Tätä asetusta sovelletaan maaseudun kehittämisen tukemisesta rahoituskaudella 2023–2027 annetun lain (1325/2022), jäljempänä kehittämistukilaki, 4 luvussa tarkoitettuihin kehittämishanketukiin sekä 59 §:n mukaiseen paikallisen kehittämisstrategian valmistelutukeen.

Tätä asetusta sovelletaan tukiin, jotka myönnetään Euroopan unionin osaksi tai kokonaan rahoittamina.

Hankesuunnitelmaan on sisällytettävä kehittämistarpeet, hankkeen tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi tarvittavat toimet, toteutumisen arviointiperusteet ja arvio toteutusajasta sekä kuvaus kestävän kehityksen huomioon ottamisesta. Hankesuunnitelmasta on lisäksi käytävä ilmi hankkeen toteutustapa, tukimuoto, hankkeen tavoiteltavat tulokset ja vaikutukset.

Hankesuunnitelmassa on oltava kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma. Kustannusten ja rahoituksen osalta hankesuunnitelmassa on oltava tiedot kokonaiskustannuksista, kokonaisrahoituksesta ja kustannusten eritelmät. Jos tuen lisäksi vaadittavaan muuhun rahoitukseen sisältyy yksityistä rahoitusta, sen osuus on eriteltävä. Hakijan on ilmoitettava se kehittämistukilain 12 §:ssä tarkoitettu kustannusmalli, jota hakija haluaa käytettävän silloin, kun kustannusmalli on valittavissa. Lisäksi hakijan on esitettävä hyväksyttävä selvitys niistä jakoperusteista, joiden mukaan kustannukset kohdennetaan suoraan tai laskennallisena osuutena tuetun toiminnan ja hakijan muun toiminnan kustannuksiksi.

Hankesuunnitelmassa on esitettävä, miten hankkeen valmistelussa on otettu huomioon jo aikaisemmin julkisella rahoituksella rahoitetuista hankkeista saadut vastaavaan tai siihen läheisesti liittyvään toimintaan myönnetyn tuen tulokset. Lisäksi hankesuunnitelmassa on esitettävä, miten hankkeen tuloksena syntyvää toimintaa jatketaan hankkeen päättymisen jälkeen, jollei tämä toiminnan luonteen vuoksi ole ilmeisen tarpeetonta.

Jäljempänä 14 §:ssä tarkoitetun valmistelurahan hakemukseen ja pienhankkeen hakemukseen tulee sisältyä 1 momentin 1, 2 ja 4 kohdassa tarkoitetut tiedot.

Rakentamista koskevan suunnitelman yksityiskohtaisuuden ja laajuuden on oltava asianmukaisessa suhteessa hankkeen laajuuteen ja kokonaiskustannuksiin.

Tukea ei myönnetä sellaiseen toimintaan, joka kuuluu julkisoikeudellisen yhteisön lakisääteisen pakollisen perustehtävän hoitamiseen. Sellaiseen julkisoikeudellisen yhteisön harkinnanvaraiseen toimintaan, jonka perusteista säädetään lailla, voidaan myöntää tukea vain erittäin perustellusta syystä. Tukea ei myönnetä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toteuttamiin hankkeisiin.

Myönnettäessä tukea kehittämiseen sovelletaan:

1) tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun komission asetuksen (EU) N:o 651/2014, jäljempänä yleinen ryhmäpoikkeusasetus, 19 a), 19 b) ja 25 artiklaa;

2) tiettyjen maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun komission asetuksen (EU) 2472/2022, jäljempänä maa- ja metsätalouden ja maaseutualueiden ryhmäpoikkeusasetus, 32, 39 ja 40 artiklaa; tai

3) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annettua komission asetusta (EU) N:o 1407/2013.

Myönnettäessä tukea koulutukseen sovelletaan yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 31 artiklaa tai maa- ja metsätalouden ja maaseutualueiden ryhmäpoikkeusasetuksen 21 ja 47 artiklaa.

Laajakaistainfrastruktuurin rakentamiseen myönnettävään tukeen sovelletaan yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 52 artiklaa. Vesihuoltoinvestoinneille myönnettävään tukeen sovelletaan yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 56 artiklaa. Investointien osalta voidaan soveltaa 1 momentin 3 kohdassa mainittua asetusta.

Yksityisenä rahoituksena voidaan hyväksyä vain sellainen vastikkeetta hankkeen hyväksi tehty työ, joka on hankkeen toteuttamiseksi tarpeellista. Edellytyksenä on lisäksi, että työn tekijä on vähintään 15-vuotias.

