Eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annettu laki (946/2021), lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annettu laki (947/2021), jäljempänä uudet eläkelaitoslait, ja vakuutuskassalaki (948/2021), jäljempänä uusi vakuutuskassalaki, tulevat voimaan 1 päivänä tammikuuta 2022.

Eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annettua lakia sovelletaan myös ennen sen voimaantuloa perustettuun lakisääteistä eläkevakuutustoimintaa harjoittavaan eläkesäätiöön ja eläkekassaan, jollei tässä laissa toisin säädetä. Lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annettua lakia sovelletaan myös ennen sen voimaantuloa perustettuun eläkesäätiöön ja eläkekassaan, joka harjoittaa lisäeläkevakuutustoimintaa, jollei tässä laissa toisin säädetä. Uutta vakuutuskassalakia sovelletaan myös ennen sen voimaantuloa perustettuun vakuutuskassaan, joka myöntää korvausta sairauden, vian tai vamman johdosta, eroavustusta tai hautausavustusta tai muita sosiaalisen henkilövakuutustoiminnan piiriin kuuluvia avustuksia, jollei tässä laissa toisin säädetä.

Tällä lailla kumotaan eläkesäätiölaki (1774/1995), vakuutuskassalaki (1164/1992), jäljempänä vanha vakuutuskassalaki, ja maksuperusteisista lisäeläkejärjestelyistä eläkesäätiöissä ja eläkekassoissa annettu laki (173/2009).

Sen estämättä, mitä eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain 1 luvun 3 §:n 1 momentissa säädetään eläkesäätiön toimintapiiristä, yhteiseläkesäätiöön, jonka rekisteröinti on voimassa uusien eläkelaitoslakien tullessa voimaan, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta eläkesäätiölain 115 §:ää.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuun yhteiseläkesäätiöön voidaan uusien eläkelaitoslakien tultua voimaan liittää vain osakkaita, jotka kuuluvat eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain 1 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitettuun toimintapiiriin.

Eläkesäätiölain tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen 2 §:n 3 kohdassa tarkoitettu AB-eläkesäätiö, jonka rekisteröinti on voimassa uusien eläkelaitoslakien voimaan tullessa, saa jatkaa toimintaansa ja sulautua toiseen edellä tarkoitettuun AB-eläkesäätiöön. Ellei tässä laissa toisin säädetä, AB-eläkesäätiön A-osastoon sovelletaan, mitä lisäeläkesäätiöstä ja lisäeläkekassoista annetussa laissa tai muualla lainsäädännössä lisäeläkesäätiöstä ja lisäeläkelaitoksesta säädetään, ja AB-eläkesäätiön B-osastoon, mitä eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetussa laissa tai muualla lainsäädännössä lakisääteistä eläkevakuuttamista harjoittavasta eläkesäätiöstä tai eläkelaitoksesta säädetään.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuun AB-eläkesäätiöön sovelletaan eläkesäätiölain tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta 6 §:n 1–5 ja 7 momenttia ja 120 §:n 1 momenttia. AB-eläkesäätiö voi siirtää B-osaston lisävakuutusvastuuseen ylikatetta A-osastolta. AB-eläkesäätiön säännöissä on määrättävä, miten työnantajien osuus ylikatteesta ja ylitteestä lasketaan tasaavaa järjestelmää noudattavassa osastossa ja miten ylikatetta ja ylitettä siirretään osastojen välillä, jos niissä on eri työnantajat. Edellä 1 momentissa tarkoitetun AB-eläkesäätiön tilintarkastukseen sovelletaan, mitä eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetussa laissa tilintarkastuksesta säädetään.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuun AB-eläkesäätiöön voidaan uusien eläkelaitoslakien tultua voimaan siirtää vakuutuskantaa.

Jos sellaisen vakuutuskassan toimintapiiri, jonka rekisteröinti on voimassa uusien eläkelaitoslakien ja uuden vakuutuskassalain voimaan tullessa, on määritelty siten, että siihen on voinut kuulua vanhan vakuutuskassalain tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen 176 §:n nojalla sellaisia jäseniä ja muita vakuutettuja sekä osakkaita, jotka vanhan vakuutuskassalain 4 §:n mukaan eivät voisi kuulua vakuutuskassan toimintapiiriin, nämä jäsenet, vakuutetut ja osakkaat voivat jatkaa vakuutuskassan toimintapiirissä myös uusien eläkelaitoslakien ja uuden vakuutuskassalain tultua voimaan, jos vakuutuskassan sääntöihin on tästä otettu määräys ennen uusien eläkelaitoslakien ja uuden vakuutuskassalain voimaantuloa.

