselta säännellyltä yhteisöltä ainoastaan tämän lain soveltamisalaan kuuluvaa polttoainetta.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu toinen säännelty yhteisö vastaa kaikista säännellylle yhteisölle tässä laissa säädetyistä velvollisuuksista sekä Energiaviraston määräämien lupaehtojen ja päästöjen tarkkailua koskevien vaatimusten täyttämisestä. Sopimus velvoitteen siirrosta tulee tehdä kalenterivuodeksi kerrallaan.

Sopimuksesta sekä sopimuksen päättämisestä sopimuskauden aikana on ilmoitettava Energiavirastolle viipymättä. Sopimuksesta on ilmoitettava Energiaviraston vahvistamalla lomakkeella. 

Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa tämän lain yleisestä ohjauksesta, seurannasta ja kehittämisestä.

Tämän lain soveltamisalaan kuuluvia polttoaineita kulutukseen luovuttavalla säännellyllä yhteisöllä tulee olla Energiaviraston myöntämä päästölupa.

Säännellyn yhteisön tulee hakea päästölupaa Energiavirastolta. Hakemukseen on liitettävä lupaharkinnan kannalta tarpeellinen selvitys säännellyn yhteisön toiminnasta, polttoaineista ja niiden kulutukseen luovutuksesta, polttoaineiden loppukäytöstä sekä päästöjen tarkkailusuunnitelma.

Päästölupaa koskeva hakemus on toimitettava Energiaviraston vahvistamalla lomakkeella viimeistään kaksi kuukautta ennen tämän lain soveltamisalaan kuuluvan toiminnan aloittamista.

Päästöluvan myöntämisen edellytyksenä on, että päästöjen tarkkailusuunnitelma ja päästöjen raportoimiseksi suunnitellut toimenpiteet ovat riittävät ja asianmukaiset.

Päästölupaa koskevan hakemuksen tarkemmasta sisällöstä voidaan säätää työ- ja elinkeinoministeriön asetuksella.

Säännellyn yhteisön on laadittava tämän lain soveltamisalaan kuuluvalle toiminnalleen päästöjen tarkkailusuunnitelma ja haettava sille Energiaviraston hyväksyntä. Päästöjen tarkkailusuunnitelman laatimisesta, sisällöstä ja hyväksymisen edellytyksistä säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/87/EY tarkoitetusta kasvihuonekaasupäästöjen tarkkailusta ja raportoinnista sekä komission asetuksen (EU) N:o 601/2012 muuttamisesta annetussa komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2018/2066, jäljempänä komission tarkkailuasetus.

Säännellyn yhteisön on liitettävä päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksyntää koskevaan hakemukseen tarpeellinen selvitys tämän lain soveltamisalaan kuuluvasta toiminnasta sekä ilmoitettava taho, joka vastaa yhteydenpidosta Energiavirastoon.

Päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksyntää koskeva hakemus on toimitettava Energiaviraston vahvistamalla lomakkeella viimeistään kaksi kuukautta ennen tämän lain soveltamisalaan kuuluvan toiminnan aloittamista.

Työ- ja elinkeinoministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä päästöjen tarkkailusuunnitelman sisällöstä.

Säännellyn yhteisön on tarkkailtava kulutukseen luovutettujen polttoaineiden päästöjä kattavasti, johdonmukaisesti, luotettavasti ja tarkasti.

Säännellyn yhteisön on laadittava kunkin kalenterivuoden päästöjä koskeva päästöselvitys ja huolehdittava sen todennuttamisesta. Päästöselvitys ja siitä annettu todentamisraportti on toimitettava Energiavirastolle kalenterivuotta seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä.

Päästöjen tarkkailusta ja raportoinnista säädetään komission tarkkailuasetuksessa ja päästöjen todennuttamisesta komission todentamisasetuksessa. Päästöjen tarkkailussa ja raportoinnissa on noudatettava hyväksyttyä päästöjen tarkkailusuunnitelmaa ja päästöluvassa asetettuja ehtoja.

Työ- ja elinkeinoministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä päästöjen tarkkailusta ja päästöselvityksen sisällöstä.

