Tässä asetuksessa säädetään maatalouden rakennetuista annetussa laissa (1476/2007), jäljempänä rakennetukilaki, tarkoitetun nuoren viljelijän aloitustuen, jäljempänä aloitustuki, ja maatilan investointituen, jäljempänä investointituki, myöntämisen ja maksamisen edellytyksistä sekä niihin liittyvistä menettelyistä.

Tukikelpoisista investoinneista sekä investointituen muodosta ja tuen enimmäismäärästä säädetään valtioneuvoston asetuksella erikseen.

Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että tuettava toimenpide täyttää Suomen yhteisen maatalouspolitiikan strategiasuunnitelman, jäljempänä suunnitelma, ja sen hyväksymistä tai muuttamista koskevan komission päätöksen ehdot.

Henkilöllä katsotaan olevan rakennetukilain 8 §:ssä tarkoitettu määräysvalta osakeyhtiössä, jos hänellä on yli puolet yhteisön osakkeista ja hänen omistamansa osakkeet tuottavat yli puolet yhtiön osakkeiden äänimäärästä. Määräysvalta voi muodostua myös yhtä useamman henkilön omistamien osakkeiden ja osakkeiden tuottaman äänimäärän perusteella. Jos henkilöllä on määräysvalta toisessa yhtiössä, joka on osakkaana tukea hakeneessa yhtiössä, henkilön määräysvalta voi perustua myös ensiksi mainitun yhtiön omistamien osakkeiden tai osuuksien tuottamaan äänimäärään.

Avoimessa yhtiössä määräysvallan katsotaan olevan yhtiömiehillä yhdessä. Kommandiittiyhtiössä määräysvallan katsotaan olevan vastuunalaisten yhtiömiesten enemmistöllä.

Osuuskunnassa määräysvallan katsotaan olevan jäsenten enemmistöllä.

Rakennetukilain 8 §:n 2 momentissa tarkoitettuna tuen myöntämisen edellytyksenä olevana riittävänä ammattitaitona pidetään tuen kohteena olevan yritystoiminnan harjoittamisen kannalta tarkoituksenmukaista vähintään toisen asteen luonnonvara-alan tutkintoa.

Investointitukea myönnettäessä riittävänä ammattitaitona pidetään myös vähintään kolmen vuoden käytännön kokemusta maataloudesta ja sen lisäksi hankittua tuen kohteena olevan yritystoiminnan harjoittamisen kannalta tarkoituksenmukaista koulutusta, jonka laajuus vastaa vähintään 10 opintoviikkoa tai 15 opintopistettä. Jos tuotantosuunta ei tuettavan investoinnin vuoksi muutu, riittävänä ammattitaitona pidetään vähintään kolmen vuoden työkokemusta maataloudesta.

Aloitustukea myönnettäessä riittävänä ammattitaitona pidetään myös vähintään kolmen vuoden käytännön kokemusta maataloudesta ja sen lisäksi hankittua tuen kohteena olevan yritystoiminnan harjoittamisen kannalta tarkoituksenmukaista koulutusta, jonka laajuus vastaa vähintään 20 opintoviikon, 30 opintopisteen tai niitä vastaavan osaamispistemäärän laajuista koulutusta, josta vähintään 10 opintoviikkoa, 15 opintopistettä tai niitä vastaavan osaamispistemäärän verran on talousopintoja.

Jos aloitustukea hakee kaksi tai useampi luonnollinen henkilö yhdessä, ammattitaitoa koskevan edellytyksen katsotaan täyttyvän, jos jokaisella hakijalla on edellä tarkoitettu käytännön kokemus ja vähintään puolella hakijoista on 3 momentissa tarkoitettu koulutus.

Maatilan katsotaan sijaitsevan sen kunnan alueella, jossa maatilan talouskeskus tai pääosa tuotantorakennuksista on. Jos tilalla ei ole talouskeskusta tai tuotantorakennusta, maatilan katsotaan sijaitsevan sen kunnan alueella, jossa pääosa maatilan pelloista on.