Sen estämättä, mitä eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain 1 luvun 3 §:n 2–4 momentissa säädetään eläkekassan toimintapiiristä, eläkekassa, jonka rekisteröinti on voimassa uusien eläkelaitoslakien voimaan tullessa, saa jatkaa toimintaansa.

Vanhan vakuutuskassalain tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen 3 §:n 1 kohdassa tarkoitettu eläkekassa, jonka rekisteröinti on voimassa uusien eläkelaitoslakien tullessa voimaan ja jossa on vanhan vakuutuskassalain tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen 3 §:n 3 kohdassa tarkoitettu vapaaehtoisia lisäeläkkeitä tai muita etuuksia myöntävä osasto, saa jatkaa toimintaansa ja sulautua toiseen edellä tarkoitettuun eläkekassaan. Ellei tässä laissa toisin säädetä vapaaehtoisia lisäeläkkeitä ja muita etuuksia myöntävään osastoon sovelletaan, mitä lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annetussa laissa lisäeläkekassasta ja lisäeläkelaitoksesta säädetään, ja lakisääteistä eläkevakuuttamista harjoittavaan osastoon, mitä eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetussa laissa tai muualla lainsäädännössä lakisääteistä eläkevakuuttamista harjoittavasta eläkekassasta tai eläkelaitoksesta säädetään.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuun eläkekassaan sovelletaan vanhan vakuutuskassalain tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta 8 a §:n 1–5 ja 7 momenttia. Edellä 1 momentissa tarkoitettu eläkekassa voi siirtää lakisääteistä toimintaa harjoittavan osaston lisävakuutusvastuuseen ylikatetta lisäetuja myöntävästä osastosta. Edellä 1 momentissa tarkoitetun eläkekassan tilintarkastukseen sovelletaan, mitä eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetussa laissa tilintarkastuksesta säädetään.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuun eläkekassaan voidaan uusien eläkelaitoslakien tultua voimaan liittää uusia osakkaita ja siirtää vakuutuskantaa. Jos 1 momentissa tarkoitettu eläkekassa jakautuu useaksi eläkekassaksi, myös näihin eläkekassoihin sovelletaan 1 momenttia.

Jos 3 §:ssä tarkoitettu AB-eläkesäätiö tai 5 §:n 1 momentissa tarkoitettu eläkekassa antaa varojensa hoidon tai säilyttämisen ulkopuoliselle, lakisääteisen ja muun toiminnan varat on hoidettava erillään. Omaisuuden hoidossa käytettävät tilit ja varojen säilytys on pidettävä osastoittain erillään.

Lakisääteisellä ja muulla toiminnalla tulee olla erilliset arvo-osuustilit ja erilliset sijoitustilit, joilla käsitellään sijoitustoiminnan tuotot ja kulut.

Lakisääteisellä ja muulla toiminnalla saa olla yhteinen käyttötili, jolta maksetaan eläkemenot ja osastojen yhteisiä kuluja ja jonne työnantajat maksavat vakuutusmaksut. Osastokohtainen käyttötilin selvitys tulee tehdä vähintään kolmen kuukauden välein.

Sen estämättä, mitä lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annetun lain 2 luvun 3 §:ssä ja 12 luvun 2 §:n 1 kohdassa säädetään lisäeläkesäätiön vähimmäiskoosta, eläkesäätiölain tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen 2 §:n 1 kohdassa tarkoitettu A-eläkesäätiö, jonka rekisteröinti on voimassa tämän lain voimaan tullessa, saa jatkaa toimintaansa, jos se jatkaa eläkesäätiölain voimassa ollessa harjoittamaansa vakuutustoimintaa. Jos vakuutustoiminta laajenee siitä, mitä se oli lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annetun lain voimaan tullessa siten, että eläkesäätiössä sääntöjen mukaan vakuutettavien henkilöiden joukkoa laajennetaan tai etuuksia lisätään, A-eläkesäätiön on täytettävä lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annetun lain 2 luvun 3 §:ssä säädetyt vaatimukset laitoksen vähimmäiskoosta mainitun lain 12 luvun 2 §:n 1 kohdassa tarkoitetussa määräajassa. A-eläkesäätiö, joka ei täytä tässä momentissa säädettyjä vaatimuksia, on asetettava selvitystilaan ja purettava.