Jos säännelty yhteisö ilmoittaa 10 §:n 2 momentissa tarkoitetussa päästöselvityksessään kulutukseen luovutetun polttoaineen päästöjen laskennassa päästökertoimeksi nollan, on polttoaineen siltä osin täytettävä biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetussa laissa (393/2013) säädetyt kestävyyskriteerit ja säännellyn yhteisön on osoitettava tämä mainitun lain mukaisesti.

Jollei säännellyn yhteisön päästöjen tarkkailussa, päästöselvityksen laadinnassa ja toimittamisessa tai päästöselvityksen todentamisessa ole noudatettu 10 §:ssä säädettyjä vaatimuksia, Energiaviraston on arvioitava virheellisen tai puutteellisen tarkkailun tai todentamisen vaikutus säännellyn yhteisön päästöjen kokonaismäärään. Päästömäärän arvioinnista säädetään komission tarkkailuasetuksessa.

Jos päästöluvan saaneen säännellyn yhteisön tilalle tulee toinen säännelty yhteisö, on viimeksi mainitun ilmoitettava asiasta Energiavirastolle ennakkoon tai viimeistään viipymättä säännellyn yhteisön vaihduttua. Energiaviraston on ilmoituksen johdosta tehtävä päätös päästöluvan ja päästöjen tarkkailusuunnitelman siirtämisestä uudelle säännellylle yhteisölle. Päätös on tehtävä 30 päivän kuluessa siitä, kun ilmoitus ja tarpeelliset selvitykset on toimitettu Energiavirastolle, tai 30 päivän kuluessa säänneltyjen yhteisöjen sopimasta myöhemmästä vaihtumisen ajankohdasta.

Jos päästölupaan sisältyvästä toiminnasta ainoastaan osa siirtyy 1 momentissa tarkoitetulle toiselle säännellylle yhteisölle, sovelletaan päästöluvan myöntämistä ja muuttamista sekä päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksymistä ja muuttamista koskevia säännöksiä. Energiaviraston on ilmoituksen johdosta tehtävä päätös luvan myöntämisestä ja muuttamisesta sekä päätös päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksymisestä ja muuttamisesta 30 päivän kuluessa siitä, kun ilmoitus ja tarpeelliset selvitykset ja suunnitelmat on sille toimitettu, tai 30 päivän kuluessa säänneltyjen yhteisöjen sopimasta myöhemmästä vaihtumisen ajankohdasta.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu tilalle tullut säännelty yhteisö vastaa kaikista säännellylle yhteisölle tässä laissa säädetyistä velvollisuuksista sekä Energiaviraston määräämien lupaehtojen ja päästöjen tarkkailua koskevien vaatimusten täyttämisestä siitä alkaen, kun päästölupa ja tarkkailusuunnitelma on siirretty taikka päästölupa on myönnetty ja päästöjen tarkkailusuunnitelma hyväksytty.

Jos säännelty yhteisö asetetaan konkurssiin, vastaa säännellyn yhteisön konkurssipesä yhteisölle 5 §:n 2 ja 3 kohdassa säädetyistä velvoitteista.

Konkurssipesän on lisäksi toimitettava Energiavirastolle 10 §:n mukaisesti laadittu ja todennettu erillinen selvitys siitä, miltä osin säännellyn yhteisön edellisen kalenterivuoden päästöt ovat syntyneet konkurssiin asettamisen jälkeen.

Konkurssipesä on velvollinen palauttamaan säännellyn yhteisön konkurssiin asettamisen jälkeen syntyneitä todennettuja päästöjä vastaavan määrän päästöoikeuksia 24 §:n mukaisesti.

Konkurssipesän hoitajan on ilmoitettava säännellyn yhteisön konkurssiin asettamisesta Energiavirastolle 30 päivän kuluessa konkurssin alkamisesta.

Säännellyn yhteisön on ilmoitettava ennakkoon Energiavirastolle sellaisesta toiminnan muutoksesta, joka voi edellyttää päästöluvan tai päästöjen tarkkailusuunnitelman muuttamista. Ilmoitus tulee tehdä Energiaviraston vahvistamalla lomakkeella.