Vastikkeettoman työn arvona pidetään 20 euroa tunnilta työntekijää kohden. Jos vastikkeetta tehty työ tehdään traktorilla tai muulla vastaavalla työkoneella, työkoneen käyttämisen arvoksi luetaan lisäksi 40 euroa käyttötunnilta.

Vastikkeeton työ voidaan hyväksyä kustannukseksi yleishyödyllisissä investoinnissa ja kehittämishankkeessa sekä yhteisöllisissä tietoliikenneverkko- ja vesihuoltoinvestoinneissa. Vastikkeetta hankkeen hyväksi tehtävän työn yhteydessä kohtuulliset tarjoilukustannukset ovat hyväksyttäviä kustannuksia.

Yksityisestä rahoituksesta enintään 100 prosenttia voi olla vastikkeetta tehtyä työtä.

Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että hankkeen toteutukseen osallistuu vähintään kaksi yhteisöä. Tukea ei myönnetä yhteistyöhön, jossa on mukana pelkästään tutkimuslaitoksia. Paikallisen toimintaryhmän rahoituskiintiöstä rahoitettavissa hankkeissa ei edellytetä hakijan ja toimintaryhmän lisäksi muita kumppaneita muissa kuin 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetuissa hankkeissa. Tuki myönnetään hankkeen vastuulliselle toimijalle.

Pilottihankkeena voidaan tukea kokeiluja, joissa testataan tuotteen, palvelun tai menetelmän toteutuskelpoisuutta.

Yleishyödylliseen kehittämishankkeeseen voidaan myöntää tukea, jos tuki ei muodostu valtiontueksi. Edellytyksenä on lisäksi, että strategiasuunnitelman mukainen toiminta on sellaista, ettei siitä saatava hyöty rajoitu alueellisesti tai hyötyjien perusteella yhteen tai harvaan ennalta tiedossa olevaan ryhmään.

Jos yleishyödyllisen kehittämishankkeen lopputulos on sellainen, että siihen syntyy tekijänoikeus tai se täyttää patentin tai muun aineettoman oikeuden suojan saamisen edellytykset, tuen myöntämisen edellytyksenä on, ettei aineetonta oikeutta suojata eikä tekijänoikeutta tai muuta aineetonta oikeutta siirretä tuen saajalta yrityksen tai yritysten yksin tai pääasiassa hyödynnettäväksi.

Yleishyödyllisen kehittämishankkeen pääasiallisena tavoitteena ei saa olla tavanomaisen yrityksen kehittämisen tai tuotekehityksen tukeminen, eikä tuen avulla voida kehittää hyödykettä tai palvelua, joka on välittömästi tai vähäisin lisätoimin yrityksen tai tietyn yritysryhmän hyödynnettävissä korvauksetta tai käypää korvausta alemmalla hinnalla.

Yritysryhmähankkeessa ryhmän pieniä tai keskisuuria yrityksiä tulee kehittää toimintaansa erityisesti yhteisillä kehittämistoimenpiteillä ja tarvittaessa lisäksi yrityskohtaisilla kehittämistoimenpiteillä. Toimenpiteiden tavoitteena tulee olla tuotannollisen yhteistyön tai markkinointi- ja myyntiyhteistyön kehittäminen, tuoteperheen suunnittelu tai muu vastaava kehittäminen. Yritysryhmään tulee kuulua vähintään kolme ja enintään kymmenen yritystä. Tukea voidaan myöntää niin, että tuki kohdennetaan osallistujayrityksille vähämerkityksisenä tukena. Tuen saajana, joka toimii hankkeen hallinnoijana, tulee olla kehittämisorganisaatio.

Viljelijäryhmähankkeessa ryhmän maataloutta harjoittavia pieniä tai keskisuuria yrityksiä tulee kehittää toimintaansa erityisesti yhteisillä kehittämistoimenpiteillä ja tarvittaessa lisäksi yrityskohtaisilla kehittämistoimenpiteillä. Hankkeen tavoitteena tulee olla työnteon ja tuotannollisen yhteistyön kehittäminen tai muu vastaava kehittäminen. Viljelijöiden kehittämisryhmään tulee kuulua vähintään kolme ja enintään kymmenen viljelijää. Tuen saajana, joka toimii hankkeen hallinnoijana, tulee olla kehittämisorganisaatio.

Pienhankkeena toteutettava kehittämishanke voidaan rahoittaa vain toimintaryhmien rahoituskiintiöstä. Pienin myönnettävä tuen määrä on 1 000 euroa. Tuki pienhankkeelle maksetaan tuotosperusteisesti kertakorvauksena.