Sen estämättä, mitä eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain 2 luvun 4 §:ssä ja 13 luvun 2 §:n 1 kohdassa säädetään eläkelaitoksen vähimmäiskoosta, ennen 1 päivää heinäkuuta 1976 rekisteröidyt eläkesäätiölain tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen 2 §:n 2 kohdassa tarkoitetut B-eläkesäätiöt ja eläkesäätiölain tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen 2 §:n 3 kohdassa tarkoitetut AB-eläkesäätiöt saavat jatkaa toimintaansa, jos niissä on vakuutettuna työntekijän eläkelain (395/2006) perusteella vähintään 50 työntekijää. Jos tässä momentissa tarkoitetun B-eläkesäätiön tai AB-eläkesäätiön vakuutettujen lukumäärä on vähemmän kuin 50, B-eläkesäätiön tai AB-eläkesäätiön on nostettava vakuutettujen määrä mainittuun määrään eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain 13 luvun 2 §:n 1 kohdassa säädetyssä määräajassa. B-eläkesäätiö ja AB-eläkesäätiö, joka ei täytä tässä momentissa säädettyjä vaatimuksia, on asetettava selvitystilaan ja purettava.

Sen estämättä, mitä eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain 2 luvun 4 §:ssä ja 13 luvun 2 §:n 1 kohdassa, lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annetun lain 2 luvun 3 §:ssä ja 12 luvun 2 §:n 1 kohdassa sekä uuden vakuutuskassalain 2 luvun 2 §:ssä ja 9 luvun 2 §:n 1 kohdassa säädetään eläkelaitoksen, lisäeläkelaitoksen ja vakuutuskassan vähimmäiskoosta, vakuutuskassa, jonka rekisteröinti on voimassa uusien eläkelaitoslakien ja uuden vakuutuskassalain voimaan tullessa, saa jatkaa toimintaansa, jos se jatkaa vanhan vakuutuskassalain aikana harjoittamaansa vakuutustoimintaa ja täyttää avustuskassalain (471/1942) voimassa ollessa sääntöihin vahvistetut vaatimukset vähimmäisjäsenmäärästä. Jos jäsenmäärä laskee sääntöihin vahvistettua vähimmäismäärää pienemmäksi tai jos edellä tarkoitetun vakuutuskassan harjoittama vakuutustoiminta muuttuu luonteeltaan taikka kassan toimintapiiri tai etuudet muuttuvat, lakisääteistä eläkevakuuttamista harjoittavan eläkekassan on täytettävä eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain 2 luvun 4 §:ssä ja lisäeläketoimintaa harjoittavan lisäeläkekassan on täytettävä lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annetun lain 2 luvun 3 §:ssä sekä sairaus-, hautaus- ja eroavustuskassan on täytettävä uuden vakuutuskassalain 2 luvun 2 §:ssä säädetyt vaatimukset kahden vuoden kuluessa siitä, kun jäsenmäärä on laskenut säännöissä edellytetty määrää pienemmäksi taikka kun vakuutustoiminnan laadun tai toimintapiirin taikka etuuksien muutoksen sisältävä sääntömuutos on hyväksytty kassankokouksessa. Eläke-, lisäeläke-, sairaus-, hautaus- ja eroavustuskassa, joka ei täytä tässä momentissa säädettyjä vaatimuksia, on asetettava selvitystilaan ja purettava.

Sellaisen eläkesäätiön perustamiseen, sääntöjen vahvistamiseen ja rekisteröintiin, joka oli ilmoitettu rekisteröitäväksi ennen uusien eläkelaitoslakien voimaantuloa, mutta jota ei ollut vielä ehditty rekisteröidä mainittujen lakien voimaan tullessa, sovelletaan eläkesäätiölain tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Sellaisen vakuutuskassan perustamiseen, sääntöjen vahvistamiseen ja rekisteröintiin, joka oli ilmoitettu rekisteröitäväksi ennen uusien eläkelaitoslakien ja uuden vakuutuskassalain voimaantuloa, mutta jota ei vielä ollut ehditty rekisteröidä mainittujen lakien voimaan tullessa, sovelletaan vanhan vakuutuskassalain tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuihin eläkesäätiöihin ja vakuutuskassoihin sovelletaan 3–7 ja 10 §:ää.