Energiavirasto arvioi muutoksen merkittävyyden ja, jos säännellyn yhteisön ilmoittama muutos on merkittävä, Energiaviraston on muutettava päästölupaa tai päästöjen tarkkailusuunnitelmaa koskevaa päätöstä. Jos muutos ei ole merkittävä, Energiaviraston on ilmoitettava asiasta viipymättä säännellylle yhteisölle. Tarkkailusuunnitelman muuttamisen edellytyksistä säädetään komission tarkkailuasetuksessa.

Jos komission tarkkailuasetuksessa edellytetään päästöjen tarkkailusuunnitelman muuttamista, on Energiaviraston kehotettava säänneltyä yhteisöä hakemaan muutosta. Säännellyn yhteisön on toimitettava päästöjen tarkkailusuunnitelman muutoshakemus Energiaviraston asettamassa määräajassa.

Energiaviraston on peruutettava säännellyn yhteisön päästölupa, jos säännelty yhteisö lopettaa tämän lain soveltamisalaan kuuluvan toiminnan tai siirtää velvoitteensa 5 §:ssä tarkoitetulla sopimuksella toiselle säännellylle yhteisölle. Säännellyn yhteisön on ilmoitettava toiminnan lopettamisesta Energiavirastolle välittömästi lopetettuaan toiminnan.

Päästöluvan peruuttamista koskevan asian voi panna vireille säännelty yhteisö tai Energiavirasto. Jos säännellyn yhteisön päästölupa peruutetaan, peruutetaan myös sen päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksyntä.

Päästöoikeudet lasketaan liikkeelle huutokauppaamalla, jollei niitä siirretä markkinavakausvarantoon päästökauppadirektiivin 30 d artiklan mukaisesti.

Päästöoikeudet ovat voimassa toistaiseksi päästökauppadirektiivin 13 artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

Suomen osuus huutokaupattavien päästöoikeuksien kokonaismäärästä määräytyy päästökauppadirektiivin 30 d artiklan mukaisesti.

Energiavirasto huutokauppaa Suomen osuuden päästöoikeuksista Euroopan komission ja Euroopan unionin jäsenvaltioiden yhteisesti valitseman huutokauppapaikan kautta. Huutokauppapaikan nimeämisestä säädetään komission huutokauppa-asetuksen 26 artiklassa ja huutokauppapaikan jäsenvaltioille tarjoamista palveluista mainitun asetuksen 27 artiklassa.

Energiavirasto vastaanottaa Suomelle kuuluvat huutokauppatulot ja tulouttaa saadut tulot valtiolle.

Huutokauppojen toteuttamisesta sekä luonnollisen ja oikeushenkilön osallistumisoikeudesta säädetään huutokauppa-asetuksessa.

Suomelle kuuluvat huutokauppatulot tai niitä vastaava summa tulee käyttää päästökauppadirektiivin 10 ja 30 d artiklan mukaisiin toimintoihin.

Suomen tulee raportoida tulojen tai niitä vastaavan summan käytöstä vuosittain Euroopan komissiolle.

Säännellyllä yhteisöllä tulee olla päästöoikeustili unionin rekisterissä.

Energiaviraston tehtävistä unionin rekisterin kansallisena valvojana säädetään päästökauppalain 69 §:ssä.

Edellä 17 §:ssä tarkoitettujen päästöoikeuksien hallussapidosta, siirtämisestä ja mitätöinnin kirjaamisesta unionin rekisteriin sekä yleisön oikeudesta tutustua rekisterissä oleviin tietoihin ja tietojen salassapidosta säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY täydentämisestä unionin rekisterin toiminnan osalta annetussa komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2019/1122, jäljempänä komission rekisteriasetus.

Päästöoikeuksia voi pitää hallussaan luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö. Kunkin sellaisen henkilön päästöoikeudet, jolle tai jolta päästöoikeuksia siirretään, kirjataan omalle tililleen unionin rekisteriin.

Päästöoikeuksia voidaan siirtää henkilöiden välillä Euroopan unionissa. Päästöoikeuksia voidaan siirtää Euroopan unionin jäsenmaissa olevien henkilöiden ja kolmansissa maissa olevien henkilöiden välillä, jos kolmansien maiden päästökauppajärjestelmien mukaiset päästöoikeudet on tunnustettu.