Rakennetukilain 12 §:ssä tarkoitettujen vaatimusten noudattaminen voidaan todeta viranomaisten suorittamien tarkastusten tai valvontojen perusteella, viranomaisten päätösten perusteella, hakijan esittämän selvityksen perusteella tai maatilakäynnin perusteella.

Yritystoiminnan edellytyksiä arvioitaessa otetaan huomioon tuen kohteena olevan yritystoiminnan kannattavuus ja vakavaraisuus, hakijan maksuvalmius sekä tuotteiden ja palvelujen markkinointimahdollisuudet.

Myönnettäessä tukea 18 §:n mukaan liiketoimintasuunnitelmaa edellyttävään investointiin edellytyksenä on, että hakija voi liiketoimintasuunnitelman perusteella saavuttaa vähintään 25 000 euron vuotuisen maatalouden yrittäjätulon viimeistään tuen myöntämisvuotta seuraavana viidentenä kalenterivuonna.

Myönnettäessä 15 §:n 1 momentissa tarkoitettua aloitustukea edellytyksenä on, että hakija voi liiketoimintasuunnitelman perusteella saavuttaa vähintään 25 000 euron vuotuisen maatalouden yrittäjätulon viimeistään tuen myöntämisvuotta seuraavana kolmantena kalenterivuonna.

Myönnettäessä 15 §:n 2 momentissa tarkoitettua aloitustukea edellytyksenä on, että hakija voi liiketoimintasuunnitelman perusteella saavuttaa vähintään 15 000 euron vuotuisen maatalouden yrittäjätulon viimeistään tuen myöntämisvuotta seuraavana kolmantena kalenterivuonna.

Yrittäjätulon vähimmäismäärän tulee täyttyä ilman avustuksena myönnettävää aloitustukea.

Maatalouden yrittäjätulo lasketaan vähentämällä maataloudesta saatavista tuotoista maatalouteen kohdistuvat muuttuvat ja kiinteät kulut, poistot sekä velkojen korot. Maatalouden muuttuviin tai kiinteisiin kuluihin ei lueta hakijan omasta työstä aiheutuneita palkkakuluja.

Omaisuudesta tehtäviä poistoja laskettaessa on perusteena käytettävä olemassa olevien rakennusten ja perusparannusten jälleenhankinta-arvosta vuotuiset poistot vähentämällä saatavia nykyarvoja sekä muiden omaisuusosien arvioituja käypiä arvoja. Rakennuksen nykyarvoa laskettaessa voidaan erityisestä syystä ottaa huomioon myös rakennuksen ajanmukaisuus ja soveltuvuus nykyiseen käyttöönsä. Laskettaessa uuden rakennuksen poistoja, perusteena on käytettävä kustannusarviota 4 momentin mukaisesti.

Vuosittainen poisto lasketaan prosenttiosuutena kunkin omaisuusosan poistamatta olevasta nykyarvosta. Rakennuksen poistoprosentti on 4 prosenttia, koneiden ja laitteiden 10 prosenttia sekä perusparannusten 3 prosenttia.

Haettu ja hakijalle rakennetukilain tai sitä vastaavan aiemman lainsäädännön perusteella myönnetty investointiavustus otetaan huomioon tuettavan investoinnin hankintamenon vähennyksenä siten, että poistolaskennassa poistopohjana käytetään avustuksella vähennettyä hankintamenoa.

Tuettavia toimenpiteitä valittaessa noudatetaan suunnitelman ja rakennetukilain 15 §:n mukaisia valintaperusteita.

Myönnettäessä aloitustukea useammalle kuin yhdelle luonnolliselle henkilölle, kunkin hakijan osuutta vastaavan osan maatilasta tulee yksinään täyttää 9 §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitettu yrittäjätuloa koskeva edellytys. Jos tukea myönnetään eräistä maaseudun kehittämisen korvauksista annetun lain (1333/2022) 2 §:n 3 kohdassa tarkoitetuille puolisoille yhteisesti, riittää, että puolisoiden yrittäjätulo yhdessä täyttää yrittäjätuloa koskevan edellytyksen.