Eläkesäätiön, eläkekassan, lisäeläkesäätiön ja lisäeläkekassan sääntöihin sisältyvän uusien eläkelaitoslakien vastaisen määräyksen sijasta noudatetaan uusia eläkelaitoslakeja, jollei tästä laista muuta johdu. Vakuutuskassan sääntöihin sisältyvän uuden vakuutuskassalain vastaisen määräyksen sijasta noudatetaan uutta vakuutuskassalakia, jollei tästä laista muuta johdu. Uusien eläkelaitoslakien ja uuden vakuutuskassalain vastaisten sääntöjen muuttamiselle uusien eläkelaitoslakien tai uuden vakuutuskassalain mukaiseksi on haettava Finanssivalvonnan vahvistus samalla, kun muulle sääntöjen muuttamiselle haetaan vahvistusta, kuitenkin kahden vuoden kuluessa uusien eläkelaitoslakien ja uuden vakuutuskassalain voimaantulosta.

Eläkesäätiö, eläkekassa, lisäeläkesäätiö ja lisäeläkekassa sekä vakuutuskassa saavat uusien eläkelaitoslakien ja uuden vakuutuskassalain vahvistamisen ja julkaisemisen jälkeen, mutta ennen mainittujen lakien voimaantuloa, päättää sääntöjensä muuttamisesta uusien eläkelaitoslakien ja uuden vakuutuskassalain mukaisiksi noudattaen mainittuja lakeja. Sääntöjen muuttamiselle voidaan hakea Finanssivalvonnan vahvistusta ennen uusien eläkelaitoslakien ja uuden vakuutuskassalain voimaantuloa ja Finanssivalvonta voi vahvistaa sääntöjen muutoksen tulevaksi voimaan samana päivänä kuin uudet eläkelaitoslait ja uusi vakuutuskassalaki tulevat voimaan.

Jos vakuutuskassalla, joka on rekisteröity uusien eläkelaitoslakien ja uuden vakuutuskassalain voimaan tullessa, on vakuutuskassan sääntöjen mukaan takuupääoma tai pohjarahasto, takuupääomaan ja pohjarahastoon sovelletaan vanhan vakuutuskassalain tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta 16 §:n 3 momenttia, 76 §:n 1 momenttia, 83 b §:n 2 momentin 1 kohtaa, 83 s §:n 3 momentin 1 kohtaa ja 111 §:n 1 momentin 2 kohtaa. Takuupääomaan sovelletaan lisäksi vanhan vakuutuskassalain tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta 12 §:n 4 kohtaa ja pohjarahastoon vanhan vakuutuskassalain tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta 12 §:n 5 kohtaa.

Eläkekassan ja lisäeläkekassan selvitystilassa takuupääoma on maksettava takaisin korkoineen sen jälkeen, kun velat on maksettu tai tarpeelliset varat on pantu erilleen eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain 13 luvun 32 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Vakuutuskassan selvitystilassa takuupääoma on maksettava takaisin korkoineen sen jälkeen, kun velat on maksettu tai tarpeelliset varat on pantu erilleen uuden vakuutuskassalain 9 luvun 11 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Uusien eläkelaitoslakien ja uuden vakuutuskassalain voimaan tullessa nimitettyinä olevat eläkesäätiöiden ja eläkekassojen, lisäeläkesäätiöiden ja lisäeläkekassojen sekä vakuutuskassojen hallitusten jäsenet voivat jatkaa tehtävässään sen estämättä, mitä eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain 4 luvussa, lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annetun lain 3 luvussa ja uuden vakuutuskassalain 3 luvussa säädetään hallituksen jäsenistä, varajäsenistä ja puheenjohtajasta, sen toimikauden loppuun, joka ensimmäisenä päättyy uusien eläkelaitoslakien tai uuden vakuutuskassalain tultua voimaan.

