2023

1209/2023 Laki Finanssivalvonnan valvontamaksuista

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 § Maksuvelvollinen

Finanssivalvonnan valvontamaksun ovat velvollisia suorittamaan:

 1)

seuraavat luottolaitosalan toimijat:

a)

luottolaitostoiminnasta annetussa laissa (610/2014) tarkoitettu luottolaitos;

 b)

luottolaitostoiminnasta annetun lain 16 luvussa tarkoitetun ulkomaisen ETA-luottolaitoksen sivuliike ja 17 luvussa tarkoitetun kolmannen maan luottolaitoksen sivuliike;

 c)

luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta annetun lain (1199/2014) voimaantulosäännöksessä tarkoitettu vanha talletussuojarahasto;

 d)

luottolaitostoiminnasta annetun lain 13 luvussa tarkoitettu vakuusrahasto;

 e)

luottolaitostoiminnasta annetun lain 17 luvun 6 §:ssä tarkoitettu kolmannen maan luottolaitoksen edustusto;

 f)

talletuspankkien yhteenliittymästä annetussa laissa (599/2010) tarkoitettu yhteenliittymän keskusyhteisö;

g)

luottolaitostoiminnasta annetussa laissa tarkoitettu omistusyhteisö;

 h)

eräiden luotonantajien ja luotonvälittäjien rekisteröinnistä annetussa laissa (186/2023) tarkoitettu elinkeinonharjoittaja, lukuun ottamatta mainitun lain 2 §:n soveltamisen piiriin kuuluvat elinkeinonharjoittajat;

 2)

seuraavat maksupalvelualan toimijat:

 a)

maksulaitoslaissa (297/2010) tarkoitettu maksulaitos;

 b)

maksulaitoslain 7 §:ssä tarkoitettu maksupalvelun tarjoaja, 7 a §:ssä tarkoitettu sähköisen rahan liikkeeseenlaskija ja 7 b §:ssä tarkoitettu tilitietopalveluiden tarjoaja;

 c)

ulkomaisen maksulaitoksen toiminnasta Suomessa annetussa laissa (298/2010) tarkoitettu ulkomaisen maksulaitoksen sivuliike;

 3)

seuraavat vakuutus- ja eläkealan toimijat:

 a)

vakuutusyhtiölaissa (521/2008) tarkoitettu vakuutusyhtiö ja erillisyhtiö;

 b)

ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetussa laissa (398/1995) tarkoitetun ulkomaisen ETA-vakuutusyhtiön ja kolmannen maan vakuutusyhtiön sivuliike;

c)

työeläkevakuutusyhtiöistä annetussa laissa (354/1997) tarkoitettu työeläkevakuutusyhtiö;

 d)

vakuutusyhdistyslaissa (1250/1987) tarkoitettu vakuutusyhdistys;

 e)

eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetussa laissa (946/2021) tarkoitettu eläkesäätiö ja eläkekassa;

 f)

lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annetussa laissa (947/2021) tarkoitettu lisäeläkekassa, lisäeläkesäätiö, ETA-lisäeläkesäätiö ja ETA-lisäeläkekassa;

 g)

vakuutuskassalaissa (948/2021) tarkoitettu sairauskassa ja muu vakuutuskassa;

 h)

maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006) tarkoitettu Maatalousyrittäjien eläkelaitos;

 i)

merimieseläkelaissa (1290/2006) tarkoitettu Merimieseläkekassa;

 j)

työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa (555/1998) tarkoitettu Työllisyysrahasto;

 k)

työtapaturma- ja ammattitautilaissa (459/2015) tarkoitettu Tapaturmavakuutuskeskus;

l)

Potilasvakuutuskeskuksesta annetussa laissa (949/2019) tarkoitettu Potilasvakuutuskeskus;

m)

ympäristövahinkovakuutuksesta annetussa laissa (81/1998) tarkoitettu Ympäristövakuutuskeskus;

 n)

työttömyyskassalaissa (603/1984) tarkoitettu työttömyyskassa ja työttömyyskassojen tukikassa;

 o)

valtion eläkerahastosta annetussa laissa (1297/2006) tarkoitettu valtion eläkerahasto;

 p)

Kevasta annetussa laissa (66/2016) tarkoitettu Keva-niminen eläkelaitos;

 q)

kirkkolaissa (652/2023) tarkoitettu kirkon eläkerahasto;

 r)

ydinenergialaissa (990/1987) tarkoitettu Valtion ydinjätehuoltorahasto;

 s)

vakuutusyhtiön ja vakuutusyhdistyksen omistusyhteisö;

 t)

vakuutusten tarjoamisesta annetussa laissa (234/2018) tarkoitettu vakuutusmeklari ja sivutoiminen vakuutusmeklari sekä sellainen vakuutusedustaja ja sivutoiminen vakuutusedustaja, joka on rekisteröity muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa kuin Suomessa ja jolla on Suomessa sivuliike;

u)

lisäeläkesäätiöstä ja lisäeläkekassoista annetussa laissa tarkoitettu ulkomainen ETA-lisäeläkelaitos, jolla on Suomessa sivuliike;

 v)

Eläketurvakeskuksesta annetussa laissa (397/2006) tarkoitettu Eläketurvakeskus;

 w)

Liikennevakuutuskeskuksesta annetussa laissa (461/2016) tarkoitettu Liikennevakuutuskeskus ja liikenne- ja potilasvahinkolautakunnasta annetussa laissa (959/2019) tarkoitettu liikenne- ja potilasvahinkolautakunta;

 4)

seuraavat rahastoalan toimijat:

 a)

sijoitusrahastolaissa (213/2019) tarkoitettu rahastoyhtiö;

 b)

sijoitusrahastolaissa tarkoitettu säilytysyhteisö sekä mainitun lain nojalla toimiluvan saanut säilytysyhteisö;

 c)

sijoitusrahastolaissa tarkoitetun ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön sivuliike;

 d)

sijoitusrahastolain 24 luvun 3 §:ssä tarkoitettu sellainen ulkomainen ETA-rahastoyhtiö, jolla ei ole Suomessa sivuliikettä ja joka hoitaa Suomessa sijoitusrahastoa sekä vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain (162/2014) 19 luvun 2 §:ssä tarkoitettu sellainen ETA-vaihtoehtorahastojen hoitaja, jolla ei ole Suomessa sivuliikettä ja joka hoitaa Suomessa vaihtoehtorahastoa;

e)

sellainen vaihtoehtorahastojen hoitaja, jolle on myönnetty vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa tarkoitettu vaihtoehtorahastojen hoitajan toimilupa;

f)

vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa tarkoitettu säilytysyhteisö sekä mainitun lain nojalla toimiluvan saanut säilytysyhteisö;

 g)

vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain mukaisesti rekisteröitymisvelvollinen vaihtoehtorahastojen hoitaja, jolla ei ole rahastoyhtiön toimilupaa;

 h)

vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain 19 luvun 1 §:n 2 momentissa tarkoitettu ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajan sivuliike;

 i)

kiinteistörahastolaissa (1173/1997) tarkoitettu kiinteistörahasto;