Säännellyn yhteisön on palautettava päästöoikeuksien huutokauppojen käynnistyttyä unionin rekisteriin vuosittain toukokuun loppuun mennessä edellisenä kalenterivuonna kulutukseen luovuttamiensa tämän lain soveltamisalaan kuuluvien polttoaineiden päästöjä vastaava määrä päästöoikeuksia.

Päästöoikeudet mitätöidään 23 §:ssä tarkoitetun palauttamisen jälkeen. Päästöoikeuksien mitätöinnistä säädetään komission rekisteriasetuksessa.

Luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jonka unionin rekisterissä olevalla tilillä päästöoikeudet ovat, voi mitätöidä päästöoikeudet itse tai kirjallisesti pyytää Energiavirastoa mitätöimään ne puolestaan.

Energiaviraston on mitätöitävä päästöoikeudet viivytyksettä.

Todentajan on oltava säännellystä yhteisöstä riippumaton ja suoritettava tehtävänsä ammattimaisen johdonmukaisesti ja objektiivisesti.

Todentajan on tunnettava päästökauppadirektiivin säännökset, päästökauppaa koskevat standardit ja päästöjen tarkkailua ja raportointia koskevat säädökset ja ohjeasiakirjat. Todentajan on tunnettava todennettavia toimintoja koskevat lainsäädännölliset ja hallinnolliset vaatimukset. Lisäksi todentajan on tunnettava polttoaineiden kulutukseen luovuttamisen tavat, erityisesti lukujen keräämistä, mittaamista, laskentaa ja raportointia koskevien tietojen syntytavat.

Todentajaa koskevista vaatimuksista säädetään lisäksi komission todentamisasetuksessa.

Todentajan hyväksyntää tulee hakea Energiavirastolta. Hyväksyntää koskevaan hakemukseen, hyväksymisen edellytyksiin ja hyväksymisestä annettavaan päätökseen sovelletaan, mitä päästökauppalain 80 ja 81 §:ssä säädetään.

Todentajaksi voidaan hyväksyä myös päästökauppalain nojalla hyväksytty sekä akkreditoitu todentaja laajentamalla todentajan pätevyysalue kattamaan tämän lain mukainen toiminta.

Todentajan on ilmoitettava Energiavirastolle toimintansa muutoksista, joilla voi olla vaikutusta hyväksymisen edellytyksiin. Energiavirasto voi muuttaa todentajan hyväksymistä koskevaa päätöstään. Pätevyysalueen muuttamiseen sovelletaan, mitä 1 momentissa säädetään todentajan hyväksymisestä.

Säännellyn yhteisön on käytettävä vuotuisen päästöselvityksen todennuttamiseen todentajaa, joka on hyväksytty tämän lain nojalla.

Todentajan tehtävistä säädetään komission todentamisasetuksessa, komission tarkkailuasetuksessa, tässä laissa ja tämän lain nojalla annetuissa säännöksissä.

Todentajan palveluksessa olevaan työntekijään sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen suorittaessaan 1 momentissa tarkoitettuja tehtäviä.

Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).

Säännellyn yhteisön on järjestettävä todentajalle pääsy kaikkiin todentamisen kohteena oleviin muihin kuin pysyväisluonteiseen asumiseen käytettyihin tiloihin, sekä annettava todentajalle kaikki todentamisen kannalta tarpeelliset tiedot.

Todentajan toimipaikkakäynneistä todentamisen aikana säädetään komission todentamisasetuksessa.

Komission todentamisasetuksessa säädetään päästöjen todentamisesta ilman toimipaikkakäyntiä. Energiavirasto arvioi säännellyn yhteisön hakemuksesta edellytykset todentamiselle ilman toimipaikkakäyntiä. Hakemus on toimitettava Energiaviraston vahvistamalla lomakkeella todentamista edeltävän vuoden lokakuun loppuun mennessä.

Virtuaalisen toimipaikkakäynnin edellytyksistä ja toimivaltaisen viranomaisen luvasta säädetään komission todentamisasetuksessa.

Todentajan on laadittava säännellyn yhteisön päästöselvityksen todennuksesta todentamisraportti, josta tulee käydä ilmi todentamisen kannalta oleelliset seikat komission todentamisasetuksessa säädettyjen edellytysten mukaisesti. Todentamisraportti on annettava Energiaviraston hyväksymällä lomakkeella.