Maatilaa kohden voidaan myöntää vain yksi aloitustuki silloin, kun hakijoina ovat 1 momentissa tarkoitetut puolisot yhdessä omistamansa tilan osalta. Jos aloitustuen hakija on luonnollinen henkilö, tukea ei myönnetä, jos hänelle on elinkeinonharjoittajana taikka yhteisön osakkuuden tai jäsenyyden perusteella jo aikaisemmin myönnetty aloitustukea. Jos aloitustuen hakija on yhteisö, tukea ei myönnetä, jos yhteisön määräysvaltaa käyttävälle osakkaalle tai jäsenelle on jo aikaisemmin myönnetty aloitustukea.

Tukipäätöksen mukainen oikeus tukeen voidaan siirtää tuen kohteena olevaa toimintaa jatkamaan perustetulle yhteisölle, jossa tuen saanut luonnollinen henkilö käyttää määräysvaltaa.

Tilanpito katsotaan aloitetuksi, kun hakija ryhtyy tilanpidosta päävastuullisena maatalousyrittäjänä harjoittamaan maataloutta ja saa luovutuskirjan tai kirjallisen vuokrasopimuksen perusteella hallintaansa sellaisen yhden tai useamman maatilan tai maatilan osan, jotka muodostavat maatilataloudellisen kokonaisuuden, jolla harjoitettavasta maataloudesta saatavan vuotuisen yrittäjätulon määrä on liiketoimintasuunnitelman perusteella vähintään 12 000 euroa.

Jos kiinteistö on saatu perinnönjaossa, osituksessa tai testamentilla, aloittamisen ajankohdaksi katsotaan hetki, jona perinnönjako, ositus tai testamentti on saanut lainvoiman ja hakija on saanut hallintaansa 1 momentissa tarkoitetun maatilataloudellisen kokonaisuuden.

Jos hallinta siirtyy myöhemmin kuin luovutuskirjan allekirjoituspäivänä taikka hetkenä, jona perinnönjako, ositus tai testamentti saa lainvoiman, aloittamisen katsotaan tapahtuneen hallinnan siirron ajankohtana.

Edellä 9 §:n 2 momentissa tarkoitetun yrittäjätulovaatimuksen täyttävälle maatalousyrittäjälle myönnettävän aloitustuen määrä on yhteensä 80 000 euroa, josta avustuksen määrä on 40 000 euroa sekä korkotuen ja varainsiirtoverolain (931/1996) 14 §:n 2 momentissa tarkoitetun verovapauden määrä yhteensä enintään 40 000 euroa, josta korkotuen määrä on enintään 35 000 euroa.

Edellä 9 §:n 3 momentissa tarkoitetun yrittäjätulovaatimuksen täyttävälle maatalousyrittäjälle myönnettävän aloitustuen määrä on yhteensä 30 000 euroa, josta avustuksen määrä on 10 000 euroa sekä korkotuen ja 1 momentissa tarkoitetun verovapauden määrä yhteensä enintään 20 000 euroa, josta korkotuen määrä on enintään 15 000 euroa.

Aloitustuen enimmäismäärässä otetaan huomioon koko kiinteistön hankintaan kohdistuva 1 momentissa tarkoitettu verovapaus siten kuin 28 §:n 2 momentissa säädetään.

Aloitustukeen sisältyvälle lainalle voidaan myöntää valtiontakaus. Valtiontakauksen enimmäismäärä aloitustukena voi olla 800 000 euroa. Valtiontakaus voi koskea enintään 80 prosenttia takauksen kohteena olevan lainan määrästä koko laina-aikana.

Hyväksyttäviin kustannuksiin luetaan vastike hankitun omaisuuden arvosta maa- tai metsätalouteen käytettynä sekä maatilan asuinrakennus. Korkotukea myönnetään ainoastaan vastikkeeseen, joka maksetaan viimeistään lainan viimeistä erää nostettaessa myyjälle tai myyjän määräämälle rahana, tai jolla korkotukilainaa nostettaessa maksetaan kokonaan luovutuskirjassa poismaksettavaksi sovittu tai ostajan vastattavaksi ottama laina.