Valmistelurahaa voidaan myöntää tulevan toiminnan kannalta merkittävään ja välttämättömään yritys- tai viljelijäryhmähankkeen perustamisen sekä maaseudun innovaatioryhmien hankkeiden, älykkäiden kylien hankkeiden ja tuottajaorganisaatioiden edistämisen hankkeiden yhteistyökumppaneiden etsimiseen ja hankesuunnitelman valmisteluun vakioituna kertakorvauksena 5 000 euroa. Valmistelurahaa voidaan myöntää vain sellaiselle toimintaryhmälle, joka toimii maakunnallisena kyläyhdistyksenä ja valmistelee älykkäiden kylien -hanketta. Valmistelurahan myöntämisen edellytyksenä on suunnitelma hakea tukea kehittämishankkeeseen. Valmisteluraha voidaan myöntää yhden kerran samaan kehittämiskohteeseen. Valmistelurahaan ei sovelleta kehittämistukilain 34 §:n 1 momentissa tarkoitettuja valintaperusteita eikä tämän asetuksen 3 §:n 2 momenttia.

Tiedonvälitystä voidaan tukea, jos se edistää yhden tai useamman jäsenvaltioiden yhteisen maatalouspolitiikan nojalla laadittavien, Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettavien strategiasuunnitelmien (YMP:n strategiasuunnitelmat) tukea koskevista säännöistä sekä asetusten (EU) N:o 1305/2013 ja (EU) N:o 1307/2013 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2115 6 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetyn erityistavoitteen toteutumista. Tiedonvälityksellä tulee edistää innovaatioita, suunnitelmien ja selvitysten laatimista ja päivittämistä sekä tietojen vaihtoa ja levittämistä. Tiedonvälityksen tulee kohdistua laajalle kohderyhmälle.

Koulutusta voidaan tukea, jos se edistää yhden tai useamman 1 momentissa tarkoitetun erityistavoitteen saavuttamista. Osaamista voidaan kehittää toteuttamalla verkkokoulutuksia, työpajoja, vertaisoppimista, valmennuksia, esittelytoimia sekä tila- ja yritysvierailuja tai muilla vastaavilla toimenpiteillä hankkeissa. Pilottihankkeena voidaan tukea kokeiluja, joissa testataan tuotteen, palvelun tai menetelmän toteutuskelpoisuutta.

Tukea voidaan myöntää sellaiseen koulutukseen, joka täydentää käytännön kokemusta ja säännönmukaista oppivelvollisuuteen perustuvaa koulutusta, keskiasteen tutkintoa taikka yliopisto- tai korkeakoulututkintoa kuulumatta osana perus- tai jatkokoulutustutkintoon.

Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että tuen saajalla tai, jos koulutustoimenpiteen toteuttaa muu kuin tuen saaja, toteuttajalla on koulutustoimenpiteen laatuun ja laajuuteen nähden ammattitaitoinen kouluttaja ja tiedonvälitystä koskevassa toimenpiteessä sen sisältöön ja vaativuuteen nähden ammattitaitoinen toteuttaja.

Koulutus- tai tiedonvälityspalveluja tarjoavilla yksiköillä tulee olla tarvittava pätevyys ja asianmukaiset valmiudet. Koulutus- tai tiedonvälityspalveluja tarjoavan organisaation tulee varmistua henkilöstönsä pätevyydestä. Henkilöstölle on tarjottava säännöllisesti tehtävien hoitamisen edellyttämää koulutusta. Tuensaajien on tarvittaessa voitava osoittaa, että hankkeessa työskentelevillä on hankkeen toteuttamisen kannalta tarvittava koulutus tai osaaminen.

Koulutusta antavien henkilöiden koulutustoimenpiteessä välttämättömästä lisäkoulutuksesta aiheutuvat tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset, jotka liittyvät 15 §:ssä tarkoitettuihin koulutuksiin, ovat tukikelpoisia.

Yleishyödyllistä investointia voidaan tukea, jos siitä saatava hyöty ohjautuu alueen asukkaille ja muille toimijoille. Investoinnin kohteen tulee pääsääntöisesti olla alueen asukkaiden ja toimijoiden käytettävissä.

Maaseudun toimintaympäristön kehittämisen investointia voidaan tukea, kun tuen kohteena on maaseudun palveluja tukeva investointi, jolla on merkitystä maaseudun palvelujen säilyttämisessä ja uudenlaisten järjestämistapojen kehittämisessä. Tukea taloudellista toimintaa kehittävään investointiin voidaan myöntää, jos markkinapuute on todettu.

Jos investointi toteutetaan muun kuin tuen saajan omistamalla tai hallitsemalla alueella, rakennuksessa tai muussa kohteessa, tuen myöntämisen edellytyksenä on 1 momentissa säädetyn lisäksi, että alueen omistaja ja tarvittaessa haltija on antanut kirjallisen suostumuksensa investointiin ja siihen, että tuettu kohde on alueen asukkaiden ja toimijoiden käytettävissä. Käyttöoikeuden säilyminen on varmistettava.