Sen estämättä, mitä eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain 4 luvun 1 §:ssä säädetään eläkelaitoksen johdosta, eläkesäätiöllä, eläkekassalla, lisäeläkesäätiöllä ja lisäeläkekassalla sekä vakuutuskassalla saa olla sääntöjensä nojalla hallintoneuvosto, jos Finanssivalvonta on hyväksynyt säännöt ennen uusien eläkelaitoslakien ja uuden vakuutuskassalain voimaantuloa.

Eläkesäätiön ja lisäeläkesäätiön hallintoneuvostoon sovelletaan, mitä eläkesäätiölain tämän lain voimaan tullessa voimassa olleessa 9 §:n 12 kohdassa sekä 29 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään. Eläkesäätiön ja lisäeläkesäätiön hallintoneuvostoon sovelletaan, mitä eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain 2 luvun 15 §:ssä, 4 luvun 8 §:n 4 momentissa ja 11 §:ssä sekä 15 luvun 1, 4, 5, 7 ja 8 §:ssä säädetään vahingonkorvauksesta ja mitä mainitun lain 17 luvun 3 §:ssä säädetään tiedoksiannosta eläkelaitokselle ja 4 ja 5 §:ssä salassapidosta.

Sen estämättä, mitä eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain 5 luvun 2 §:ssä säädetään tilintarkastajan valinnasta, jos eläkesäätiöllä on hallintoneuvosto, hallintoneuvosto nimeää tilintarkastajan tai tilintarkastajat osakkaan esityksestä. Sen lisäksi, mitä eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain 5 luvun 3 §:ssä säädetään, tilintarkastajana ei saa olla se, joka on alistus- tai riippuvuussuhteessa hallintoneuvoston jäseneen.

Sen estämättä, mitä lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annetun lain 4 luvun 5 §:ssä säädetään tilintarkastajan valinnasta, jos lisäeläkesäätiöllä on hallintoneuvosto, hallintoneuvosto nimeää tilintarkastajan tai tilintarkastajat osakkaan esityksestä.

Sen estämättä, mitä eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain 4 luvun 9 §:ssä säädetään, eläkesäätiön ja lisäeläkesäätiön hallintoneuvosto saa valita kaikki hallituksen jäsenet osakkaiden ja vakuutettujen esityksestä, jos säännöissä näin määrätään.

Sen estämättä, mitä eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain 4 luvun 10 §:n 2 momentissa säädetään, Finanssivalvonnan on ennen kuin se määrää toimitsijan hoitamaan eläkesäätiön tai eläkekassan, lisäeläkesäätiön, lisäeläkekassan tai vakuutuskassan asioita kehotettava hallintoneuvostoa valitsemaan eläkesäätiölle, eläkekassalle, lisäeläkesäätiölle, lisäeläkekassalle tai vakuutuskassalle hallitus, jos sen valinta kuuluu sääntöjen nojalla hallintoneuvostolle.

Sen estämättä, mitä eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain 4 luvun 16 §:ssä säädetään, eläkesäätiön, eläkekassan, lisäeläkesäätiön ja lisäeläkekassan ja vakuutuskassan toimitusjohtajan nimittää hallintoneuvosto, jos säännöissä näin määrätään. Eläkekassan, lisäeläkekassan ja vakuutuskassan toimitusjohtaja saa olla hallituksen puheenjohtaja, jos kassalla on hallintoneuvosto.

Sen estämättä, mitä eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain 4 luvun 16 §:n 4 momentissa säädetään, Finanssivalvonnan on ennen kuin se määrää toimitsijan hoitamaan eläkesäätiön, eläkekassan, lisäeläkesäätiön, lisäeläkekassan tai vakuutuskassan asioita kehotettava hallintoneuvostoa valitsemaan eläkesäätiölle, eläkekassalle, lisäeläkesäätiölle, lisäeläkekassalle tai vakuutuskassalle toimitusjohtaja, jos toimitusjohtajan valinta kuuluu sääntöjen nojalla hallintoneuvostolle.