Korkotukea ei myönnetä sellaiseen osaan hankinnan kustannuksista, johon kohdistuu tilanpidon aloittamisen yhteydessä siirrettävään tuettuun lainaan liittyvä korkotuki tai -etuus, jota ei ole käytetty loppuun.

Investointituen myöntämisen edellytyksenä on 3 §:n 1 kohdassa tarkoitetuissa investoinneissa liiketoimintasuunnitelman esittäminen.

Myönnettäessä tukea rakentamista koskevaan investointiin hyväksyttävien enimmäiskustannusten on perustuttava tuen hakuajankohdan kustannustasoon.

Samaan investointiin katsotaan kuuluviksi ne toimenpiteet, jotka yhdessä muodostavat tuotantotoiminnassa tarpeellisen toiminnallisen kokonaisuuden. Jos samaan investointiin sisältyy vähäisiä osia, joilla on eri käyttötarkoitus, tukitaso määräytyy investoinnin pääasiallisen käyttötarkoituksen perusteella.

Osamaksusopimukseen liittyvät hallinto-, vakuutus-, korjaus-, huolto- tai muut vastaavat kustannukset eivät ole tukikelpoisia.

Yksityisenä rahoituksena hyväksytään oman puutavaran tai maa-aineksen käyttö, tuen saajan tekemä työ ja korkotukilainan pääoma. Oman työn arvo on 20 euroa työntekijätunnilta. Jos työ tehdään käyttäen traktoria tai muuta vastaavaa työkonetta, työn arvo on 40 euroa tunnilta henkilötyön lisäksi. Työstä on pidettävä tuntikirjanpitoa.

Rakentamista koskevan suunnitelman yksityiskohtaisuuden ja laajuuden on oltava asianmukaisessa suhteessa hankkeen laajuuteen ja kokonaiskustannuksiin. Suunnitelmassa on lisäksi esitettävä selvitys korvattavan rakennuksen jatkokäytöstä, jos kyse on uudisrakentamisesta.

Tukea yhteiseen ojitusinvestointiin voidaan myöntää ympäristön tilaa ja kestävää tuotantotapaa edistävää peruskuivatustoimintaa varten. Peruskuivatuksella tarkoitetaan norojen, purojen ja valtaojien perkausta, kaivua ja padotusta, putkiojien rakentamista sekä peltoalueiden pengertämistä ja pumppaamoiden perustamista riittävien edellytysten luomiseksi paikalliskuivatukselle, erityisesti salaojitukselle. Ympäristön tilaa ja kestävää tuotantotapaa edistävää peruskuivatusta voidaan toteuttaa hyödyntäen luonnonmukaisia suunnitteluratkaisuja, kuten kaksitasouomia, uomien mutkaisuutta ja tulvatasanteita taikka muita vastaavia ratkaisuja tai rakennelmia.

Ympäristön tilaa ja kestävää tuotantotapaa edistävillä yhteisillä ojitusinvestoinneilla on oltava myönteinen vaikutus vesiensuojeluun, luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja niillä on luotava edellytykset maan kasvukunnon parantamiselle, tehokkaalle ravinteiden käytölle, maaperän tiivistymisen ehkäisylle sekä ravinteiden huuhtoutumisen tai tulvien vähentämiselle.

Tuen hakijan ollessa muu kuin vesilaissa tarkoitettu ojitusta varten perustettu vesioikeudellinen yhteisö, edellytyksenä on, että tuettavasta yhteisestä ojitusinvestoinnista on tehty siihen osallistuvien keskinäinen sopimus, jolla sovitaan ojitusinvestointiin liittyvän vesilain mukaisen ojitushankkeen toteuttamisesta, sekä hankkeelle on valittu yksi tai useampi toimitsija.