Jos tuettavaan hankkeeseen sisältyy rakentamisinvestointeja, tuen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että tuen saaja pitää kohteen asianmukaisesti vakuutettuna vähintään siihen saakka, kunnes tuki on maksettu kokonaan.

Kehittämistukilain 27 §:n investoinnin pysyvyysvaatimus ei koske niitä pilottihankkeiden investointeja, joiden kustannusten hyväksyttävyydestä säädetään 12 §:n 7 kohdassa ja 16 §:n 7 kohdassa.

Tietoliikenneverkon rakentamisen tukemisen edellytyksenä on, että verkko takaa siirtonopeudella yksi gigabittiä sekunnissa toimivan yhteyden.

Investointi on tehtävä alueella, jolla ei ole luotettavasti vähintään siirtonopeudella sata megabittiä sekunnissa toimivaa tietoliikenneverkkoa ja jolla tällaista verkkoa ei todennäköisesti kehitetä kaupallisin ehdoin kolmen vuoden kuluessa suunnitellun tukitoimenpiteen julkaisemisajankohdasta, mikä on myös varmistettava avoimella julkisella kuulemisella.

Vesihuoltoinvestointina voidaan tukea pienimuotoisia vesihuollon digitalisaatiota, energia- ja resurssitehokkuutta sekä turvallisuutta lisääviä investointeja.

Tukea voidaan lisäksi myöntää kiinteän omaisuuden, koneiden ja laitteiden hankinnan yleiskuluihin, kiinteän omaisuuden rakentamisen ja kunnostamisen yleiskuluihin sekä tietokoneohjelmistojen, pilvipalvelujen tai vastaavien ratkaisujen hankkimisesta tai kehittämisestä ja patenttien, käyttölupien, tekijänoikeuksien sekä tavaramerkkien hankkimisesta aiheutuviin kustannuksiin.

Käytetyn koneen, kaluston, laitteen tai välineen hankkiminen hyväksytään tukipäätöksellä. Tuenhakijan on esitettävä tukihakemuksessa perustelut 3 momentissa säädettyjen edellytysten täyttymiselle.

Pienhankkeena toteutettava yleishyödyllinen investointihanke voidaan rahoittaa vain toimintaryhmien rahoituskiintiöstä. Pienin myönnettävä tuen määrä on 1 000 euroa. Tuki pienhankkeelle maksetaan tuotosperusteisesti kertakorvauksena.

Maaseudun innovaatioryhmän hankkeen toteutukseen voidaan myöntää tukea yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 19 a), 19 b) ja 25 artiklan tai maa- ja metsätalouden ja maaseutualueiden ryhmäpoikkeusasetuksen 32, 39 ja 40 artiklan mukaisesti yhdessä muun julkisen rahoituksen kanssa enintään 100 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.

Kehittämishankkeeseen, johon ei sisälly valtiontukea, voidaan myöntää tukea yhdessä muun julkisen rahoituksen kanssa enintään 100 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.

Yritysryhmälle, johon kuuluu enintään kymmenen yritystä, tuki voidaan myöntää niin, että tuki kohdennetaan osallistujayrityksille vähämerkityksisenä tukena. Tukea voidaan myöntää yhdessä muun julkisen rahoituksen kanssa enintään 75 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Viljelijäryhmälle, johon kuuluu enintään kymmenen maataloutta harjoittavaa yritystä, tukea voidaan myöntää yhdessä muun julkisen rahoituksen kanssa enintään 75 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista

Tukea tuottajaorganisaatioiden ja –ryhmien kokoamiseen ja toiminnan aktivointiin liittyviin kustannuksiin voidaan myöntää vähintään 50 prosenttia ja enintään 100 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Tuki voi olla tuottajaryhmien, tuottajaorganisaatioiden tai toimialakohtaisten organisaatioiden perustamisen osalta 10 prosenttia vuotuisesta kaupan pidetystä tuotannosta, mutta kuitenkin enintään 100 000 euroa vuotta kohti.

Tuen osuus laatujärjestelmien edistämisen hankkeissa voi olla enintään 70 prosenttia.

Tukea koulutukseen, joka ei kohdistu tietylle toimialalle tai toimijajoukolle, voidaan myöntää muu julkinen rahoitus mukaan lukien enintään 100 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.

Tuki koulutukseen, joka kohdistuu maatalouden alkutuotannon tai maataloustuotteiden jalostuksen tai kaupan pitämisen alalla toimiville pienille ja keskisuurille yrityksille, myönnetään maa- ja metsätalouden ja maaseutualueiden ryhmäpoikkeusasetuksen 21 artiklan mukaisesti. Tukea voidaan myöntää yhdessä muun julkisen rahoituksen kanssa enintään 100 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.

