2022

290/2022 Valtioneuvoston asetus Rikosseuraamuslaitoksesta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään Rikosseuraamuslaitoksesta annetun lain (221/2022) 3 §:n 2 ja 3 momentin sekä 11 §:n nojalla:
1 § Rikosseuraamuslaitoksen vastuualueet

Rikosseuraamuslaitoksen kunkin vastuualueen tehtävänä on vastata toimialueensa:

 1) 

toiminnan kehittämisestä ja ohjauksesta;

 2) 

toiminnan lainmukaisuudesta, yhdenmukaisuudesta ja tuloksellisuudesta;

 3) 

kansallisesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä.

Kehittämisestä ja ohjauksesta vastaavan vastuualueen tehtävänä on:

 1) 

johtamisjärjestelmien, palveluiden sekä toiminnan menetelmien kehittäminen ja ohjaaminen sekä strategiatyö;

 2) 

tulosohjaus;

 3) 

tutkimustoiminta ja tilastotuotanto;

 4) 

henkilöstön osaamisen kehittäminen ja koulutus;

 5) 

säädösvalmistelun koordinointi, oikeudellinen ohjaus ja laillisuusvalvonta;

 6) 

rekisterinpitäjän tehtävät.

Asiakasprosesseista vastaavan vastuualueen tehtävänä on:

 1) 

asiakas- ja vankiarviointi sekä rangaistusajan suunnittelua koskeva työ;

 2) 

muodollinen täytäntöönpano ja täytäntöönpanon kansainväliset tehtävät;

 3) 

asiakasprosessien laadun seuranta.

Hallinto- ja tukipalveluista vastaavan vastuualueen tehtävänä on:

 1) 

henkilöstö- ja yleishallinto sekä työnantajatehtävät;

 2) 

taloushallinnon, materiaalihallinnon ja hankintatoimen tehtävät;

 3) 

ICT-palvelut;

 4) 

toimitilapalvelut ja turvatekniikkaa koskevat tehtävät;

 5) 

kirjaamo- ja arkistopalvelut.

Operatiivisesta toiminnasta vastaavan vastuualueen tehtävänä on:

 1) 

rikosseuraamuskeskusten toiminnan ja palveluiden järjestäminen;

 2) 

operatiivisen toiminnan suunnittelu, resursointi, ohjaus ja seuranta;

 3) 

rikosseuraamuskeskusten sidosryhmäyhteistyön kehittäminen ja johtaminen;

 4) 

vankeusaikaisen rikollisuuden estämistä koskevan työn järjestäminen ja ohjaus;

 5) 

keskusvalvomotoiminnan ja vanginkuljetuksen järjestäminen;

 6) 

muut valtakunnallisesti järjestettävät operatiiviset tehtävät kuin 1–5 kohdassa tarkoitetut tehtävät.

Kehittämisestä ja ohjauksesta vastaavalla vastuualueella on oikeusyksikkö, joka vastaa Rikosseuraamuslaitoksen oikeudellisesta ohjauksesta ja laillisuusvalvonnasta. Asiakasprosesseista vastaavalla vastuualueella on asiakasarvioinnin yksikkö, joka vastaa asiakas- ja vankiarvioinnista ja rangaistusajan suunnittelutyöstä, sekä täytäntöönpanoyksikkö, joka vastaa muodollisesta täytäntöönpanosta ja täytäntöönpanon kansainvälisistä tehtävistä. Rikosseuraamuslaitoksen vastuualueen muiden yksiköiden perustamisesta ja lakkauttamisesta määrätään Rikosseuraamuslaitoksesta annetun lain (221/2022) 12 §:n 1 momentin perusteella Rikosseuraamuslaitoksen työjärjestyksessä.

Rikosseuraamuslaitoksen kehittämisestä ja ohjauksesta, asiakasprosesseista, hallinto- ja tukipalveluista sekä operatiivisesta toiminnasta vastaavat vastuualueet toimivat kukin Rikosseuraamuslaitoksen eri toimipaikoissa.