Eläkekassan, lisäeläkekassan sekä sairaus-, hautaus- ja eroavustuskassan hallintoneuvostoon sovelletaan, mitä vanhan vakuutuskassalain tämän lain voimaan tullessa voimassa olleissa 12 §:n 18 kohdassa, 44 §:n 2 momentissa, 44 §:n 3 momentin 3 kohdassa, 45 §:n 1 momentissa ja 47 §:ssä säädetään. Eläkekassan, lisäeläkekassan sekä sairaus-, hautaus- ja eroavustuskassan hallintoneuvostoon sovelletaan, mitä eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain 3 luvun 24 §:ssä, 4 luvun 8 §:n 4 momentissa ja 11 §:ssä sekä 15 luvun 1, 4, 5, 7 ja 8 §:ssä säädetään vahingonkorvauksesta ja mainitun lain 17 luvun 3 §:ssä tiedoksiannosta eläkelaitokselle ja 4 ja 5 §:ssä salassapidosta.

Sen estämättä, mitä eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain 4 luvun 9 §:ssä säädetään, eläkekassan ja vakuutuskassan hallintoneuvostoon sovelletaan vanhan vakuutuskassalain tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta 38 §:ää.

Kassankokouksen kokouskutsuun, joka on lähetetty ennen uusien eläkelaitoslakien ja uuden vakuutuskassalain voimaantuloa, sovelletaan vanhaa vakuutuskassalakia.

Ennen uusien eläkelaitoslakien ja uuden vakuutuskassalain voimaantuloa tehdyn kassankokouksen päätöksen pätemättömyyttä koskeva kanne tai muu vaatimus, joka on pantu vireille säädetyssä ajassa, ratkaistaan vanhan vakuutuskassalain mukaan.

A-eläkesäätiön ja AB-eläkesäätiön ennen 1 päivää huhtikuuta 1991 työnantajalle antamiin lainoihin sovelletaan eläkesäätiölain tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta 144 §:ää.

Lisäeläkejärjestelyyn eläkesäätiössä, joka on perustettu ennen uusien eläkelaitoslakien voimaantuloa, sovelletaan eläkesäätiölain tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta 11 §:ää.

Lisäeläkejärjestelyyn eläkekassassa, joka on perustettu ennen uusien eläkelaitoslakien voimaantuloa, sovelletaan vanhan vakuutuskassalain tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta 52 ja 53 §:ää.

Lisäeläkkeen hakemiseen ja takautuvaan suorittamiseen sovelletaan eläkesäätiölain tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta 53 §:n 1 momenttia, jos lisäeläkettä on haettu eläkesäätiöltä ennen uusien eläkelaitoslakien voimaantuloa ja vanhan vakuutuskassalain tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta 89 §:n 1 momenttia, jos lisäeläkettä on haettu vakuutuskassalta ennen uusien eläkelaitoslakien voimaantuloa.

Lisäeläkejärjestelyyn eläkekassassa, jossa ei kassan sääntöjen nojalla ole voinut vakuuttaa uusia henkilöitä 19 päivän toukokuuta 2014 jälkeen, sovelletaan vanhan vakuutuskassalain tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta 93 §:ää.

Eläkesäätiön jakautumista, sulautumista ja vakuutuskannan luovuttamista koskeva asia on käsiteltävä ja ratkaistava eläkesäätiölain tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan, jos jakautuva eläkesäätiö, sulautuva eläkesäätiö tai sulautuvan eläkesäätiön vastaanottava eläkesäätiö taikka vakuutuskannan luovuttava eläkesäätiö tai vastaanottava eläkelaitos, vakuutusyhtiö tai työeläkevakuutusyhtiö on hyväksynyt asiaa koskevan sopimuksen ennen uusien eläkelaitoslakien voimaantuloa.

Vakuutuskassan jakautumista, sulautumista ja vakuutuskannan luovuttamista koskeva asia on käsiteltävä ja ratkaistava tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden vanhan vakuutuskassalain säännösten mukaan, jos jakautuva vakuutuskassa, sulautuva vakuutuskassa tai sulautuvan vakuutuskassan vastaanottava vakuutuskassa taikka vakuutuskannan luovuttava vakuutuskassa tai vastaanottava eläkelaitos, vakuutusyhtiö tai työeläkevakuutusyhtiö on hyväksynyt asiaa koskevan sopimuksen ennen uusien eläkelaitoslakien ja uuden vakuutuskassalain voimaantuloa.