Tuki koulutukseen, joka kohdistuu metsätalousalalle, myönnetään maa- ja metsätalouden ja maaseutualueiden ryhmäpoikkeusasetuksen 47 artiklan mukaisesti. Tukea voidaan myöntää yhdessä muun julkisen rahoituksen kanssa enintään 100 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.

Tuki koulutukseen, joka kohdistuu muille kuin 2 ja 3 momentissa tarkoitetuillemikro- ja pienyrityksille, myönnetään yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 31 artiklan mukaisesti. Tukea voidaan myöntää yhdessä muun julkisen rahoituksen kanssa enintään 70 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.

Tukea tiedonvälityshankkeeseen voidaan myöntää yhdessä muun julkisen rahoituksen kanssa enintään 100 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.

Yleishyödyllisen investoinnin tukea voidaan myöntää yhdessä muun julkisen rahoituksen kanssa enintään 65 prosenttia.

Julkisoikeudelliselle yhteisölle voidaan myöntää tukea vain, jos muun julkisen rahoituksen osuus julkisesta rahoituksesta on vähintään 30 prosenttia.

Vesihuoltoon kohdistuviin investointeihin tukea voidaan myöntää yhdessä muun julkisen rahoituksen kanssa enintään 65 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Tietoliikenneyhteyksiin kohdistuviin investointeihin tukea voidaan myöntää muu julkinen rahoitus mukaan lukien enintään 65 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Yleishyödyllisiin ympäristö- ja ilmastoinvestointeihin tukea voidaan myöntää muu julkinen rahoitus mukaan lukien yhteensä enintään 80 prosenttia. Muihin tukikelpoisiin investointeihin tukea voidaan myöntää yhdessä muun julkisen rahoituksen kanssa enintään 40 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.

Tukea voidaan myöntää paikallisen toimintaryhmän rahoituskiintiöstä rahoitettavaan paikalliseen hankkeeseen muu julkinen rahoitus mukaan lukien enintään 180 000 euroa. Kansainvälisessä hankkeessa paikallisten toimintaryhmien osuus tuen määrästä muu julkinen rahoitus mukaan lukien voi olla enintään 180 000 euroa toimintaryhmää kohden.

Hankkeen henkilöstökuluina hyväksytään työssäoloajan palkka ilman sivukuluja ja lisäksi laskennallisesti hyväksytään 39 prosenttia työssäoloajan palkasta. Laskennallinen henkilöstökulu sisältää loma-ajan palkan, lomarahan sekä lakisääteiset palkan sivukulut.

Jos tukea ei myönnetä kokonaan todellisten hyväksyttävien kustannusten perusteella, osa hankkeen kustannuksista hyväksytään laskennallisina.

Laskennallisina kustannuksina voidaan hyväksyä 19 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä henkilöstökulujen ja ostopalvelujen yhteenlasketuista kustannuksista. Laskennallisiin kustannuksiin sisältyvät hankehenkilöstön matkakustannukset, toimitilakustannukset, kone- ja laitekulut, ohjelmistokulut, toimistokulut, koulutuskulut ja työterveyskulut sekä hankkeen tarjoilukustannukset ja vastuuvakuutukset.

Laskennallisina kustannuksina voidaan hyväksyä 40 prosenttia hyväksyttävistä henkilöstökuluista. Laskennallisiin kustannuksiin sisältyvät kaikki muut hankkeen kustannukset kuin henkilöstökustannukset.

Edellytyksenä kehittämistukilain 12 §:n 1 momentissa tarkoitetun kertakorvauksen myöntämiselle on, että hanke on luonteeltaan kertakorvaukseen soveltuva eikä hanketta toteuteta julkisena hankintana. Hakijan on toimitettava tuen suuruuden määrittelyä varten yksityiskohtainen kustannusarvio perusteluineen, jossa eritellään suunniteltujen toimenpiteiden kustannukset ja esitys niiden todentamistavoista. Vakioitua kertakorvausta käytettäessä tuen hakijan ei tarvitse esittää kertakorvaushankkeelle erikseen kustannusarviota.

Viranomaisen on tukipäätöksessä vahvistettava hankkeessa tehtävät toimenpiteet ja niiden toteutumisen todentamiseksi tarvittavat asiakirjat. Kertakorvauksen määrää arvioitaessa on otettava huomioon käypä hintataso.