Pääjohtajan alaisuudessa toimii Rikosseuraamuslaitoksen sisäinen tarkastus, johdon tuki, viestintä ja kansainvälisen toiminnan koordinaatio.
2 § Rikosseuraamuskeskukset

Rikosseuraamuskeskukset ovat:

 1) 

Helsingin rikosseuraamuskeskus, jonka toimialueena on Helsinki;

 2) 

Uudenmaan rikosseuraamuskeskus, jonka toimialueena on Uudenmaan maakunta Helsinkiä lukuun ottamatta;

 3) 

Lounais-Suomen rikosseuraamuskeskus, jonka toimialueena on Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Ahvenanmaan maakunnat;

 4) 

Hämeenlinnan rikosseuraamuskeskus, joka vastaa erityisesti rikosseuraamukseen tuomittujen ja rikosseuraamuksia suorittavien naisten seuraamuksen täytäntöönpanoa sekä naisten tutkintavankeuden toimeenpanoa koskevista tehtävistä ja jonka toimialueena on koko maa;

 5) 

Hämeen ja Pirkanmaan rikosseuraamuskeskus, jonka toimialueena on Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Pirkanmaan maakunnat;

 6) 

Kaakkois-Suomen rikosseuraamuskeskus, jonka toimialueena on Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat;

 7) 

Pohjois-Savon rikosseuraamuskeskus, jonka toimialueena on Pohjois-Savon maakunta;

 8) 

Pohjois-Karjalan rikosseuraamuskeskus, jonka toimialueena on Pohjois-Karjalan maakunta;

 9) 

Pohjanmaan ja Keski-Suomen rikosseuraamuskeskus, jonka toimialueena on Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Pohjanmaan maakunnat;

 10) 

Oulun rikosseuraamuskeskus, jonka toimialueena on Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnat;

 11) 

Lapin rikosseuraamuskeskus, jonka toimialueena on Lapin maakunta.
3 § Asioiden ratkaiseminen esittelystä

Rikosseuraamuslaitoksessa päätettävät asiat ratkaistaan esittelystä, jollei Rikosseuraamuslaitoksen työjärjestyksessä toisin määrätä.
4 § Edustus viranomaisissa

Rikosseuraamuslaitosta edustaa tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa pääjohtaja. Rikosseuraamuskeskusta edustaa kuitenkin rikosseuraamuskeskuksen johtaja. Yhdyskuntaseuraamustoimistoa, vankilaa ja rikosseuraamuskeskuksen muuta yksikköä edustaa kuitenkin yksikönpäällikkö. Edellä tarkoitetut virkamiehet voivat valtuuttaa muun virkamiehen toimimaan edustajana. Tuomioistuimessa asianajaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja voi edustaa pääjohtajan valtuuttamana Rikosseuraamuslaitosta ja rikosseuraamuskeskuksen johtajan valtuuttamana rikosseuraamuskeskusta.
5 § Henkilöstö

Rikosseuraamuslaitoksessa on pääjohtajan virka sekä vastuualueen johtajan ja yksikönpäällikön virkoja. Vastuualueen johtajan virkojen perustamisesta, siirtämisestä, lakkauttamisesta ja muuttamisesta päättää pääjohtaja. Vastuualueen yksikönpäällikön virkojen perustamisesta, siirtämisestä, lakkauttamisesta ja muuttamisesta päättää vastuualueen johtaja. Lisäksi vastuualueilla on laitoksen johtamista, ohjaamista, kehittämistä sekä muuta toimintaa varten muita virkoja sekä työsopimussuhteista henkilöstöä. Näiden virkojen perustamisesta, siirtämisestä, lakkauttamisesta ja muuttamisesta päättää vastuualueen johtaja tai Rikosseuraamuslaitoksen työjärjestyksessä määrätty vastuualueen muu virkamies.

Rikosseuraamuskeskuksessa on johtajan sekä yhdyskuntaseuraamustoimiston, vankilan ja muun yksikön yksikönpäällikön virat sekä muita virkoja ja työsopimussuhteista henkilöstöä. Rikosseuraamuskeskuksen johtajan virkojen perustamisesta, siirtämisestä, lakkauttamisesta ja muuttamisesta päättää pääjohtaja. Rikosseuraamuskeskuksen yksikönpäällikön virkojen perustamisesta, siirtämisestä, lakkauttamisesta ja muuttamisesta päättää pääjohtaja tai Rikosseuraamuslaitoksen työjärjestyksen määräyksen perusteella operatiivisen toiminnan vastuualueen johtaja. Rikosseuraamuskeskuksen muiden virkojen perustamisesta, siirtämisestä, lakkauttamisesta ja muuttamisesta päättää rikosseuraamuskeskuksen johtaja.