Investointitukea ei myönnetä, jos samoihin tukikelpoisiin kustannuksiin on jo myönnetty tukea kansallisista tai Euroopan unionin varoista.

Myönnettäessä investointitukea kohteeseen, joka on tuhoutunut vahinkotapauksessa, samaan kohteeseen kohdistuva vakuutuskorvaus vähennetään tuettavan investoinnin hyväksyttävästä kustannusarviosta.

Tuen enimmäismäärässä otetaan huomioon hakijan muun lain kuin rakennetukilain nojalla saama tai hakijalle kuuluva sekä muun viranomaisen tai julkisyhteisön myöntämä tuki tai etuus, joka kohdistuu samaan toimenpiteeseen kustannusten vähennyksenä, käyttöoikeutena, verovapautena tai muulla vastaavalla tavalla.

Tuki tai etuus vähennetään ensisijaisesti korkotuesta, kuitenkin niin, että korkotuesta 2 000 euroa on jätettävä vähentämättä. Tämän jälkeen tuki tai etuus vähennetään avustuksesta. Jos muut tuet ja etuudet yhteensä ylittävät avustuksena ja korkotukena haetun aloitustuen enimmäismäärän, tukea ei myönnetä.

Korkotukena myönnettävän tuen määrä on korkotuen perusteella puolen vuoden korkojaksoilta laskettujen nimellisarvoisten tukierien yhteenlaskettu määrä.

Myönnettäessä tuki lainaan liittyvänä tukena tukitaso on korkotukilainan korkotuen kokonaismäärän osuus investoinnin hyväksyttävistä kustannuksista.

Tukitasoa laskettaessa puolivuosittain maksettava korkotukilainan korkotuki diskontataan tuen myöntämisvuoden arvoon.

Diskonttauskorkona käytetään viite- ja diskonttokorkojen määrittämisessä sovellettavan menetelmän tarkistamisesta annetussa komission tiedonannossa (2008/C 14/02) tarkoitettua viitekorkoa.

Luottolupauksen saamiseksi tarpeelliset asiakirjat on toimitettava luottolaitokselle. Luotto-lupaus liitetään tukihakemukseen.

Luottolaitos ja lainansaaja eivät saa sopia korkotukilainan ehtojen muuttamisesta ilman elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lupaa, jos on todennäköistä, että muutoksen johdosta valtion korkotukimenot lisääntyvät jäljellä olevana laina-aikana. Korkotukilainan ehtoja saa muuttaa sen jälkeen, kun lainaan liittyvä korkotuki on maksettu kokonaan, jos lainan vakuutena ei ole valtiontakausta.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lupa lainaehtojen muuttamiseen on hankittava ennen kuin sen lyhennyserän tai koron suoritusvelvollisuus on tuen ehtojen mukaan syntynyt, jota muutoshakemus koskee tai, jos kysymys on takauksen kohteena olevasta lainasta, ennen kuin lykkäyksen kohteena oleva lyhennys on erääntynyt.

Valtiontakauksen myöntämisen edellytyksenä on, että lainaohjelman mukaiset vuotuiset lyhennysmaksut ovat kaikki yhtä suuria.

Valtiontakaukseen sisältyvä tuki ei voi ylittää tukikohteen kokonaistuen enimmäismäärää. Jos samaan tarkoitukseen valtiontakauksen lisäksi haetaan sekä korkotukilainaa että avustusta ja myönnettävä tuki ylittäisi tukikohteen kokonaistuen enimmäismäärän, valtiontakaukseen sisältyvän tuen määrä vähennetään ensin korkotuesta siten, että takaukseen sisältyvä tuki voi vähentää korkotuen määrän enintään puoleen siitä määrästä, joka muuten voitaisiin korkotukena tarkoitukseen myöntää, ja loppuosa takaukseen sisältyvän tuen määrästä vähennetään avustuksesta. Jos samaan tarkoitukseen haetaan valtiontakausta ja avustusta, vastaava vähennys tehdään avustuksen määrästä.