Hankkeessa, jossa tuki on myönnetty kertakorvauksena, tukipäätöstä voidaan muuttaa vain toteuttamisajan osalta. Tuen saajan ei tarvitse esittää tositteita kertakorvaushankkeesta aiheutuvista kustannuksista tuen maksamisen hakemisen yhteydessä.

Hankkeen kustannuksiksi voidaan hyväksyä sellainen osuus hakijan toiminnan kustannuksista, joka tosiasiallisesti aiheutuu hankkeen toteuttamisesta.

Kun hankkeelle myönnetään tukea tosiasiallisten hyväksyttävien kustannusten perusteella, kustannusten tulee olla todennettavissa ja ne tulee kohdentaa hankkeelle perustellulla, oikeudenmukaisella ja tasapuolisella tavalla.

Jos kustannus jaetaan vähintään kahden tuetun hankkeen tai toimintaryhmän toimintarahalla korvattavaksi kustannukseksi ja yhden tai useamman tuetun hankkeen kustannukseksi, tuetut osuudet yhteensä eivät saa ylittää tosiasiallista menoa.

Tuen myöntävän viranomaisen on varmistettava muiden kustannusten kuin 14 §:ssä säädetyn valmistelurahan osalta hankkeen kustannusten kohtuullisuus. Viranomaisen on kuitenkin ennen tuen maksamista varmistettava kustannusten kohtuullisuus niiltä osin, kuin se ei ollut mahdollista tukea myönnettäessä.

Jos hankintaan ei sovelleta julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annettua lakia (1397/2016), kustannusten kohtuullisuuden arvioinnissa voidaan käyttää viitekustannuksia. Jos viitekustannuksia ei ole käytettävissä, tuen hakijan tulee toimittaa vähintään 3 000 euron suuruisissa hankinnoissa selvitys tavanomaisesta hintatasosta, riittävä määrä tarjouksia tai muu selvitys, jonka perusteella kustannusten kohtuullisuus on mahdollista arvioida. Tavanomaisella hintatasolla tarkoitetaan tavaran- tai palveluntoimittajien yleisesti käyttämiä hintoja. Alle 3 000 euron suuruisissa hankinnoissa viranomaisen on varmistettava hankinnan kustannusten kohtuullisuus, jos hankinnan kustannusten kohtuullisuutta on syytä epäillä.

Jos 2 momentissa tarkoitettuja menettelytapoja kustannusten kohtuullisuuden arvioimiseksi ei ole voitu käyttää, tuen myöntäjän on muulla tavoin varmistettava kustannusten kohtuullisuus.

Tuen myöntämisen edellytyksenä on toimenpiteen toteuttamisen kannalta välttämättömän lainvoimaisen viranomaisluvan esittäminen.

Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, tuki voidaan perustelluista syistä myöntää lainvoimaa vailla olevan luvan perusteella edellyttäen, että tukipäätökseen otetaan ehto, jonka mukaan lainvoimainen lupa on esitettävä ensimmäisen maksuhakemuksen yhteydessä tai viimeistään ennen tuen viimeisen erän maksamista.

Edellä 2 momentissa säädettyä poikkeusta ei sovelleta ympäristölupaan. Sitä ei sovelleta myöskään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaiseen lupaan, ellei tuen hakija ole saanut mainitun lain 144 §:n mukaista aloittamisoikeutta.

Kehittämishanke katsotaan aloitetuksi, kun hankkeen toteuttaja allekirjoittaa hankkeen toteuttamiseen liittyvän sopimuksen, jota ei voida peruuttaa, tekee hankkeen toteuttamista koskevan hankinta- tai muun sopimuksen, sopimusta solmimatta maksaa hankkeeseen liittyvän kustannuksen taikka solmii palvelusopimuksen.

Aloittamisena ei kuitenkaan pidetä kansainvälisen, valtakunnallisen tai alueiden välisen hankkeen toteuttamisessa tarvittavaa yhteistyötä, suunnitteluun liittyviä yleiskuluja taikka kehittämistukilain 24 §:ssä säädettyä tuen siirtämistä koskevan sopimuksen tekemistä.

Investointia ei kuitenkaan katsota aloitetuksi, jos tuettava investointi sisältää useita hankintoja ja 1 momentissa tarkoitetun hankinnan arvo on vähäinen suhteessa investoinnin hyväksyttävään kokonaiskustannukseen.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus määrää tuettavalle hankkeelle kehittämistukilain 26 §:n 1 momentissa tarkoitetun toteutusajan. Toteutusaika on määrättävä siten, että tuettava hanke voidaan toteuttaa ja tuki maksaa strategiasuunnitelman toteuttamiselle ja tukien maksamiselle asetetussa määräajassa. Valmistelurahalla toteutettavan hankkeen toteutusajaksi voidaan määrätä enintään vuosi.