Virkojen muuttamisesta ja niiden siirtämisestä rikosseuraamuskeskusten välillä päättää operatiivisen toiminnan vastuualueen johtaja tai Rikosseuraamuslaitoksen työjärjestyksessä määrätty vastuualueen muu virkamies.
6 § Vankeuslaissa tarkoitetut päätösvaltaa käyttävät Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehet

Vankeuslain (767/2005) 1 luvun 8 §:n 1 momentin 7–10 kohdassa ja 3 momentissa tarkoitettuja virkamiehiä ovat:

 1) 

täytäntöönpanosta vastaavana virkamiehenä täytäntöönpanoyksikön yksikönpäällikkö tai Rikosseuraamuslaitoksen työjärjestyksessä määrätty muu täytäntöönpanoyksikön virkamies;

 2) 

toiminnoista vastaavana virkamiehenä apulaisjohtaja tai rikosseuraamuskeskuksen työjärjestyksessä määrätty, yksikönpäällikön sijaisena toimiva virkamies;

 3) 

turvallisuudesta vastaavana virkamiehenä apulaisjohtaja tai rikosseuraamuskeskuksen työjärjestyksessä määrätty, yksikönpäällikön sijaisena toimiva virkamies;

 4) 

ohjauksen tai valvonnan esimiestehtävissä toimivana virkamiehenä rikosseuraamusesimies;

 5) 

ohjaus- tai valvontatehtävissä toimivana virkamiehenä erityisohjaaja, ohjaaja, rikosseuraamustyöntekijä, työnjohtaja ja vartija.
7 § Virkamiesten erityiset kelpoisuusvaatimukset

Sen lisäksi, mitä valtion virkamieslain (750/1994) 8 §:ssä säädetään, kelpoisuusvaatimuksena on:

 1) 

vastuualueen johtajalla ja yksikönpäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;

 2) 

rikosseuraamuskeskuksen johtajalla ja yksikönpäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;

 3) 

apulaisjohtajalla korkeakoulututkinto;

 4) 

opinto-ohjaajalla ylempi korkeakoulututkinto;

 5) 

rikosseuraamusesimiehellä, erikoissuunnittelijalla, erityisohjaajalla, rikosseuraamustyöntekijällä ja ohjaajalla soveltuva korkeakoulututkinto;

 6) 

vartijalla vankeinhoitoalan ammatillinen tutkinto tai soveltuva korkeakoulututkinto.

Edellä 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetusta vartijan kelpoisuusvaatimuksesta voidaan työharjoittelun turvaamiseksi, työvoiman kausiluonteisen saatavuuden varmistamiseksi tai muusta vastaavasta syystä poiketa määräaikaisessa, yhteensä enintään kahden vuoden pituisessa virkasuhteessa. Tällöinkin vartijalta vaaditaan sellainen taito ja kyky, jota tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää. Kahden vuoden määräaikaan ei lueta määräaikaisessa vartijan virkasuhteessa toteutettavaa rikosseuraamusalan tutkinnon suorittamiseen liittyvää työssä oppimista ja työharjoittelua.
8 § Kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset

Kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista virkaan, johon vaaditaan korkeakoulututkinto, säädetään julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:ssä.

Lisäksi kielitaitoa koskevana kelpoisuusvaatimuksena on:

 1) 

erikoissuunnittelijalla, erityisasiantuntijalla, lakimiehellä ja ylitarkastajalla suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito;

 2) 

tiedottajalla ja toimittajalla suomen kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito;

 3) 

virkamiehellä, jonka tehtäviin kuuluu esitellä tai ratkaista yksilön oikeuksia tai velvollisuuksia koskevia päätöksiä taikka jolla on itsenäiseen harkintaan perustuva oikeus käyttää voimakeinoja, suomen tai ruotsin kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito.

Lisäksi Rikosseuraamuslaitoksen kaksikielisessä yksikössä työskentelevällä virkamiehellä kielitaitoa koskevana kelpoisuusvaatimuksena on suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito ja ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito taikka suomen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito ja ruotsin kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito.
9 § Nimitystoimivalta

Pääjohtajan nimittää valtioneuvosto.