Valtiontakaus myönnetään ensisijaisesti lainalle, joka käytetään toimintaan, jossa merkittävästi uusitaan tuotantomenetelmiä tai jonka avulla laajennetaan maatilan tuotantotoimintaa, sekä lainalle aloitustukena. Toiminnassa ei saa olla merkittäviä rahoitukseen liittyviä riskejä.

Yhtä maatilaa kohden saa olla valtiontakauksia voimassa enintään 2 500 000 euroa. Jos maatilalla toimii valtiontakausta hakevan yrityksen lisäksi muu yritys, niiden yhteenlaskettu takausten määrä ei saa ylittää edellä mainittua määrää. Jos samalla yrityksellä on useita maatiloja tai maatilan osia, yrityksellä voi olla yhteensä valtiontakauksia voimassa kuitenkin enintään edellä mainittu määrä.

Valtiontakaus voi ainoastaan erityisestä syystä olla suurempi kuin 30 prosenttia toimenpiteen kokonaisrahoituksesta. Jos samaan investointiin on myönnetty tai myönnetään avustusta, avustus ja valtiontakaus yhteensä eivät saa ylittää 70 prosenttia tuen kohteena olevan investoinnin kokonaisrahoituksesta. Valtiontakauksen enimmäismäärään sovelletaan lisäksi, mitä maatilan investointituen kohdentamisesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa säädetään.

Jos tuettavan investoinnin hyväksytty kustannusarvio tai tarjous ylittää tukikelpoisten kustannusten enimmäismäärän, valtiontakaus voidaan myöntää hyväksytyt tukikelpoiset kustannukset ylittävää lainan osaa varten vain, jos takaukseen sisältyvä tuki yhdessä avustuksen ja samaan tarkoitukseen myönnettyyn lainaan liittyvän tuen kanssa ei ylitä hyväksyttyihin tukikelpoisiin enimmäiskustannuksiin perustuvaa tuen enimmäismäärää.

Valtiontakaukseen sisältyvän tuen määrä on vähintään 0,15 prosenttia mutta enintään 5,0 prosenttia koko takauksen määrästä. Valtiontakaukseen sisältyvän tuen määrän laskennassa noudatetaan komission päätöstä K(2011) 1321 lopullinen.

Maa- ja metsätalousministeriö ilmoittaa vuosittain etukäteen kunakin vuonna myönnettäviä valtiontakauksia varten valtiontakaukseen sisältyvän tuen määräksi katsottavan osuuden valtiontakauksen määrästä.

Valtiontakaukselle asetettava vastavakuus voi olla kiinteistö- tai yrityskiinnitys. Yhteisömuotoiselta yritykseltä elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus voi edellyttää myös henkilötakausta yhteisön osakkailta ja jäseniltä.

Tuen maksamisen ja lainan nostamisen edellytyksenä on, että maksuhakemuksen perusteena oleva toimenpide on toteutettu ja siitä aiheutuva meno on lopullinen. Meno on lopullinen, jos tuen saaja ei ole saanut eikä voi saada siitä tai sen perusteella alennusta, hyvitystä eikä palautusta.

Jos korkotukilaina on myönnetty kiinteän omaisuuden hankintaan, aloitustukeen liittyvän lainan saa kuitenkin nostaa, jos luovutuskirjaan perustuva tuen kohteena oleva vastike maksetaan viimeistään lainan viimeistä erää nostettaessa.

Tuen maksamisen ja lainan nostamisen edellytyksenä on, että tuen saaja liittää maksamista koskevaan hakemukseen erittelyn toimenpiteessä todennettavasti aiheutuneista menoista ja toimenpiteen etenemisestä. Tukea ei makseta ennen kuin meno on kirjattu tuen saajan kirjanpitoon tai muistiinpanovelvollisen verovelvollisen osalta muistiinpanoihin.

Jos kyseessä on vakioitujen yksikkökustannusten perusteella maksettava tuki, tuen maksamisen ja lainan nostamisen edellytyksenä on, että hanketta on toteutettu tukipäätöksen mukaisesti.

