Tätä lakia sovelletaan jäsenvaltioiden yhteisen maatalouspolitiikan nojalla laadittavien, Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettavien strategiasuunnitelmien (YMP:n strategiasuunnitelmat) tukea koskevista säännöistä sekä asetusten (EU) N:o 1305/2013 ja (EU) N:o 1307/2013 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2115, jäljempänä suunnitelma-asetus, 16 artiklan 2 kohdassa ja 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin tukiin, jotka on sisällytetty Suomen yhteisen maatalouspolitiikan strategiasuunnitelmaan vuosille 2023–2027.

Tätä lakia sovelletaan Ahvenanmaan maakunnassa, jos asia kuuluu Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) nojalla valtakunnan lainsäädäntövaltaan.

Tätä lakia sovelletaan maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 992/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013, jäljempänä markkinajärjestelyasetus, 219–221 artiklan nojalla viljelijälle markkinahäiriötilanteessa myönnettävän tuen myöntämiseen ja maksamiseen.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 1 momentissa tarkoitetusta rekisteristä ja siihen kuulumisen ajankohdasta sekä maataloustoiminnan harjoittamisen todentamisesta.

Maataloustoimintaan kuuluu sekä suunnitelma-asetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu maataloustuotteiden tuottaminen että suunnitelma-asetuksen 4 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu maatalousmaan säilyttäminen. Maataloustuotteiden tuottamisella tarkoitetaan kasvien kasvattamista alkutuotannossa pelto- tai puutarhaviljelyn menetelmin tai tuotantoeläinten pitoa. Maatalousmaan säilyttämisellä tarkoitetaan 2 §:n 10 kohdassa tarkoitetun maatalousmaan hoitamista siten, että se pysyy avoimena. Muu kuin maataloustuotteiden tuottamiseen käytettävä maatalousmaa on niitettävä vuosittain tai se on pidettävä avoimena laiduntamalla tai muulla vastaavalla tavalla.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä maataloustuotteiden tuottamisesta, maatalousmaasta ja sen säilyttämisestä, maatalousmaan käyttämisestä muuhun kuin maataloustoimintaan, maatalousmaata olevista pelloista, pysyvistä nurmista ja pysyvistä kasveista, maatalousmaalla olevista maisemapiirteistä, maatalousmaan perus- ja kasvulohkojen määrittelystä, yhdistämisestä ja vähimmäiskoosta.

Edellä 4 §:ssä tarkoitettuja tukia voidaan myöntää maatalousmaasta, jota käytetään maataloustoimintaan sinä vuonna, kun kyseistä tukea haetaan (tukikelpoinen ala). Tukikelpoisen alan on oltava aktiiviviljelijän hallinnassa sinä päivänä, jolloin Euroopan unionin suoria viljelijätukia koskeva vuosittainen tukihakemus voidaan viimeistään jättää. Pienin lohkokoko, josta voidaan maksaa 4 §:ssä tarkoitettuja tukia, on 0,05 hehtaaria.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tukikelpoisen alan tarkemmista edellytyksistä, tukikelvottomista aloista ja niiden todentamisesta.

Edellä 4 §:ssä tarkoitettuja tukia hakevan on noudatettava suunnitelma-asetuksen 12 ja 13 artiklassa sekä mainitun asetuksen liitteessä III tarkoitettuja ehdollisuuden vaatimuksia.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä ehdollisuuden lakisääteisistä hoitovaatimuksista sekä hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista.

Jos suunnitelma-asetuksen liitteen III toimenpidevaatimuksessa 1 tarkoitettujen pysyvien nurmien osuus maatalousmaasta vähenee Ruokaviraston vuosittain marraskuun 30 päivänä suorittaman pinta-alatarkastelun perusteella koko valtakunnan tasolla pysyvän nurmen vuoden 2018 viitealaan verrattuna yli viisi prosenttia, pysyvää nurmea ei saa siirtää muuhun käyttöön ja lisä- ja toimenpidevaatimusasetuksen 48 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu pysyvän nurmen ennallistamismenettely otetaan käyttöön. Viljelijälle voidaan tällöin asettaa velvoite palauttaa muuhun käyttöön siirrettyä pysyvää nurmea vastaava pinta-ala pysyväksi nurmeksi.