 5)

seuraavat sijoituspalvelualan toimijat:

 a)

sijoituspalvelulaissa (747/2012) tarkoitettu sijoituspalveluyritys ja kolmannen maan yrityksen sivuliike;

 b)

sijoituspalvelulain 5 luvun 7 §:ssä tarkoitettu kolmannen maan yritys, joka tarjoaa palveluita sivuliikettä perustamatta;

 c)

sijoituspalvelulaissa tarkoitetun ulkomaisen ETA-sijoituspalveluyrityksen sivuliike;

 d)

sijoituspalvelulaissa tarkoitettu sijoittajien korvausrahasto;

 e)

sijoituspalveluyrityksen omistusyhteisö;

 6)

seuraavat arvopaperin liikkeeseenlaskijana toimivat toimijat:

 a)

kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa (1070/2017) tarkoitetulla säännellyllä markkinalla kaupankäynnin kohteeksi Suomessa hakemuksesta otetun arvopaperin liikkeeseenlaskija;

 b)

suomalainen yhtiö, jonka liikkeeseen laskema arvopaperi on otettu hakemuksesta kaupankäynnin kohteeksi kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetulla säännellyllä markkinalla yksinomaan muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa kuin Suomessa;

 c)

kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetussa monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä kaupankäynnin kohteeksi Suomessa hakemuksesta otetun arvopaperin liikkeeseenlaskija;

7)

seuraavat muut kuin 1–6 kohdassa tarkoitetut toimijat:

 a)

kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitettu pörssi ja sen omistusyhteisö;

b)

arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetussa laissa (348/2017) tarkoitettu arvopaperikeskus, sen perustama kirjausrahasto ja selvitysrahasto sekä sen omistusyhteisö;

 c)

arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetussa laissa tarkoitettu suomalainen keskusvastapuoli;

 d)

arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetun lain 1 luvun 3 §:n 8 kohdassa tarkoitettu selvitysosapuoli ja 10 kohdassa tarkoitettu tilinhoitaja;

e)

sellainen OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 2 artiklan 8 kohdassa tarkoitettu finanssialalla toimiva vastapuoli, 9 kohdassa tarkoitettu finanssialan ulkopuolinen vastapuoli ja 10 kohdassa tarkoitettu eläkejärjestelmä, jonka kotivaltio on Suomessa;

f)

Suomessa kansainvälisen yhteisötunnistejärjestelmän mukaisia kansainvälisiä yhteisötunnisteita myöntävä toimija;

g)

joukkorahoituspalvelun tarjoamisesta annetun lain (203/2022) 3 §:n 1 kohdassa tarkoitettu joukkorahoituspalvelun tarjoaja;

 h)

asunto-omaisuuteen liittyvien kuluttajaluottojen välittäjistä annetun lain (852/2016) 6 §:n mukaisesti rekisteröity ja sellainen asunto-omaisuuteen liittyvien kuluttajaluottojen välittäjä, joka on rekisteröity muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa kuin Suomessa ja jolla on Suomessa sivuliike;

 i)

joukkolainanhaltijoiden edustajasta annetussa laissa (574/2017) tarkoitettu rekisteröity edustaja;

 j)

sellainen vertailuarvon hallinnoija, joka ei ole Finanssivalvonnasta annetun lain (878/2008) 4 §:n 2 momentissa tarkoitettu toimilupavalvottava ja jolle Finanssivalvonta on myöntänyt toimiluvan rahoitusvälineissä ja rahoitussopimuksissa vertailuarvoina tai sijoitusrahastojen arvonkehityksen mittaamisessa käytettävistä indekseistä ja direktiivien 2008/48/EY ja 2014/17/EU sekä asetuksen (EU) N:o 596/2014 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1011, jäljempänä vertailuarvoasetus, 34 artiklan perusteella;

k)

sellainen vertailuarvon hallinnoija, jonka Finanssivalvonta on rekisteröinyt vertailuarvoasetuksen 34 artiklan perusteella;

 l)

sellainen yleisestä arvopaperistamista koskevasta kehyksestä ja erityisestä kehyksestä yksinkertaiselle, läpinäkyvälle ja standardoidulle arvopaperistamiselle sekä direktiivien 2009/65/EY, 2009/138/EY ja 2011/61/EU ja asetusten (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/2402, jäljempänä arvopaperistamisasetus, 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu yhteisö, jolle on myönnetty mainitun asetuksen 28 artiklassa tarkoitettu toimilupa;

m)

virtuaalivaluutan tarjoajista annetussa laissa (572/2019) tarkoitettua virtuaalivaluutan tarjoaja;

 n)

rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetussa laissa (699/2004) tarkoitettu ryhmittymän omistusyhteisö;

 o)

sellainen rahoitusvälineiden markkinoista sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 600/2014, jäljempänä EU:n rahoitusvälineiden markkinat -asetus, 2 artiklan 1 kohdan 34 alakohdassa tarkoitettu hyväksytty julkistamisjärjestely ja 36 alakohdassa tarkoitettu hyväksytty ilmoitusjärjestelmä, jolle Finanssivalvonta on myöntänyt toimiluvan ja jonka valvonnasta se vastaa mainitun asetuksen 27 b artiklan 1 kohdan toisen alakohdan perusteella.

