Tätä asetusta sovelletaan sähköenergialaskujen maksuajan pidentämisestä ja sähköyhtiöiden maksuvalmiuden väliaikaisesta tukemisesta annetun lain (276/2023) 6 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin valtiontakauksiin sekä niiden myöntämisen keskeisiin ehtoihin.

Valtiontakaus voidaan myöntää ainoastaan velkakirjalainalle tai osanostoiselle luottolimiitille.

Tämän lisäksi on toimitettava tiedot 1 päivänä syyskuuta ja 31 päivänä joulukuuta 2022 välisenä aikana toteutuneesta sähköyhtiön euromääräisestä sähkönmyynnin laskutuksesta ja myydyn sähköenergian määrästä kohdassa 2 tarkoitettujen asiakasryhmien osalta.

Sähköyhtiön tulee maksuvajearvioinnin tarkistamisen vertailutiedoksi toimittaa myös tiedot 1 päivänä syyskuuta ja 31 päivänä joulukuuta 2022 välisenä aikana myönnetyistä maksuaikojen pidennyksistä euromääräisenä, myönnettyjen maksuaikapidennysten sopimusmäärät sekä niihin liittyvä myydyn sähköenergian määrä. Sähköyhtiön tulee toimittaa tiedot erikseen kuluttaja-asiakkaiden ja niihin rinnastuvien asiakkaiden sekä elinkeinonharjoittaja-asiakkaiden osalta.

Sähköyhtiön tekemän arvion maksuvalmiusvajeen määrästä tulee perustua hakemushetkellä jo myönnettyihin maksuaikapidennyksiin sekä perusteltuun arvioon tulevista maksuaikapidennyksistä 1 päivänä tammikuuta ja 30 päivänä huhtikuuta 2023 välisenä aikana toteutuville sähköenergian myyntilaskuille. Arviossa tulee eritellä maksuaikapidennysten euromäärä sekä pituus vuorokausissa.

Maksuvalmiusvajeen arviota varten sähköyhtiön tulee arvioida maksuaikaa hakevien loppukäyttäjien määrä prosentuaalisesti koko asiakasmäärästä sekä euromääräisenä sähköenergian myynnin laskutuksesta 1 tammikuuta ja 30 huhtikuuta 2023 väliseltä ajalta. Tiedot tulee esittää erikseen kuluttaja-asiakkaiden ja niihin rinnastettavien asiakkaiden sekä elinkeinoharjoittaja-asiakkaiden osalta. Sähköyhtiöltä edellytetään erityisiä perusteluja, jos maksuaikaa hakevien loppukäyttäjien sähkönmyyntisopimusten euromääräisen laskutuksen määrä arviossa ylittää 10 prosenttia yhtiön sähköenergian myynnin laskutuksen kokonaismäärästä.

Valtiokonttori arvioi valtiontakauksen yrityskohtaisen enimmäismäärän sähköyhtiön toimittamiin tietoihin perustuen.

Valtiontakaukseen perustuva ehdoton enimmäismääräinen vastuu voi olla enintään 90 prosenttia takauksen kohteena olevan luoton kulloisesta pääomasta.

Jos riskinjakajana oleva rahoituslaitos vaatii vakuuden, tulee myös valtiontakauksella olla vakuus. Vakuus tulee jakaa valtion ja riskinjakajana toimivan rahoituslaitoksen välisesti saatavien mukaisessa riskinjakosuhteessa.

Pantinhaltijan tai pantinantajan tulee huolehtia vakuutena olevasta omaisuudesta arvoa säilyttävällä tavalla sekä huolehdittava asianmukaisesta vahinkovakuutusturvasta.

Valtiokonttorin tulee hyväksyä lainan ehdot ennen takauksen myöntämistä.

Lainanmyöntäjän valtion takaamasta lainasta perimä korko saa olla enintään sen koron suuruinen, jota yleisesti kulloinkin sovelletaan riskiltään ja ehdoiltaan vastaaviin lainoihin, ottaen huomioon valtiontakauksen. Lainanmyöntäjän perimät muut lainaan liittyvät kustannukset saavat olla sen laatuisia ja enintään sen suuruisia, joita yleisesti kulloinkin peritään vastaavista lainoista.

Takausmaksu peritään todellisen takausajan mukaisena ja kerralla koko myönnetystä määrästä myöntöpäätöksen yhteydessä. Takausmaksua ei palauteta, vaikka takausvastuu pienenisi tai päättyisi ennenaikaisesti.

Sähköyhtiöltä, joka on tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun komission asetuksen (EU) N:o 651/2014 liitteen I artiklassa 2 tarkoitettu pieni tai keskisuuri yritys, perittävän vuotuisen takausmaksun suuruus on 0,25 prosenttia myönnetyn takausvastuun määrästä. Muulta sähköyhtiöltä kuin edellä tarkoitetulta pieneltä tai keskisuurelta yritykseltä perittävän vuotuisen takausmaksun suuruus on 0,5 prosenttia myönnetyn takausvastuun määrästä.

Valtioneuvoston asetuksen valtiontakauksesta perittävistä maksuista (20/2003, muutettu 2.2.2017/82) 3 §:n mukaista kertamaksua ei peritä.

Takausmaksu on suoritettava Valtiokonttorin asettamien ehtojen mukaisesti. Määräajassa suorittamatta jääneestä takausmaksusta peritään viivästyskorkoa korkolain (633/1982) 4 §:n mukaisesti.

Taattavan luoton on oltava vähintään velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetun lain (1578/1992) 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla yhtäläisellä etuoikeudella muihin velkojiin nähden.

Tapauskohtaisen harkinnan mukaan Valtiokonttori voi takauspäätöksessään asettaa takauksen hallinnointiin, takauksen voimassaolon aikana liittyviin tiedonanto- ja huolehtimisvelvollisuuksiin, vakuusomaisuuden hoitoon ja säilyttämiseen sekä takaukseen perustuvan korvauksen hakemiseen liittyviä tarkempia ehtoja sekä muita vastaavia rahoittajakäytännössä tyypillisiä ehtoja.

Valtiokonttorin tulee takauksen myöntämisen yhteydessä varmistaa, että sähköenergialaskujen maksuajan pidentämisestä ja sähköyhtiöiden maksuvalmiuden väliaikaisesta tukemisesta annetun lain ja tämän asetuksen säännöksien lisäksi valtiontakaus täyttää EU:n valtiontukisääntelyn ja muun lainsäädännön edellytykset.

Tämä asetus tulee voimaan 24 päivänä maaliskuuta 2023 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2023.

Tätä asetusta sovelletaan sähköenergialaskujen maksuajan pidentämisestä ja sähköyhtiöiden maksuvalmiuden väliaikaisesta tukemisesta annetun lain mukaisiin valtiontakauksiin myös tämän asetuksen voimassaolon päätyttyä.