Suunnitelma-asetuksen liitteessä III tarkoitettuja ympäristön kannalta herkkiä pysyviä nurmia ovat Natura-alueella sijaitsevat pysyvän nurmen alat. Peruslohko katsotaan kokonaisuudessaan Natura-alueella sijaitsevaksi pysyväksi nurmeksi, jos osa lohkosta sijaitsee Natura-alueella. Viljelijä voi muodostaa Natura-alueella sijaitsevan pysyvän nurmen alasta uuden, Natura-alueella kokonaisuudessaan sijaitsevan peruslohkon. Uusi peruslohko tulee muodostaa viimeistään sinä päivänä, jolloin tukihakemus voidaan viimeistään jättää.

Jos Natura-alueella sijaitsevan pysyvän nurmen käyttötarkoitusta on muutettu, ala on ennallistettava takaisin pysyväksi nurmeksi. Ala on ennallistettava takaisin pysyväksi nurmeksi viimeistään seuraavan vuoden 30 päivänä kesäkuuta. Ennallistettu ala katsotaan olevan pysyvää nurmea takaisin muuttamisen ensimmäisestä päivästä lukien.

Valtioneuvosto päättää yleisistunnossa 1 momentissa tarkoitetusta ennallistamismenettelyn käyttöönottamisesta ja käytöstä poistamisesta sekä pysyvän nurmen muuhun käyttöön siirtämisen rajoittamisesta. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää lisä- ja toimenpidevaatimusasetuksessa säädetyissä rajoissa ennallistamisen edellytyksistä ja toteuttamisesta tilatasolla, pysyvän nurmen muuhun käyttöön siirtämisen ehdoista sekä Natura-alueella sijaitsevan pysyvän nurmen määrittelystä.

Edellä 4 §:ssä tarkoitettuja tukia ei makseta, jos maksettavien tukien yhteismäärä tukivuonna on alle 500 euroa.

Tuen maksamisen edellytyksenä on, että tiettyjen Euroopan unionin ja kansallisten maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain (1334/2022) 20 §:ssä tarkoitettu hallinnollinen tarkastus on tehty tarkastettavissa olevista tukiehdoista ennen yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta sekä asetuksen (EU) N:o 1306/2013 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2116 44 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun ennakon tai ensimmäisen erän maksamista. Tuen maksamisen edellytyksenä on lisäksi, että mainitun lain 21 §:ssä tarkoitetun pinta-alamonitoroinnin alustavien tulosten tulee olla käytettävissä ennen ennakon maksamista ja valmiina ennen ensimmäisen erän maksamista. Jos maatilaan kohdistuu paikan päällä tehtävä valvonta, paikan päällä tehtävän valvonnan tulee olla maatilan osalta loppuun suoritettu ennen ensimmäisen erän maksua.

Perustulotukea voidaan myöntää suunnitelma-asetuksen 21 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Perustulotuen määrä määräytyy tukikelpoisen alan ja tukialueen perusteella suunnitelma-asetuksen 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tukitasosta ja tukialueista, enimmäistukimääristä sekä perustulotuen alueellisesta jakamisesta.

Uudelleenjakotulotukea voidaan myöntää suunnitelma-asetuksen 29 artiklan mukaisesti. Uudelleenjakotulotuen määrä määräytyy tukikelpoisen alan perusteella. Tukea maksetaan enintään 50 hehtaarille tuenhakijaa kohden.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tuen myöntämisen edellytyksistä, tukitasosta, enimmäistukimääristä ja tuen määräytymisestä.

Nuorten viljelijöiden tulotukea voidaan myöntää 1 momentissa tarkoitetulle viljelijälle suunnitelma-asetuksen 30 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti.