2 § Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

 1) 

ulkomaisen ETA-luottolaitoksen luokan I sivuliikkeellä sivuliikettä, jonka markkinaosuus Suomessa yleisötalletuksilla mitattuna on alle 2 prosenttia;

2) 

ulkomaisen ETA-luottolaitoksen luokan II sivuliikkeellä sivuliikettä, jonka markkinaosuus Suomessa yleisötalletuksilla mitattuna on vähintään 2 mutta enintään 10 prosenttia;

3) 

ulkomaisen ETA-luottolaitoksen luokan III sivuliikkeellä sivuliikettä, jonka markkinaosuus Suomessa yleisötalletuksilla mitattuna on yli 10 prosenttia;

4) 

ETA-luottolaitoksen sivuliikkeen laskennallisella taseella teknisistä täytäntöönpanostandardeista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 soveltamiseksi laitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvän raportoinnin osalta ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 680/2014 kumoamisesta annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/451 mukaisesti annettavien tietojen perusteella laskettavien sivuliikkeen kokonaisvarojen määrää;

5) 

kolmannen maan luottolaitoksen sivuliikkeen laskennallisella taseella 4 kohdassa tarkoitettua vastaavaa sivuliikkeen kokonaisvarojen määrää;

6) 

ulkomaisen ETA-vakuutusyhtiön luokan I sivuliikkeellä sivuliikettä, jonka vakuutusmaksutulo Suomessa on alle 50 miljoonaa euroa;

7) 

ulkomaisen ETA-vakuutusyhtiön luokan II sivuliikkeellä sivuliikettä, jonka vakuutusmaksutulo Suomessa on vähintään 50 mutta enintään 500 miljoonaa euroa;

8) 

ulkomaisen ETA-vakuutusyhtiön luokan III sivuliikkeellä sivuliikettä, jonka vakuutusmaksutulo Suomessa on yli 500 miljoonaa euroa.

3 § Valvontamaksut

Valvontamaksu määrätään kalenterivuosittain perusmaksuna, suhteellisena maksuna tai yhdistettynä perusmaksuna ja suhteellisena maksuna.

Perusmaksu on euromääräinen kiinteä maksu.

Suhteellinen maksu lasketaan maksuvelvollisen viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen mukaisen taseen loppusumman, vakuutusmaksutulon, hallinnoitujen sijoitusrahastojen tai hoidettujen vaihtoehtorahastojen varojen yhteismäärän, liikevaihdon tai jäsenmaksutulon perusteella. Sijoituspalveluyrityksen liikevaihdoksi katsotaan tuloslaskelman mukaisten tuottojen yhteismäärä siten, että arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan osalta mukaan luetaan nettotuotot. Jos nettotuotto on negatiivinen, se merkitään nollaksi. Mitä tässä laissa säädetään vaihtoehtorahastojen hoitajista ja niiden hoitamien vaihtoehtorahastojen varojen yhteismäärästä, sovelletaan vastaavasti kiinteistörahastoihin ja niiden varojen määrään. Maksulaitoksen, joka harjoittaa myös maksulaitoslain 9 §:n 2 momentissa tarkoitettua muuta liiketoimintaa, liikevaihdoksi katsotaan muiden maksupalveluiden kuin sähköisen rahan liikkeeseenlaskun osuus maksulaitoksen kokonaisliikevaihdosta. Sähkörahayhteisön, joka tarjoaa myös muita maksupalveluita tai harjoittaa maksulaitoslain 9 §:n 2 momentissa tarkoitettua muuta liiketoimintaa, taseen loppusummaksi katsotaan liikkeessä olevan sähköisen rahan osuus koko sähkörahayhteisön taseen loppusummasta. Osuuden määrittämiseen sovelletaan maksulaitoslain 30 a §:ää.

Jos maksuvelvollisuus syntyy useammalla kuin yhdellä 4–8 tai 10 §:ssä säädetyistä perusteista, maksu peritään, jollei jäljempänä toisin säädetä, vain kerran ja sen perusteen mukaan, joka johtaa korkeimpaan maksuun.

Jos omistusyhteisö on samalla toisen konsernin tytäryhteisö, sen emoyhteisöltä ei peritä maksua samalla perusteella.

4 § Luottolaitosalan toimijoiden maksut

Suhteellista maksua ja perusmaksua maksavien luottolaitosalan toimijoiden maksut määräytyvät seuraavasti:

1)

luottolaitostoiminnasta annetussa laissa tarkoitetun talletuspankin ja luottoyhteisön osalta suhteellinen maksu on 0,002781 prosenttia taseen loppusummasta ja perusmaksu:

 a)

7 580 euroa, jos kyseessä on liikepankeista ja muista osakeyhtiömuotoisista luottolaitoksista annetussa laissa (1501/2001) tarkoitettu liikepankki, säästöpankkilaissa (1502/2001) tarkoitettu säästöpankkiosakeyhtiö tai osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetussa laissa (423/2013) tarkoitettu osuuspankkiosakeyhtiö;

b)

2 530 euroa, jos kyseessä on muu kuin a alakohdassa mainittu luottolaitos;

 2) 

ulkomaisen ETA-luottolaitoksen luokan I sivuliikkeen osalta perusmaksu on 2 530 euroa ja suhteellinen maksu 0,000927 prosenttia ETA-luottolaitoksen sivuliikkeen laskennallisen taseen loppusummasta;

 3) 

ulkomaisen ETA-luottolaitoksen luokan II sivuliikkeen osalta perusmaksu on 3 790 euroa ja suhteellinen maksu 0,001442 prosenttia ETA-luottolaitoksen sivuliikkeen laskennallisen taseen loppusummasta;

 4) 

ulkomaisen ETA-luottolaitoksen luokan III sivuliikkeen osalta perusmaksu on 5 080 euroa ja suhteellinen maksu 0,001854 prosenttia ETA-luottolaitoksen sivuliikkeen laskennallisen taseen loppusummasta;

 5) 

kolmannen maan luottolaitoksen sivuliikkeen osalta perusmaksu on 3 790 euroa ja suhteellinen maksu 0,002781 prosenttia kolmannen maan luottolaitoksen sivuliikkeen laskennallisen taseen loppusummasta.