Vastuualueen johtajat ja rikosseuraamuskeskuksen johtajat nimittää pääjohtaja. Vastuualueen johtajan virkaan nimitetään viiden vuoden määräajaksi, jollei erityisestä syystä ole perustetta nimittää tätä lyhyemmäksi määräajaksi. Vastuualueisiin kuulumattoman henkilökunnan nimittää pääjohtaja tai Rikosseuraamuslaitoksen työjärjestyksessä määrätty hallinto- ja tukipalveluiden vastuualueen virkamies.

Vastuualueen virkamiehet nimittää sekä työsopimussuhteisen henkilöstön ottaa kunkin vastuualueen johtaja. Rikosseuraamuskeskuksen yksikönpäälliköt nimittää kuitenkin rikosseuraamuskeskuksen johtaja ja kunkin yksikön virkamiehet nimittää ja työsopimussuhteisen henkilöstön ottaa rikosseuraamuskeskuksen yksikönpäällikkö.
10 § Nimittäminen määräajaksi virkasuhteeseen

Nimittämisestä enintään yhden vuoden määräajaksi virkasuhteeseen päättää se, jonka toimivaltaan kuuluu virkavapauden myöntäminen, ja nimittämisestä yli yhden vuoden määräajaksi virkasuhteeseen se, jonka toimivaltaan kuuluu nimittää virkamies kyseiseen virkaan.
11 § Pastorin nimittäminen

Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvan pastorin nimittämisestä Rikosseuraamuslaitokseen säädetään kirkkolaissa (1054/1993). Laitoksen yhteisiin virkoihin kuuluvaa pastorin virkaa tai määräaikaista virkasuhdetta täytettäessä operatiivisen toiminnan vastuualueen johtaja antaa viranhakijoista lausuntonsa nimittävälle viranomaiselle.

Rikosseuraamuslaitoksen yhteisiin virkoihin kuuluvan pastorin viran täyttämisestä ortodoksisen kirkkokunnan pastorin virkana päättää operatiivisen toiminnan vastuualueen johtaja. Ortodoksisen kirkkokunnan pastorin nimittää asianomaisen hiippakunnan piispa hankittuaan viranhakijoista operatiivisen toiminnan vastuualueen lausunnon. Ortodoksisen kirkkokunnan pastorin nimittää määräajaksi asianomaisen hiippakunnan piispa.

Pastorin virkaa perustettaessa, siirrettäessä, lakkautettaessa tai muutettaessa operatiivisen toiminnan vastuualueen johtajan tulee hankkia asianomaisen tuomiokapitulin lausunto.
12 § Virkavapauden myöntäminen

Virkavapauden vastuualueen johtajalle myöntää pääjohtaja. Virkavapauden vastuualueen virkamiehelle myöntää vastuualueen johtaja tai muu Rikosseuraamuslaitoksen työjärjestyksessä määrätty virkamies.

Virkavapauden rikosseuraamuskeskuksen yksikönpäällikölle myöntää rikosseuraamuskeskuksen johtaja. Rikosseuraamuskeskuksen yksikönpäällikkö myöntää virkavapauden alaiselleen virkamiehelle.
13 § Muiden toimintayksiköiden tehtävien hoitaminen

Pääjohtaja tai Rikosseuraamuslaitoksen työjärjestyksessä määrätty vastuualueen johtaja tai yksikönpäällikkö voi määrätä vastuualueen hoitamaan toisen vastuualueen tehtäviä. Operatiivisen toiminnan vastuualueen johtaja tai Rikosseuraamuslaitoksen työjärjestyksessä määrätty vastuualueen yksikönpäällikkö voi määrätä rikosseuraamuskeskuksen hoitamaan myös toisen rikosseuraamuskeskuksen tehtäviä.

Vastuualueen johtaja voi määrätä alaisensa virkamiehen hoitamaan toisen vastuualueen tehtäviä. Rikosseuraamuskeskuksen johtaja voi määrätä alaisensa virkamiehen hoitamaan toisen rikosseuraamuskeskuksen tehtäviä.
14 § Henkilökortti

Rikosseuraamuslaitoksen henkilöstöön kuuluvalla on laitoksen henkilökortti.
15 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2022.

Edellä 7 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetun ohjaajan on täytettävä mainitussa lainkohdassa säädetty kelpoisuusvaatimus viimeistään kolmen vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta.

Helsingissä 13.4.2022

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä Hallitusneuvos Anne Hartoneva