Osamaksukaupalla hankittua omaisuutta koskevan tuen maksamista haettaessa tuen saajan on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle rahoitusyhtiön kirjallinen ilmoitus osamaksusopimuksella hankittua omaisuutta koskevista maksuista hankinnan toimittajalle. Ilmoituksesta tulee ilmetä kunkin maksuerän euromäärä ja maksupäivä.

Aloitustuen avustusosuus maksetaan kahtena saman suuruisena eränä.

Avustuksen toisen erän maksamisen edellytyksenä on liiketoimintasuunnitelman toteuttaminen. Toinen erä on kuitenkin haettava viimeistään kolmen vuoden kuluttua tukipäätöksen tekemisestä.

Investointiavustuksen ensimmäisen erän maksamista ja korkotukilainan ensimmäisen erän nostolupaa on haettava kahden vuoden kuluessa tuen myöntämisestä. Jos tukipäätöksen voimassaoloaikaa on pidennetty, ensimmäisen erän maksamista ja nostolupaa on haettava päätöksessä määrättynä aikana.

Investointiavustuksen viimeisen erän maksamista ja korkotukilainan viimeisen erän nostolupaa on haettava kahden kuukauden kuluessa toimenpiteen toteuttamiselle asetetun määräajan päättymisestä.

Maksettavaksi haetun avustuksen viimeisen erän on oltava vähintään 20 prosenttia avustuksena myönnetyn tuen määrästä ja investointitukena myönnetyn korkotukilainan viimeisen erän on oltava vähintään 20 prosenttia korkotuella tuetun lainan kokonaismäärästä.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi päättää, että tuki maksetaan tai lainan saa nostaa määräajan jälkeen tehdystä hakemuksesta, jos hakija esittää painavia syitä hakemuksen viivästymiseen, hakemus ei ole viivästynyt olennaisesti, maksamisen hakeminen viivästyneenä ei ole vaikuttanut toimenpiteen toteutukseen eikä maksaminen vaikuta hakijoiden tasapuoliseen kohteluun.

Investoinnin tuki perustuu yksikkökustannuksiin, jos asianomaista kohdetta koskevista yksikkökustannuksista on säädetty.

Muista kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista arvoltaan yli 10 000 euron hankinnoista on pyydettävä tarkoituksenmukaisella tavalla hankinnan tarkoitukseen ja tavoitteisiin nähden riittävä määrä tarjouksia.

Jos hyväksytyn kustannusarvion mukaiset kustannukset ovat pienemmät kuin 1–3 momentissa tarkoitetut kustannukset, tuki myönnetään kustannusarvion mukaisten kustannusten perusteella.

Jos yksikkökustannuksista ei ole säädetty tai tarjouksia ei ole pyydetty 3 momentissa tarkoitetuista hankinnoista, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on muulla tavoin varmistuttava kustannusten kohtuullisuudesta.

Hankintaa ei saa jakaa eriin, osittaa, laskea poikkeuksellisin menetelmin eikä keinotekoisesti yhdistellä kilpailuttamisen tai tarjousten pyytämisen välttämiseksi.

Hankinnassa on käytettävä ensisijaisesti avointa menettelyä.

Avoimella menettelyllä toteutettavasta hankinnasta on ilmoitettava julkisesti tekemällä maatalouden hankintailmoitus suomen tai ruotsin kielellä internet-osoitteessa www.hankintailmoitukset.fi. Hankinnan tekijä voi edellä tarkoitetun ilmoituksen lisäksi julkaista hankintailmoituksen myös muussa tarkoituksenmukaisessa tiedotusvälineessä. Jos hankinta tehdään suorahankintana, velvollisuutta ilmoittamiseen ei ole.

Maatalouden hankintailmoituksen julkaisee hankinnan tekijä.

Tarjouspyynnön on oltava niin selkeä, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjouspyyntö ja siihen perustuvat tarjoukset on tehtävä kirjallisesti.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettava myös muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjouksen tekemisessä. Jos tarjouspyyntö ja hankintailmoitus eroavat sisällöltään toisistaan, noudatetaan maatalouden hankintailmoitusta.