Pelkkää perusmaksua maksavien luottolaitosalan toimijoiden perusmaksun määrä on:

 1) 

luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksessä tarkoitetun vanhan talletussuojarahaston osalta 16 440 euroa;

2) 

luottolaitostoiminnasta annetussa laissa tarkoitetun vakuusrahaston osalta 2 740 euroa;

3) 

kolmannen maan luottolaitoksen edustuston osalta 1 260 euroa;

4) 

talletuspankkien yhteenliittymästä annetussa laissa tarkoitetun talletuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisön osalta 8 220 euroa;

5) 

luottolaitoksen omistusyhteisön osalta 13 670 euroa;

 6) 

eräiden luotonantajien ja luotonvälittäjien rekisteröinnistä annetussa laissa tarkoitetun elinkeinonharjoittajan, lukuun ottamatta mainitun lain 2 §:n soveltamisen piiriin kuuluvaa elinkeinonharjoittajaa, osalta 15 000 euroa.
5 § Maksupalvelualan toimijoiden maksut

Suhteellista maksua ja perusmaksua maksavien maksupalvelualan toimijoiden maksut määräytyvät seuraavasti:

 1) 

maksulaitoslaissa tarkoitetun sähkörahayhteisön osalta perusmaksu on 2 740 euroa ja suhteellinen maksu 0,003051 prosenttia taseen loppusummasta;

2) 

maksulaitoslaissa tarkoitetun muun maksulaitoksen kuin sähkörahayhteisön osalta perusmaksu on 2 740 euroa ja suhteellinen maksu 0,2712 prosenttia liikevaihdosta;

3) 

muun kuin sähkörahayhteisöä vastaavan ulkomaisen maksulaitoksen sivuliikkeen, jonka kotivaltio kuuluu Euroopan talousalueeseen, osalta perusmaksu on 1 370 euroa ja suhteellinen maksu 0,113 prosenttia liikevaihdosta;

4) 

sellaisen sähkörahayhteisöä vastaavan ulkomaisen maksulaitoksen sivuliikkeen, jonka kotivaltio kuuluu Euroopan talousalueeseen, osalta perusmaksu on 1 370 euroa ja suhteellinen maksu 0,001017 prosenttia taseen loppusummasta.

Pelkkää perusmaksua maksavien maksupalvelualan toimijoiden perusmaksun määrä on:

 1) 

maksulaitoslain 7, 7 a ja 7 b §:ssä tarkoitettuja palveluja tarjoavan oikeushenkilön osalta 1 370 euroa;

2) 

maksulaitoslain 7, 7 a ja 7 b §:ssä tarkoitettuja palveluja tarjoavan luonnollisen henkilön osalta 270 euroa.

6 § Vakuutus- ja eläkealan toimijoiden maksut

Suhteellista maksua ja perusmaksua maksavien vakuutusalan toimijoiden maksut määräytyvät seuraavasti:

 1)

vakuutusyhtiölaissa tarkoitetun vahinkovakuutusyhtiön osalta perusmaksu on 8 220 euroa ja suhteellinen maksu 0,00351 prosenttia taseen loppusummasta kerrottuna neljällä;

 2) 

vakuutusyhtiölaissa tarkoitetun henkivakuutusyhtiön osalta perusmaksu on 8 220 euroa ja suhteellinen maksu 0,00351 prosenttia taseen loppusummasta;

 3) 

vakuutusyhtiölaissa tarkoitetun erillisyhtiön osalta perusmaksu on 2 740 euroa ja suhteellinen maksu 0,00351 prosenttia taseen loppusummasta;

 4) 

kolmannen maan vakuutusyhtiön sivuliikkeen osalta perusmaksu on 4 110 euroa ja suhteellinen maksu 0,03277 prosenttia vakuutusmaksutulosta;

 5) 

työeläkevakuutusyhtiöistä annetussa laissa tarkoitetun työeläkevakuutusyhtiön osalta perusmaksu on 7 580 euroa ja suhteellinen maksu 0,002835 prosenttia taseen loppusummasta;

 6) 

eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetussa laissa tarkoitetun eläkesäätiön ja eläkekassan osalta perusmaksu on 2 570 euroa ja suhteellinen maksu 0,003051 prosenttia taseen loppusummasta;

 7) 

lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annetussa laissa tarkoitetun lisäeläkesäätiön, lisäeläkekassan, ETA-lisäeläkesäätiön ja ETA-lisäeläkekassan osalta perusmaksu on 2 570 euroa ja suhteellinen maksu 0,003051 prosenttia taseen loppusummasta;

 8) 

maatalousyrittäjän eläkelaissa tarkoitetun Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen osalta perusmaksu on 7 580 euroa ja suhteellinen maksu 0,002835 prosenttia taseen loppusummasta;

 9) 

merimieseläkelaissa tarkoitetun Merimieseläkekassan osalta perusmaksu on 7 580 euroa ja suhteellinen maksu 0,0027 prosenttia taseen loppusummasta;

10) 

työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa tarkoitetun Työllisyysrahaston osalta perusmaksu on 7 580 euroa ja suhteellinen maksu 0,003051 prosenttia taseen loppusummasta;

 11) 

Tapaturmavakuutuskeskuksen, Liikennevakuutuskeskuksen, Potilasvakuutuskeskuksen, Ympäristövakuutuskeskuksen ja työttömyyskassalaissa tarkoitetun työttömyyskassojen tukikassan osalta perusmaksu on 1 640 euroa ja suhteellinen maksu 0,003456 prosenttia taseen loppusummasta kerrottuna neljällä;

12) 

valtion eläkerahastosta annetussa laissa tarkoitetun valtion eläkerahaston, Kevasta annetussa laissa tarkoitetun Keva-nimisen eläkelaitoksen, kirkkolaissa tarkoitetun kirkon eläkerahaston ja ydinenergialaissa tarkoitetun Valtion ydinjätehuoltorahaston osalta perusmaksu on 18 940 euroa ja suhteellinen maksu 0,002835 prosenttia taseen loppusummasta kerrottuna 0,4:llä;

 13) 

työttömyyskassalaissa tarkoitetun työttömyyskassan osalta perusmaksu on 8 220 euroa ja suhteellinen maksu 0,7119 prosenttia jäsenmaksutulosta.

Pelkkää perusmaksua maksavien vakuutusalan toimijoiden perusmaksun määrä on:

 1) 

ulkomaisen ETA-vakuutusyhtiön luokan I sivuliikkeen osalta 10 000 euroa;

2) 

ulkomaisen ETA-vakuutusyhtiön luokan II sivuliikkeen osalta 50 000 euroa;

3) 

ulkomaisen ETA-vakuutusyhtiön luokan III sivuliikkeen osalta 100 000 euroa;

 4) 

vakuutusyhtiön omistusyhteisön osalta 32 000 euroa;

 5) 

vakuutusyhdistyksen omistusyhteisön osalta 1 370 euroa;

 6)

vakuutusten tarjoamisesta annetussa laissa tarkoitetun vakuutusmeklarin ja sivutoimisen vakuutusmeklarin osalta 1 370 euroa lisättynä 250 euron korotuksella jokaista vakuutusmeklariyrityksen tai yksityisen elinkeinonharjoittajan palveluksessa olevaa valvontamaksun määräämisvuotta edeltävän vuoden päättyessä rekisteröityä vakuutusmeklaria kohden;