Todentajan on säilytettävä komission todentamisasetuksen 43 z artiklassa tarkoitetut tiedot, todentamisraportti ja sisäiset todentamisasiakirjat kymmenen vuoden ajan todentamisraportin antamisesta.

Jos todentaja ei täytä todentajan hyväksymiselle säädettyjä edellytyksiä, toimii hyväksymispäätöksen ehtojen vastaisesti tai toimii tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai komission todentamisasetuksen tai komission tarkkailuasetuksen vastaisesti, Energiavirasto voi antaa todentajalle huomautuksen tai varoituksen.

Jos todentajan toiminnassa on ilmennyt olennaisia ja vakavia puutteita tai laiminlyöntejä eikä todentajalle annettu huomautus tai varoitus ole johtanut toiminnassa esiintyneiden puutteiden tai laiminlyöntien korjaamiseen, Energiavirasto voi peruuttaa hyväksymisen. Energiaviraston on asetettava määräaika puutteiden tai laiminlyöntien korjaamiseksi ennen hyväksynnän peruuttamista.

Energiavirastolla on oikeus saada salassapitosäännösten estämättä tämän lain noudattamisen valvontaa ja täytäntöönpanoa varten välttämättömät tiedot Verohallinnolta, säännellyltä yhteisöltä ja todentajilta.

Työ- ja elinkeinoministeriöllä on oikeus saada salassapitosäännösten estämättä tämän lain täytäntöönpanoa ja seurantaa varten välttämättömät tiedot Energiavirastolta.

Energiavirastolla on oikeus saada komission rekisteriasetuksessa tarkoitetulta tilinomistajalta ja tilille nimetyiltä edustajilta salassapitosäännösten estämättä ilman aiheetonta viivytystä sen pyytämät tiedot ja selvitykset, jotka ovat tarpeen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain (444/2017) 7 luvun 1 §:n 4 momentissa säädetyn tehtävän hoitamiseksi.

Energiavirastolla on oikeus tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamisen valvomiseksi toimittaa tarkastus säännellyn yhteisön hallinnassa olevissa muissa kuin pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävissä tiloissa. Säännellyn yhteisön on vaadittaessa esitettävä tarkastusta toimittavalle viranomaiselle tarkastusta varten ne asiakirjat ja tietojärjestelmässään olevat tallenteet, joilla voi olla merkitystä tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten noudattamisen valvonnassa, sekä järjestettävä pääsy tällaisiin laitteisiin ja laitteistoihin. Tarkastusta toimittavalla virkamiehellä on oikeus ottaa maksutta jäljennöksiä tarkastettavista asiakirjoista ja tulosteita tietojärjestelmissä olevista tallenteista. Tarkastuksessa on noudatettava, mitä hallintolain (434/2003) 39 §:ssä säädetään.

Energiaviraston on määrättävä säännelty yhteisö maksamaan valtiolle päästöoikeuden ylitysmaksu, jos säännelty yhteisö ei palauta toukokuun loppuun mennessä edellisen kalenterivuoden päästöjään vastaavaa määrää päästöoikeuksia 23 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Ylitysmaksu on 100 euroa kultakin hiilidioksidiekvivalenttitonnilta, jolta päästöoikeuksia ei ole palautettu. Vuodesta 2013 alkaneesta päästökauppakaudesta lukien ylitysmaksua korotetaan Euroopan kuluttajahintaindeksin muutoksen mukaisesti.

Ylitysmaksu on suoraan ulosottokelpoinen. Sen perimisestä säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007). Ylitysmaksun täytäntöönpanosta huolehtii Oikeusrekisterikeskus. 

Säännellyn yhteisön on palautettava päästöoikeuksia siltä osin, kun niitä on 34 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla palauttamatta. Palautus on tehtävä viimeistään seuraavan vuoden päästöoikeuksia palautettaessa.

Energiavirasto julkaisee vuosittain tiedot säännellyistä yhteisöistä, jotka eivät ole palauttaneet päästöoikeuksia 23 §:n mukaisesti.