Tuenhakijan on aloitettava tilanpito enintään viisi vuotta ennen ensimmäisen nuorten viljelijöiden tulotuen hakemuksen jättämistä. Tilanpidon aloittamisella tarkoitetaan ensimmäistä kertaa minkä tahansa maatilan hallintaan saamista pääasiallisena yrittäjänä. Tuenhakijan on jätettävä ensimmäinen nuorten viljelijöiden tulotuen hakemus viimeistään tilanpidon aloittamista seuraavana viidentenä vuonna.

Jos nuorten viljelijöiden tulotuen hakijana on yhteisö, 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu määräysvalta tulee olla yhteisössä yhdellä tai useammalla nuorella viljelijällä.

Tuenhakija voi saada nuorten viljelijöiden tulotukea enintään viisi peräkkäistä vuotta.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tuen myöntämisen edellytyksistä, määräysvallasta, riittävästä ammattitaidosta, tilanpidon aloittamisesta, enimmäistukimääristä ja tuen määrästä.

Ekojärjestelmätukea voidaan myöntää 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetusta ekojärjestelmästä 3 §:ssä tarkoitetulle tuenhakijalle, jolle myönnetään kyseiseltä tukivuodelta perustulotukea.

Tuenhakija sitoutuu ekojärjestelmän ehtojen noudattamiseen antamalla sitoumuksen. Tuenhakija voi valita yhden tai useamman 1 momentissa tarkoitetuista ekojärjestelmistä. Ekojärjestelmätuki maksetaan ekojärjestelmän ehtojen mukaisesti siltä tukikelpoiselta alalta, joihin tuenhakijan valitsema ekojärjestelmä kohdistuu.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tuen myöntämisen edellytyksistä, enimmäistukimääristä, yksikkötukien tasoista ja tukialueista.

Tuotantosidonnaista tulotukea voidaan myöntää lypsylehmistä, emolehmistä, sonneista, hiehoista, uuhista, kutuista, karitsoista ja kileistä, jotka on tunnistettu ja rekisteröity suunnitelma-asetuksen 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla, tuenhakijalle, joka noudattaa tavanomaista tuotantotapaa.

Tuenhakijalle voidaan myöntää tukialueen ja lypsylehmien ja emolehmien keskimääräisen määrän perusteella määräytyviä emolehmä- ja lypsylehmäpalkkioita ja ulkosaariston nautapalkkiota.

Tuenhakijalle voidaan myöntää tukialueen ja sonnien keskimääräisen määrän perusteella määräytyvää ulkosaariston nautapalkkiota. Tuenhakijalle voidaan lisäksi myöntää sonnipalkkiota sonneista niiden tilallapitoajan perusteella. Tilallapitoajalla tarkoitetaan ajanjaksoa, jonka yksittäinen eläin on eläinrekisterin tietojen mukaan yhtäjaksoisesti yhden maatilan hallinnassa.

Tuenhakijalle voidaan myöntää teurashiehopalkkiota eläinrekisteriin ilmoitettujen hiehojen teurastusten perusteella. Teurashiehopalkkion myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että eläin on teurastettu elintarvikelain (297/2021) 5 §:n 2 momentin 21 kohdassa tarkoitetussa poroteurastamossa tai 22 kohdassa tarkoitetussa teurastamossa ja että kyseinen teurastamo on ilmoittautunut Ruokaviraston ohjeiden mukaisesti teurastamoksi, jossa teurastetuista eläimistä teurashiehopalkkiota voidaan myöntää.

Eläinten määrä ja hallinta todennetaan eläinrekisterin tietojen sekä valvonnan perusteella.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä palkkion myöntämisen edellytyksistä, rahoituksesta, tukialueista, saaristoalueista, enimmäistukimääristä, yksikkötukien tasoista, keskimääräisen eläinmäärän laskemisesta, eläinten merkintä- ja rekisteröintivaatimusten viitepäivämäärästä, tilallapitoajasta, mahdollisesti tukikelpoisista eläimistä, palkkiolajien eriyttämisestä, teurastusta koskevista vaatimuksista sekä muista kyseisen palkkion ehdoista.