 7) 

vakuutusten tarjoamisesta annetussa laissa tarkoitetun vakuutusedustajan ja sivutoimisen vakuutusedustajan, joka on rekisteröity muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa kuin Suomessa ja jolla on Suomessa sivuliike, osalta 1 610 euroa;

 8)

lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annetussa laissa tarkoitetun ulkomaisen ETA-lisäeläkelaitoksen, jolla on Suomessa sivuliike, osalta 1 370 euroa;

 9) 

Eläketurvakeskuksen osalta 12 630 euroa;

10) 

liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan osalta 1 370 euroa;

 11) 

vakuutusyhdistyslaissa tarkoitetun vakuutusyhdistyksen osalta 1 500 euroa;

12) 

vakuutuskassalaissa tarkoitetun sairauskassan osalta 1 500 euroa;

 13) 

vakuutuskassalaissa tarkoitetun muun vakuutuskassan kuin sairauskassan osalta 1 500 euroa.
7 § Rahastoalan toimijoiden maksut

Suhteellista maksua ja perusmaksua maksavien rahastoalan toimijoiden maksut määräytyvät seuraavasti:

 1) 

sijoitusrahastolaissa tarkoitetun rahastoyhtiön osalta perusmaksu on 5 480 euroa ja suhteellinen maksu 0,002373 prosenttia rahastoyhtiön Suomessa hallinnoimien sijoitusrahastojen varojen yhteismäärästä;

2) 

vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa tarkoitetun toimiluvan saaneen vaihtoehtorahastojen hoitajan osalta perusmaksu on 5 480 euroa ja suhteellinen maksu 0,002373 prosenttia vaihtoehtorahastojen hoitajan Suomessa hoitamien vaihtoehtorahastojen varojen yhteismäärästä;

3) 

yhteisön, joka Suomessa toimiluvan nojalla hallinnoi sijoitusrahastoa ja hoitaa vaihtoehtorahastoa, osalta perusmaksu on 8 220 euroa ja suhteellinen maksu 0,002373 prosenttia Suomessa hallinnoitujen sijoitusrahastojen ja hoidettujen vaihtoehtorahastojen varojen yhteismäärästä;

4) 

sellaisen ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön sivuliikkeen, joka ei hallinnoi Suomessa sijoitusrahastoa, osalta perusmaksu on 2 740 euroa ja suhteellinen maksu 0,1582 prosenttia liikevaihdosta;

5) 

sellaisen ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön sivuliikkeen, joka hallinnoi Suomessa sijoitusrahastoa, osalta perusmaksu on 2 740 euroa ja suhteellinen maksu 0,001921 prosenttia ulkomaisen rahastoyhtiön Suomessa hallinnoimien sijoitusrahastojen varojen yhteismäärästä;

6) 

ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön, jolla ei ole Suomessa sivuliikettä ja joka hallinnoi Suomessa sijoitusrahastoa, osalta perusmaksu on 2 740 euroa ja suhteellinen maksu 0,001921 prosenttia ulkomaisen rahastoyhtiön Suomessa hallinnoimien sijoitusrahastojen varojen yhteismäärästä;

7) 

sellaisen ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajan sivuliikkeen, joka ei hoida Suomessa vaihtoehtorahastoa, osalta perusmaksu on 4 020 euroa ja suhteellinen maksu 0,1582 prosenttia liikevaihdosta;

8) 

sellaisen ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajan sivuliikkeen, joka hoitaa Suomessa vaihtoehtorahastoa, osalta perusmaksu on 4 020 euroa ja suhteellinen maksu 0,001921 prosenttia ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajan Suomessa hoitamien vaihtoehtorahastojen varojen yhteismäärästä;

9) 

sellaisen ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajan, jolla ei ole Suomessa sivuliikettä ja joka hoitaa Suomessa vaihtoehtorahastoa, osalta perusmaksu on 4 020 euroa ja suhteellinen maksu 0,001921 prosenttia ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajan Suomessa hoitamien vaihtoehtorahastojen varojen yhteismäärästä.

Pelkkää perusmaksua maksavien rahastoalan toimijoiden perusmaksun määrä on:

 1) 

vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain mukaisesti rekisteröitymisvelvollisen vaihtoehtorahastojen hoitajan, jolla ei ole rahastoyhtiön toimilupaa, osalta 1 370 euroa;

 2) 

vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain 10 luvun 2 §:n 3 momentin mukaisella poikkeusluvalla toimivan osalta 2 740 euroa;

3) 

sijoitusrahastolain mukaisen toimiluvan saaneen säilytysyhteisön osalta 4 110 euroa;

4) 

vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain mukaisen toimiluvan saaneen säilytysyhteisön osalta 4 110 euroa;

 5) 

sijoitusrahastolain sekä vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain mukaisesti toimiluvan saaneen säilytysyhteisön osalta 6 850 euroa;

6) 

vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa tarkoitetun erityisen säilytysyhteisön osalta 2 740 euroa.
8 § Sijoituspalvelualan toimijoiden maksut

Suhteellista maksua ja perusmaksua maksavien sijoituspalvelualan toimijoiden maksut määräytyvät seuraavasti:

 1) 

sijoituspalvelulain 6 luvun 1 §:n 1 ja 3 momentissa tarkoitetun sijoituspalveluyrityksen osalta perusmaksu on 8 220 euroa ja suhteellinen maksu 0,3616 prosenttia liikevaihdosta;

2) 

sijoituspalvelulain 6 luvun 1 §:n 2 momentissa tarkoitetun sijoituspalveluyrityksen osalta perusmaksu on 1 370 euroa ja suhteellinen maksu 0,113 prosenttia liikevaihdosta;

 3) 

ulkomaisen ETA-sijoituspalveluyrityksen sivuliikkeen osalta perusmaksu on 2 740 euroa ja suhteellinen maksu 0,1582 prosenttia liikevaihdosta;

4) 

kolmannen maan sijoituspalveluyrityksen sivuliikkeen osalta perusmaksu on 4 110 euroa ja suhteellinen maksu 0,3616 prosenttia liikevaihdosta.

Pelkkää perusmaksua maksavien sijoituspalvelualan toimijoiden perusmaksun määrä on:

 1) 

sijoituspalvelulaissa tarkoitetun sijoittajien korvausrahaston osalta 4 110 euroa;

2) 

sijoituspalvelulain 5 luvun 7 §:ssä tarkoitetun kolmannen maan yrityksen, joka tarjoaa palveluja sivuliikettä perustamatta, osalta 4 110 euroa;

 3) 

sijoituspalveluyrityksen omistusyhteisön osalta 1 370 euroa.