Energiavirasto kuittaa konkurssiin asetetun säännellyn yhteisön tilillä olevat päästöoikeudet, jos säännelty yhteisö tai konkurssipesä ei palauta toukokuun loppuun mennessä edellisen kalenterivuoden ja sitä edeltäneiden kalenterivuosien päästöjä vastaavaa määrää päästöoikeuksia siltä osin kuin päästöoikeuksia on palauttamatta kyseisiltä kalenterivuosilta. Päästöoikeustililtä kuitataan ensisijaisesti konkurssin alkamisen jälkeen aiheutuneita päästöjä vastaava määrä päästöoikeuksia.

Energiavirasto voi jättää kuittaamatta päästöoikeudet, jos konkurssipesä jatkaa säännellyn yhteisön toimintaa.

Energiaviraston on kiellettävä säänneltyä yhteisöä luovuttamasta päästöoikeuksia, jos se ei ole toimittanut tyydyttäväksi todennettua 10 §:ssä tarkoitettua päästöselvitystä huhtikuun loppuun mennessä edeltäneen vuoden päästöistä. Kielto on voimassa, kunnes edeltäneen vuoden päästömäärä on arvioitu.

Jos säännelty yhteisö asetetaan konkurssiin, päästöoikeuksia ei saa luovuttaa konkurssiin asetetun toimijan hallinnassa olleelta tililtä ennen kuin konkurssipesä tai uusi säännelty yhteisö on palauttanut konkurssia edeltäneeltä ja konkurssin ajalta syntyneitä päästöjä vastaavat palauttamatta olevat päästöoikeudet.

Energiavirasto voi konkurssipesän hakemuksesta kohdistaa 2 momentin mukaisen luovutusrajoituksen koskemaan vain edellisiltä kalenterivuosilta palauttamatta olevia päästöoikeuksia sekä kuluvan kalenterivuoden aikana syntyneitä todennettuja päästöjä ja Energiaviraston arvioimia kuluvan kalenterivuoden aikana syntyviä päästöjä vastaavaan määrään päästöoikeuksia.

Energiavirasto voi velvoittaa sen, joka rikkoo tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä, oikaisemaan laiminlyöntinsä tai muutoin täyttämään velvollisuutensa. Muun velvoitteen kuin päästöoikeuksien palauttamisen tehosteeksi voidaan asettaa uhkasakko tai uhka, että toiminta keskeytetään osaksi tai kokonaan taikka tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella.

Uhkasakosta, keskeyttämisuhasta ja teettämisuhasta säädetään uhkasakkolaissa (1113/1990).

on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, polttoaineen jakelun päästökaupparikkomuksesta sakkoon.

Energiaviraston tulee tehdä esitutkintaa varten ilmoitus havaitsemastaan 1 momentissa tarkoitetusta teosta tai laiminlyönnistä, kun teko tai laiminlyönti liittyy säännellyn yhteisön tämän lain mukaisiin velvoitteisiin. Ilmoitus saadaan kuitenkin jättää tekemättä, jos tekoa on pidettävä olosuhteet huomioon ottaen vähäisenä eikä yleisen edun ole katsottava vaativan syytteen nostamista.

Energiavirastolla on oikeus periä tämän lain mukaisen luvan, ilmoituksen, hyväksymisen ja muun asian käsittelystä maksu. Energiavirastolla on lisäksi oikeus periä maksu tehtävistä, jotka koskevat 21 §:ssä tarkoitetun unionin rekisterin tilien hallinnointia.

Energiaviraston maksullisista suoritteista ja niistä perittävistä maksuista säädetään valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla.

Todentajan päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa.

Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).

Muutoksenhausta Energiaviraston julkisoikeudellisesta suoritteesta perimään maksuun säädetään kuitenkin valtion maksuperustelaissa.

Tämän lain 8, 9, 12, 13, 15 ja 26 §:n nojalla tehtyä päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei päätöksen tehnyt viranomainen tai hallintotuomioistuin toisin määrää.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2025.

Poiketen siitä, mitä 8 §:n 3 momentissa ja 9 §:n 3 momentissa säädetään, mainituissa momenteissa tarkoitetut hakemukset on tehtävä viimeistään 28 päivänä helmikuuta 2025, jos tässä laissa tarkoitettu toiminta on käynnistynyt ennen tämän lain voimaantuloa.