Tuenhakijalle voidaan myöntää tukialueen ja elävien uuhien tai kuttujen keskimääräisen määrän perusteella määräytyvää uuhi- ja kuttupalkkioita, jos tuenhakijalla on hallinnassaan tukivuonna keskimäärin vähintään 20 uuhta tai kuttua.

Tuenhakijalle voidaan lisäksi myöntää teuraskaritsa- ja teuraskilipalkkiota. Teuraskaritsa- ja teuraskilipalkkiota voidaan myöntää eläinrekisteriin ilmoitettujen karitsojen ja kilien teurastusten perusteella. Palkkion myöntämisen edellytyksenä on, että eläin on teurastettu elintarvikelain 5 §:n 2 momentin 21 kohdassa tarkoitetussa poroteurastamossa tai 22 kohdassa tarkoitetussa teurastamossa ja että kyseinen teurastamo on ilmoittautunut Ruokaviraston ohjeiden mukaisesti teurastamoksi, jossa teurastetuista eläimistä teuraskaritsa- ja teuraskilipalkkiota voidaan myöntää.

Eläinten määrä ja hallinta todennetaan eläinrekisterin tietojen sekä valvonnan perusteella.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä palkkion myöntämisen edellytyksistä, tukialueista, saaristoalueista, enimmäistukimääristä, yksikkötukien tasoista, rahoituksesta, palkkiolajien eriyttämisestä, keskimääräisen eläinmäärän laskemisesta, eläinten merkintä- ja rekisteröintivaatimusten viitepäivämäärästä, tilallapitoajasta, mahdollisesti tukikelpoisista eläimistä, teurastusta koskevista vaatimuksista sekä muista kyseisen palkkion ehdoista.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä palkkion myöntämisen edellytyksistä, palkkioon oikeuttavista kasvilajeista, rahoituksesta, tukialueista, enimmäistukimääristä, yksikkötukien tasoista sekä muista kyseisen palkkion ehdoista.

Markkinahäiriötilanteessa voidaan valtioneuvoston asetuksella antaa tarkempia säännöksiä markkinajärjestelyasetuksen 219–221 artiklan nojalla myönnettävän tuen käyttöönottoa, tuen saajaa, tuen myöntämisen edellytyksiä, tuen määrää, tukikelpoisia kustannuksia, tuen hakemista, tuen myöntämistä, tarvittavia selvityksiä ja määräaikoja koskevista vaatimuksista Euroopan unionin lainsäädännössä säädetyissä rajoissa.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2023.

Tällä lailla kumotaan Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle annettu laki (193/2013).

Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle annetun lain nojalla annetut valtioneuvoston ja maa- ja metsätalousministeriön asetukset sekä Ruokaviraston määräykset jäävät edelleen voimaan, kunnes toisin säädetään tai määrätään.

Ennen tämän lain voimaantuloa vireille tulleeseen hakemukseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Suunnitelma-asetuksen 23 artiklan 2 kohdan mukaisesti tilatukijärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain (557/2005) ja Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle annetun lain nojalla myönnetyt tukioikeudet lakkaavat 31 päivänä joulukuuta 2022.

Viljelijä, joka on saanut nuoren viljelijän tukea ennen tämän lain voimaantuloa, voi saada tämän lain mukaista tukea yhteensä viideltä vuodelta, johon lasketaan mukaan ne vuodet, joilta tukea on jo myönnetty Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle annetun lain nojalla.

Teurastamon tulee ilmoittautua 15 §:n 3 momentissa tai 16 §:n 2 momentissa tarkoitetuksi teurastamoksi viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2023. Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleeseen järjestelmään ennen tämän lain voimaantuloa ilmoittautunut teurastamo täyttää 15 §:n 3 momentissa ja 16 §:n 2 momentissa tarkoitetun ilmoittautumisvaatimuksen 30 päivään kesäkuuta 2023.