9 § Arvopaperin liikkeeseenlaskijoiden maksut

Arvopaperin liikkeeseenlaskijoiden perusmaksun määrä on:

 1) 

kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetulla säännellyllä markkinalla Suomessa kaupankäynnin kohteena olevan osakkeen liikkeeseenlaskijan osalta 21 230 euroa;

 2) 

suomalaisen yhtiön, jonka liikkeeseenlaskema osake on otettu hakemuksesta kaupankäynnin kohteeksi kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetulla säännellyllä markkinalla yksinomaan muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa kuin Suomessa, osalta 17 120 euroa;

 3) 

kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetulla säännellyllä markkinalla Suomessa kaupankäynnin kohteena olevan osakkeen liikkeeseenlaskijan osalta 14 380 euroa, jos liikkeeseenlaskijan kotipaikka ei ole Suomessa tai jos toimija on maksuvelvollinen myös tämän lain 4–8 tai 10 §:n perusteella;

 4) 

kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetulla säännellyllä markkinalla Suomessa kaupankäynnin kohteena olevan muun arvopaperin kuin osakkeen liikkeeseenlaskijan osalta 4 110 euroa;

 5) 

suomalaisen yhtiön, jonka liikkeeseenlaskema muu arvopaperi kuin osake on otettu hakemuksesta kaupankäynnin kohteeksi kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetulla säännellyllä markkinalla yksinomaan muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa kuin Suomessa, osalta 4 110 euroa;

 6) 

kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetussa monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä kaupankäynnin kohteena Suomessa hakemuksesta olevan osakkeen liikkeeseenlaskijan osalta 5 480 euroa;

7) 

kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetussa monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä kaupankäynnin kohteena Suomessa hakemuksesta olevan muun arvopaperin kuin osakkeen liikkeeseenlaskijan osalta 1 370 euroa.

Jos osakkeen liikkeeseenlaskija on laskenut liikkeeseen myös muita tässä pykälässä tarkoitettuja arvopapereita, maksuvelvolliselta peritään maksu kummankin perusteen mukaisesti.
10 § Muiden toimijoiden maksut

Muiden kuin 4–9 §:ssä tarkoitettujen toimijoiden maksut määräytyvät seuraavasti:

 1) 

kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetun pörssin osalta suhteellinen maksu on 1,4012 prosenttia liikevaihdosta mutta kuitenkin vähintään 50 000 euroa;

2) 

joukkorahoituspalvelun tarjoamisesta annetun lain 3 §:n 1 kohdassa tarkoitetun joukkorahoituspalvelun tarjoajan osalta perusmaksu on 2 740 euroa ja suhteellinen maksu 0,113 prosenttia liikevaihdosta;

3) 

arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetussa laissa tarkoitettu arvopaperikeskuksen osalta perusmaksu on 356 100 euroa;

4) 

arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetussa laissa tarkoitetun tilinhoitajan ja selvitysosapuolen osalta perusmaksu on 24 650 euroa;

5) 

arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetussa laissa tarkoitetun keskusvastapuolen osalta perusmaksu on 205 440 euroa;

 6) 

arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetun lain 2 luvun 9 §:n 2 momentissa tarkoitetun selvitysrahaston ja 4 luvun 5 §:ssä tarkoitetun kirjausrahaston osalta perusmaksu on 2 740 euroa;

7) 

rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetussa laissa tarkoitetun ryhmittymän omistusyhteisön osalta perusmaksu on 13 700 euroa;

 8) 

pörssin ja arvopaperikeskuksen omistusyhteisön osalta perusmaksu on 13 700 euroa;

9) 

asunto-omaisuuteen liittyvien kuluttajaluottojen välittäjistä annetun lain 6 §:n mukaisesti rekisteröidyn suomalaisen luotonvälittäjän, joka ei toimi minkään luotonantajan asiamiehenä, osalta perusmaksu on 1 540 euroa;

10) 

asunto-omaisuuteen liittyvien kuluttajaluottojen välittäjistä annetun lain 2 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetun ulkomaisen luotonvälittäjän, jolla on Suomessa sivuliike, osalta perusmaksu on 510 euroa;

11) 

Suomessa kansainvälisen yhteisötunnistejärjestelmän mukaisia kansainvälisiä yhteisötunnisteita myöntävän toimijan osalta perusmaksu on 10 000 euroa;

 12) 

sellaisen OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 2 artiklan 8 alakohdassa tarkoitetun finanssialalla toimivan vastapuolen, 9 alakohdassa tarkoitetun finanssialan ulkopuolisen vastapuolen ja 10 alakohdassa tarkoitetun eläkejärjestelmän, joka kuuluu mainitun asetuksen 4 artiklassa tarkoitetun määritysvelvollisuuden piiriin ja jonka kotivaltio on Suomessa, osalta perusmaksu on 13 700 euroa;

 13) 

joukkolainanhaltijoiden edustajasta annetussa laissa tarkoitetun rekisteröidyn edustajan osalta perusmaksu on 2 740 euroa;

14) 

EU:n rahoitusvälineiden markkinat -asetuksen 2 artiklan 1 kohdan 34 alakohdassa tarkoitetun hyväksytyn julkistamisjärjestelyn ja 36 alakohdassa tarkoitetun hyväksytyn ilmoitusjärjestelmän osalta perusmaksu on 13 700 euroa;

15) 

sellaisen vertailuarvon hallinnoijan osalta, jonka Finanssivalvonta on rekisteröinyt vertailuarvoasetuksen 34 artiklan perusteella, perusmaksu on 3 840 euroa;

 16) 

sellaisen vertailuarvon hallinnoijan osalta, joka ei ole Finanssivalvonnasta annetun lain 4 §:n 2 momentissa tarkoitettu toimilupavalvottava ja jolle Finanssivalvonta on myöntänyt toimiluvan vertailuarvoasetuksen 34 artiklan perusteella, perusmaksu on 12 000 euroa;

 17) 

sellaisen arvopaperistamisasetuksen 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun yhteisön osalta, jolle on myönnetty mainitun asetuksen 28 artiklassa tarkoitettu toimilupa, perusmaksu on 6 400 euroa;

 18) 

virtuaalivaluutan tarjoajan osalta perusmaksu on 2 740 euroa.
11 § Lisämaksut

Edellä 4–10 §:ssä säädetyn lisäksi maksuvelvollinen on velvollinen suorittamaan seuraavat lisämaksut:

1) 

luottolaitoksen, jonka palkkiotuottojen määrä on suurempi kuin rahoituskate, lisämaksu on 11 360 euroa;

 2) 

jos 10 §:n 1 kohdassa tarkoitettu pörssi, 8 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu sijoituspalveluyritys tai 4 §:n 1 momentin 1 kohdan a tai b alakohdassa tarkoitettu luottolaitos on EU:n rahoitusvälineiden markkinat -asetuksessa tarkoitettu raportointipalvelujen tarjoaja, jota Finanssivalvonta valvoo mainitun asetuksen 27 b artiklan 2 kohdan ja 1 kohdan toisen alakohdan nojalla, sen lisämaksu on 13 700 euroa;

3) 

jos 10 §:n 1 kohdassa tarkoitettu pörssi, 8 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu sijoituspalveluyritys, 4 §:n 1 momentin 1 kohdan a tai b alakohdassa tarkoitettu luottolaitos tai 10 §:n 3 kohdassa tarkoitettu arvopaperikeskus ylläpitää hajautetun tilikirjan teknologiaan (DLT) pohjautuvaa monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää tai selvitysjärjestelmää tai DLT-pohjaista kaupankäynti- ja selvitysjärjestelmää, sen lisämaksu on 30 000 euroa;

4) 

rahastoyhtiön, joka tarjoaa omaisuudenhoitoa tai sijoitusneuvontaa, lisämaksu on 0,3616 prosenttia omaisuudenhoidon ja sijoitusneuvonnan liikevaihdosta;

 5)

vaihtoehtorahastojen hoitajan, joka tarjoaa vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain 3 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitettua palvelua tai 3 §:ssä tarkoitettua liitännäispalvelua, lisämaksu on 0,3616 prosenttia näiden palvelutoimintojen liikevaihdosta;

6) 

vaihtoehtorahastojen hoitajan, jonka hoitama vaihtoehtorahasto on sijoittautunut ETA-valtioon tai kolmanteen maahan, lisämaksu on 0,00113 prosenttia vaihtoehtorahastojen hoitajan ulkomailla hoitamien vaihtoehtorahastojen varojen yhteismäärästä;

7) 

4–8 tai 10 §:n perusteella maksuvelvollinen toimija on velvollinen maksamaan myös 9 §:ssä säädettyjä arvopaperin liikkeeseenlaskijan maksuja;

 8) 

9 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun liikkeeseenlaskijan lisämaksu on 21 910 euroa, jos osakkeelle on EU:n rahoitusvälineiden markkinat -asetuksen 2 artiklan 1 kohdan 17 alakohdassa tarkoitetut likvidit markkinat;

 9) 

9 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun liikkeeseenlaskijan lisämaksu on 15 070 euroa, jos osakkeelle on kaupankäynnistä EU:n rahoitusvälineiden markkinat -asetuksen 2 artiklan 1 kohdan 17 alakohdassa tarkoitetut likvidit markkinat;

 10) 

toimijan, joka harjoittaa arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetussa laissa tarkoitettua tilinhoitaja- ja selvitysosapuolitoimintaa, lisämaksu on 24 650 euroa;

 11) 

toimijan, joka harjoittaa vakuutusten tarjoamisesta annetussa laissa tarkoitettua vakuutusmeklaritoimintaa ja sivutoimista vakuutusmeklaritoimintaa, lisämaksu on 1 370 euroa sekä lisäksi 250 euron korotus jokaista vakuutusmeklariyrityksen tai yksityisen elinkeinonharjoittajan palveluksessa olevaa valvontamaksun määräämisvuotta edeltävän vuoden päättyessä rekisteröityä vakuutusmeklaria kohden;

 12) 

jos 4 §:n 1 momentin 1 kohdan a tai b alakohdassa tarkoitettu luottolaitos tai 2–4 kohdassa tarkoitettu ETA-luottolaitoksen sivuliike on sijoitusrahastolaissa tarkoitettu säilytysyhteisö, sen lisämaksu on 4 110 euroa;

 13) 

jos 4 §:n 1 momentin 1 kohdan a tai b alakohdassa tarkoitettu luottolaitos, 4 §:n 1 momentin 2–4 kohdassa tarkoitettu ETA-luottolaitoksen sivuliike, 8 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu sijoituspalveluyritys tai 3 kohdassa tarkoitettu ETA-sijoituspalveluyrityksen sivuliike on vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa tarkoitettu säilytysyhteisö, sen lisämaksu on 4 110 euroa;

 14) 

jos 4 §:n 1 momentin 1 kohdan a tai b alakohdassa tarkoitettu luottolaitos, 4 §:n 1 momentin 2–4 kohdassa tarkoitettu ETA-luottolaitoksen sivuliike, 8 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu sijoituspalveluyritys tai 3 kohdassa tarkoitettu ETA-sijoituspalveluyrityksen sivuliike on sijoitusrahastolaissa sekä myös vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa tarkoitettu säilytysyhteisö, sen lisämaksu on 6 848 euroa;

15) 

jos 4 §:n 1 momentin 1 kohdan a tai b alakohdassa tarkoitettu luottolaitos, 4 §:n 1 momentin 2–4 kohdassa tarkoitettu ETA-luottolaitoksen sivuliike, 8 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu sijoituspalveluyritys tai 3 kohdassa tarkoitettu ETA-sijoituspalveluyrityksen sivuliike on vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa tarkoitettu erityinen säilytysyhteisö, sen lisämaksu on 2 740 euroa.
12 § Valvontamaksun määrääminen

Valvontamaksun määräämisestä ja maksuunpanosta vastaa Finanssivalvonta. Valvontamaksu suoritetaan Suomen Pankille. Valvontamaksu erääntyy maksettavaksi Finanssivalvonnan määräämänä ajankohtana, kuitenkin aikaisintaan kalenterivuoden kesäkuun viimeisenä päivänä. Finanssivalvonnan on lähetettävä maksupäätös maksuvelvolliselle viimeistään 30 päivää ennen ensimmäistä eräpäivää.

Perusmaksu maksetaan kokonaisuudessaan, vaikka maksuvelvollisuus alkaisi kesken kalenterivuoden. Perusmaksua ei palauteta, jos maksuvelvollisuus päättyy kesken kalenterivuoden.