Jos tuen saaja hankkeen aloittamisen jälkeen poikkeaa merkittävästi tuen myöntämistä koskevalla päätöksellä hyväksytystä suunnitelmasta, suunnitelmasta poiketen toteutettavan hankkeen kustannukset voidaan hyväksyä tukikelpoisiksi vain, jos muutosta koskeva hakemus toimitetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tai toimintaryhmälle sellaisen tuen osalta, joka rahoitetaan toimintaryhmän rahoituskiintiöstä, ennen kuin muutoksesta aiheutuvat kustannukset syntyvät.

Hankkeen toteutusaikaa voidaan pidentää, jos pidentämiselle on hyväksyttävä syy, joka ei ollut ennakoitavissa, ja toteutusajan pidentäminen on hankkeen toteutumisen kannalta välttämätöntä.

Hankesuunnitelman muuttamisella ei saa lisätä hankkeen hyväksyttäviä kustannuksia muusta kuin erityisen perustellusta syystä. Jos kehittämishankkeeseen saadaan tukipäätöksestä poikkeavaa muuta julkista rahoitusta tai hankkeen yksityinen rahoitus kokonaisuudessaan toteutuu tukipäätöksestä poikkeavalla tavalla, tukipäätökseen on tehtävä hankkeen rahoitusta koskeva muutos.

Tämän asetuksen mukaista tukea hankkeelle voi hakea jatkuvasti. Valtakunnallisia hankkeita voidaan kuitenkin hakea vain erillisinä hakuaikoina. Rahoitettavat hankkeet valitaan vähintään kaksi kertaa vuodessa. Valmistelurahapäätöksiä voidaan kuitenkin tehdä jatkuvasti. Jatkuvan haun lisäksi voidaan järjestää myös teemakohtaisia hakuja.

Hankkeen tuloja ovat hankkeen toteuttamiseksi hankittujen tavaroiden ja palvelujen sekä hankkeen tuotosten myynnistä saadut tulot sekä hankkeen hyödykkeistä ja toimitiloista saadut käyttökorvaukset.

Hankkeen tulot vähennetään hyväksyttävistä kustannuksista maksettavan tuen määrää laskettaessa. Huomioon otetaan tulot, jotka hanke on tuottanut hankkeen toteutusaikana.

Hankkeeseen saatu muu julkinen tuki, joka poikkeaa tukipäätöksen rahoitussuunnitelmasta vähennetään valtion tuen osuudesta tukea maksettaessa.

Tuesta voidaan maksaa ennakkona enintään 20 prosenttia myönnetyn tuen määrästä. Ennakko on kuitenkin enintään 100 000 euroa. Ennakko maksetaan kansallisista varoista. Ennakon määrässä on otettava huomioon hankkeen kesto ja laajuus sekä hankkeen toteuttamisen ajoitus. Ennakon maksamiseksi voidaan edellyttää vakuuden asettamista. Tukea voidaan maksaa ennakkoon vain kerran hankkeen toteuttamiseksi.

Ennakkoa vastaavien kustannusten syntyminen otetaan huomioon tuen ensimmäisestä maksuerästä lähtien. Ennakkoa kuitataan 30 prosenttia jokaisen maksuerän määrästä siihen saakka, kunnes ennakko on kokonaisuudessaan kuitattu. Kuitenkin koko jäljellä oleva osuus ennakosta tulee kuitata viimeistään viimeisessä maksuerässä. Tuen saajan ilmoituksella voidaan kuittauksessa käyttää myös edellä mainittua suurempaa prosenttia.

Ennakkoa ei voida maksaa 13,14, 22 ja 28 §:ssä tarkoitettuihin tukiin.

Lukuun ottamatta ennakkoa tuesta maksetaan tukiprosentin mukainen osuus toteutuneista hyväksyttävistä kustannuksista. Valmisteluraha maksetaan yhdessä erässä.

Todellisiin, hyväksyttäviin kustannuksiin perustuvan tuen maksamisen edellytyksenä on, että tuen saaja liittää maksamista koskevaan hakemukseen erittelyn toimenpiteessä aiheutuneista menoista ja toimenpiteen etenemisestä kehittämistukilain 40 §:n 3 momentin mukaisesti. Maksuasiakirjoista tulee käydä ilmi suoritettu hankinta. Ennen kuin tuki voidaan maksaa, menon tulee olla tuen saajan maksama, pois lukien 12 §:n 8 kohdassa tarkoitetut poistokustannukset, ja kirjattuna tuen saajan kirjanpitoon hankkeen menoksi.