Tarjouspyyntö on maatalouden hankintailmoituksesta ilmenevänä aikana toimitettava viipymättä sitä pyytäneille toimittajille tai saatettava toimittajien saataville sähköisiä menettelytapoja käyttäen.

Tarjoajien soveltuvuus on arvioitava ennalta ilmoitettuja tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita puolueettomia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen. Tarjouskilpailusta tulee sulkea pois tarjoaja, jolla ei ole teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi.

Tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankinnan tekijän kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi.

Hankinnan tekijän on tehtävä tarjoajien asemaa ja hankintaa koskeva kirjallinen ratkaisu, joka on perusteltava. Ratkaisusta tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä ne perusteet, joilla hyväksytyn tai hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty. Tarjouksen hylkäämistä koskevasta ratkaisusta on käytävä ilmi rakennetukilain 40 a §:n 1 momentissa tarkoitettu oikeus ja määräaika ilmoituksen tekemiselle.

Ratkaisu on annettava tiedoksi kirjallisesti niille, joita asia koskee. Ratkaisu annetaan tiedoksi käyttäen ilmoitettua sähköistä yhteystietoa. Käytettäessä sähköistä yhteystietoa tarjoajan katsotaan saaneen ratkaisun tiedoksi viestin lähettämispäivänä, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä seikasta, jonka vuoksi viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Ratkaisu voidaan antaa tiedoksi myös postitse kirjeenä, jolloin tarjoajan katsotaan saaneen ratkaisun tiedoksi seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

Valtiontakausta myönnettäessä peritään lainan saajalta luottolaitoksen välityksellä valtiolle kertamaksu, jonka suuruus on 0,75 prosenttia takauksen määrästä, kuitenkin enintään 200 euroa. Lisäksi takauksesta peritään lainan saajalta puolivuosittain jälkikäteen maksu, jonka suuruus on 0,75 prosenttia takauksen kulloinkin jäljellä olevasta määrästä. Takauksesta perittävät maksut on maksettava vuosittain kahdessa erässä huhtikuun ja lokakuun viimeisenä päivänä.

Rakennetukilain 52 §:n 1 momentissa tarkoitettu luotonantaja voi hakea Ruokavirastolta puolivuosittain takausluoton hoitamisesta korvauksena 0,2 prosenttia takauksen kulloinkin jäljellä olevasta määrästä.

Luotonantajaksi tai keskusrahalaitokseksi voidaan hyväksyä ainoastaan Finanssivalvonnan valvoma yhteisö, jonka tilinpito- ja tietojärjestelmät täyttävät 52 §:ssä säädetyt edellytykset siltä osin kuin kysymys on rakennetukilain nojalla myönnettävien lainavarojen ja lainoihin perustuvien maksujen välittämisestä tai varojen ja tuen käyttöä koskevien tietojen siirtämisestä valtion ja luottolaitoksen välillä.

Tämä asetus tulee voimaan 6 päivänä maaliskuuta 2023.

Tällä asetuksella kumotaan maatalouden rakennetuesta annettu valtioneuvoston asetus (240/2015).

Tätä asetusta sovelletaan tuen myöntämistä koskevaan hakemukseen, joka on tullut vireille 6 päivänä maaliskuuta 2023 tai sen jälkeen. Tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä sovelletaan tukiin, jotka on myönnetty ennen tämän asetuksen voimaantuloa.

Edellä 12 §:ssä säädetystä poiketen vuonna 2023 ensimmäinen tukijakso alkaa 3 päivänä huhtikuuta 2023 ja päättyy 10 päivänä toukokuuta 2023. Tämän jälkeen tukijaksot jatkuvat muutoin 12 §:n mukaisena kuitenkin niin, että 3 kohdan mukainen tukijakso vuonna 2023 alkaa 11 toukokuuta ja päättyy 15 päivänä elokuuta 2023.