Sille, joka tulee maksuvelvolliseksi kesken kalenterivuoden, ensimmäinen suhteellinen valvontamaksu määrätään kertomalla koko kalenterivuoden maksun kahdestoistaosa niiden kalenterikuukausien lukumäärällä, jotka kokonaan tai osittain sisältyvät maksuvelvollisuuden alkamisen ja ensimmäisen kalenterivuoden päättymisen väliseen aikaan. Jos maksuvelvollisen maksuvelvollisuuden peruste muuttuu yritysjärjestelyn vuoksi kalenterivuoden aikana, maksu peritään kuten toimittaisiin kalenterivuoden kesken aloittaneen toimijan osalta. Tässä momentissa tarkoitettu ensimmäinen valvontamaksu erääntyy maksettavaksi maksuvelvollisuuden alkamista seuraavan kalenterikuukauden viimeisenä päivänä, ei kuitenkaan ennen 1 momentissa mainittua ajankohtaa.

Jos maksuvelvollisuus päättyy kesken kalenterivuoden, maksuvelvolliselle palautetaan hakemuksesta niin monta kahdestoistaosaa maksetusta suhteellisesta valvontamaksusta kuin maksuvelvollisuuden päättymisen ja kalenterivuoden päättymisen väliseen aikaan sisältyy täysiä kalenterikuukausia. Vakuutus- ja eläkelaitokselta peritään kuitenkin suhteellinen valvontamaksu sen kalenterikuukauden loppuun, jonka aikana laitoksen koko vakuutuskanta tai eläkevastuu on luovutettu toiselle vakuutus- tai eläkelaitokselle taikka laitoksen vakuutustoiminnasta johtuvat vastuut on muutoin todistettavasti selvitetty.

Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä maksumenettelystä sekä maksun suorittamisesta useammassa kuin yhdessä erässä.

13 § Valvontamaksun määrääminen arvioimalla

Valvontamaksu on määrättävä arvioimalla, jos maksun määräämiseen vaadittavia tietoja ei ole annettu tai tiedot ovat ilmeisen virheellisiä tai puutteellisia valvontamaksun määräämiseksi.

Arvioinnissa on otettava huomioon maksuvelvollisen koko ja markkina-asema, maksuvelvollisen aiempina vuosina ilmoittamat tiedot, vertailutiedot muista vastaavaa toimintaa harjoittavista maksuvelvollisista sekä muut näihin rinnastettavat maksuvelvollisen maksun määräämisperusteeseen vaikuttavat seikat.

Finanssivalvonnan on ennen 1 momentissa tarkoitettuun toimenpiteeseen ryhtymistä kehotettava maksuvelvollista liikevaihdon tai taseen arvioinnin uhalla antamaan valvontamaksun määräämistä varten tarvittavat tiedot Finanssivalvonnan asettamassa kohtuullisessa määräajassa. Kehotuksen tulee sisältää tieto arvioidun valvontamaksun määrästä.

Finanssivalvonta voi oikaista arviomaksuunpanon vuoden kuluessa arviomaksuunpanoa seuraavan kalenterivuoden alusta omasta aloitteestaan, jos asiassa on ilmennyt sellaista uutta selvitystä, joka olisi voinut vaikuttaa asian ratkaisuun.
14 § Valvontamaksun alentaminen

Finanssivalvonnan perii valvontamaksuina ja muina tuottoina määrän, joka kattaa 95 prosenttia Finanssivalvonnan talousarviossa vahvistetuista kustannuksista. Suomen Pankki vastaa jäljelle jäävästä 5 prosentista.

Finanssivalvonta voi periä valvontamaksuina ja muina tuottoina 1 momentissa mainitun lisäksi enintään määrän, joka vastaa viittä prosenttia Finanssivalvonnan talousarviossa vahvistetuista kustannuksista (ylite). Ylitettä peritään kattamaan mahdollisia tilanteita, joissa valvontamaksuina ja muina tuottoina peritty määrä alittaa 1 momentissa säädetyn 95 prosentin määrän (alite).

Finanssivalvonnan on määrättävä 12 §:n mukainen valvontamaksu alennettuna, jos olisi todennäköistä, että ylitettä syntyisi enemmän kuin viisi prosenttia Finanssivalvonnan talousarviossa vahvistetuista kustannuksista. Finanssivalvonnan on alennettava kunkin maksuvelvollisen valvontamaksua samalla suhteellisella määrällä. Valvontamaksun alentamista laskettaessa on otettava huomioon tuottojen lisäyksenä edellisiltä kalenterivuosilta syntynyt ylite sekä tuottojen vähennyksenä edellisiltä kalenterivuosilta syntynyt alite.
15 § Maksuvelvollisen tiedonantovelvollisuus ja Finanssivalvonnan tietojensaantioikeus

Maksuvelvollisen on valvontamaksun määräämistä varten toimitettava Finanssivalvonnalle tiedot, jotka ovat valvontamaksun perusteena 4–11 §:n mukaan. Tiedot on toimitettava viimeistään Finanssivalvonnan määrittämänä ajankohtana.

Finanssivalvonnalla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada 1 §:ssä tarkoitetulta maksuvelvolliselta valvontamaksun määräämiseksi tarpeelliset tiedot. Finanssivalvonnan oikeuteen tarkastaa tietojen oikeellisuus sovelletaan Finanssivalvonnasta annetun lain 24 §:ä.

Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä valvontamaksun määräämiseksi tarvittavista tiedoista ja niiden toimittamistavasta.
16 § Muutoksenhaku

Finanssivalvonnan tässä laissa tarkoitettuun päätökseen määrätä valvontamaksu saa vaatia oikaisua 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa (434/2003).

Finanssivalvonnan oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen. Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).
17 § Valvontamaksun viivästyskorko ja periminen ulosottotoimin

Valvontamaksun viivästyessä sille peritään korkolain (633/1982) 4 §:n 1 momentin mukainen viivästyskorko.

Tämän lain perusteella määrätty valvontamaksu korkoineen on suoraan ulosottokelpoinen. Maksun perimisestä säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007).
18 § Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2024.

Lain 1 §:n 3 kohdan m alakohtaa ja 6 §:n 1 momentin 11 kohtaa Ympäristövakuutuskeskuksen valvontamaksusta sovelletaan kuitenkin vain 31 päivään joulukuuta 2024 asti.

Tällä lailla kumotaan Finanssivalvonnan valvontamaksusta annettu laki (879/2008).

HE 65/2023

TaVM 7/2023

EV 49/2023

Helsingissä 21.12.2023

Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö Elinkeinoministeri Wille Rydman