Jos tuki on myönnetty kertakorvauksena, hankkeen toteutuminen arvioidaan tukipäätöksellä hyväksytyn suunnitelman sekä tukipäätöksen ehtojen perusteella. Kertakorvaus voidaan maksaa, kun tukipäätöksessä yksilöidyn hankkeessa tehtäväksi edellytetyn tuloksen tai toimenpiteen toteutumisesta tukipäätöksen mukaisesti on varmistuttu.

Tuen viimeisen erän maksamista on haettava neljän kuukauden kuluessa hankkeen toteuttamiselle asetetun määräajan päättymisestä.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi päättää, että tuki voidaan maksaa määräajan jälkeen tehdystä hakemuksesta, jos tuen hakija esittää painavia syitä hakemuksen viivästymiselle tai hakemus ei ole viivästynyt olennaisesti, eikä viivästyminen vaikeuta rahoituskauden sulkemista.

Maksupäätöstä valmisteltaessa viranomaisen tulee todeta tuensaajan maksuun haetun tuen määrä sekä vahvistaa tuensaajalle maksuhakemuksessaan ilmoitettujen menojen tukikelpoisuutta koskevan tarkastelun jälkeen maksettava tuen määrä. Jos maksuun haettavan tuen määrä on yli 10 prosenttia suurempi kuin tukikelpoisuuden tarkastelun jälkeen vahvistettu määrä, maksettavaa tukea on vähennettävä. Vähennyksen on oltava yhtä suuri kuin kyseisten kahden määrän välinen erotus, mutta ei kuitenkaan peruutettavaa tukea suurempi.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua vähennystä ei kuitenkaan tehdä, jos tuensaaja pystyy osoittamaan, että tukikelvottomien menojen ilmoittaminen johtuu tukipäätöksen tai sovellettavien säädösten tulkinnanvaraisuudesta. Vähennystä voidaan myös kohtuullistaa, jos vähennyksen suorittaminen täysimääräisenä olisi olosuhteet huomioon ottaen kokonaisuutena tarkasteltuna kohtuutonta.

Jos tuensaajan tuettuun hankkeeseen kuuluvan hankinnan yhteydessä on puutteita julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain mukaisissa julkisen hankinnan menettelyissä, tukeen voidaan tehdä prosentuaalinen vähennys. Vähennyksen tulee olla oikeassa suhteessa puutteen vakavuuteen ja suuruudeltaan vähintään viisi prosenttia ja enintään 20 prosenttia kyseiseen hankintaan kohdistuvasta tuesta.

Jos tuensaaja on laiminlyönyt tuen ehtoihin sisältyneen tiedotusvelvoitteen noudattamisen, tukeen voidaan tehdä prosentuaalinen vähennys. Vähennyksen tulee olla oikeassa suhteessa puutteen vakavuuteen ja suuruudeltaan vähintään prosentti ja enintään viisi prosenttia myönnetystä tuesta.

Valmistelutukea voidaan myöntää paikalliseksi toimintaryhmäksi hakevalle paikallisen kehittämisstrategian valmisteluun. Tuki on 40 000 euroa ja tuki myönnetään kertakorvauksena. Tuki voidaan maksaa enintään kolmessa erässä. Tuen maksamiseen sovelletaan 28, 40 ja 41 §:ää.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi edellyttää tuen myöntämistä koskevassa päätöksessään, että hankkeelle asetetaan ohjausryhmä.

Painavasta syystä ohjausryhmä voidaan asettaa myös muulle kuin 2 momentissa tarkoitetulle hankkeelle.

Hakija voi hakemuksessaan esittää ohjausryhmän asettamista ja ohjausryhmän jäseniä. Jäseneksi on nimettävä myös toimintaryhmän edustaja, jos tukea haetaan toimintaryhmän rahoituskiintiöstä. Jos hakemuksessa ei ole esitetty ohjausryhmän asettamista tai ohjausryhmän jäseniä, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on ennen tuen myöntämistä koskevan päätöksen tekemistä pyydettävä hakijaa nimeämään ohjausryhmään tulevat tahot. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus nimeää kuitenkin oman edustajansa ohjausryhmän jäseneksi. Ohjausryhmän jäseneksi ei saa nimetä sitä, joka ei ole antanut tehtävään kirjallista suostumustaan.

Tuen vaikuttavuuden seuraamiseksi ja arvioimiseksi tuen saajan on annettava 15 §:n 1 momentissa mainitun asetuksen 7 artiklassa ja sen liitteessä I tarkoitetut tukien seurantaa ja vaikuttavuuden arviointia varten tarpeelliset selvitykset ja seurantatiedot sekä muut tarvittavat tiedot tuettavan hankkeen tuloksista ja vaikutuksista.

Tämä asetus tulee voimaan 6 päivänä huhtikuuta 2023.