Jos eläkesäätiö, joka harjoittaa lakisääteistä eläkevakuuttamista, on päättänyt asettamisestaan selvitystilaan tai Finanssivalvonta on määrännyt eläkesäätiön purettavaksi ennen uusien eläkelaitoslakien voimaantuloa, selvitystilaan ja eläkesäätiön purkamiseen sovelletaan eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain 13 luvun 17–19 ja 24 §:ää sekä muutoin tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita eläkesäätiölain säännöksiä. Jos eläkekassa, joka harjoittaa lakisääteistä eläkevakuuttamista, on päättänyt asettamisestaan selvitystilaan tai Finanssivalvonta on määrännyt eläkekassan purettavaksi ennen uusien eläkelaitoslakien ja uuden vakuutuskassalain voimaantuloa, selvitystilaan ja eläkekassan purkamiseen sovelletaan eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain 13 luvun 17–19 ja 24 §:ää sekä muutoin tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita vanhan vakuutuskassalain säännöksiä.

Eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain 13 luvun 17–19 ja 24 §:ää sovelletaan myös sellaisen lakisääteistä eläkevakuuttamista harjoittavan eläkesäätiön ja eläkekassan konkurssissa, jossa eläkesäätiö tai eläkekassa on asetettu konkurssiin ennen uusien eläkelaitoslakien voimaantuloa.

Lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annetun lain 8 luvun 13 §:n 2 momentin säännöstä toimivaltaisesta tuomioistuimesta sovelletaan sellaisen riita-asian käsittelemiseen, jossa vedotaan eläkesäätiölakiin, vuoden 1955 eläkesäätiölakiin (469/1955), vanhaan vakuutuskassalakiin tai avustuskassalakiin ja joka tulee vireille uusien eläkelaitoslakien ja uuden vakuutuskassalain tultua voimaan.

Välimiesmenettelyyn, joka on tullut vireille ennen uusien eläkelaitoslakien voimaantuloa, ei sovelleta eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain 17 luvun 2 §:ää.

Ennen uusien eläkelaitoslakien ja uuden vakuutuskassalain voimaantuloa tehdyn päätöksen pätemättömyyttä koskevan moitekanteen tai muun vaatimuksen käsittelemiseen ja ratkaisemiseen sovelletaan eläkesäätiölakia tai vanhaa vakuutuskassalakia.

Vahingonkorvaukseen, joka perustuu ennen uusien eläkelaitoslakien ja uuden vakuutuskassalain voimaantuloa tehtyyn tekoon tai laiminlyöntiin, sovelletaan eläkesäätiölakia tai vanhaa vakuutuskassalakia.

Mitä eläkesäätiölaissa säädetään sosiaali- ja terveysministeriöstä tai asianomaisesta ministeriöstä, sovelletaan Finanssivalvontaan. Finanssivalvontaan ei kuitenkaan sovelleta, mitä eläkesäätiölain tämän lain voimaan tullessa voimassa olleessa 88 §:n 5 ja 6 momentissa säädetään sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Mitä vanhassa vakuutuskassalaissa säädetään sosiaali- ja terveysministeriöstä tai asianomaisesta ministeriöstä, sovelletaan Finanssivalvontaan. Finanssivalvontaan ei kuitenkaan sovelleta, mitä vanhan vakuutuskassalain tämän lain voimaan tullessa voimassa olleessa 132 §:n 3 momentissa säädetään sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Jos lakisääteistä eläkevakuutustoimintaa harjoittavalla eläkelaitoksella on 12 §:n 1 momentissa tarkoitettu hallintoneuvosto, tilintarkastajan ja tilintarkastusyhteisön puolesta tilintarkastusta suorittavan päävastuullisen tilintarkastajan jäsenyyteen hallintoneuvostossa sovelletaan, mitä eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain 5 luvun 9 §:ssä säädetään hallituksen jäsenyydestä ja toimitusjohtajan tehtävästä.

AB-eläkesäätiössä, jossa B-osaston vakavaraisuuspääoma ylittää eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain 7 luvun 7 §:n 2 momentissa tarkoitetun vakavaraisuuspääoman enimmäismäärän, vakavaraisuuspääoman ylitteen osakkaalle palauttamisen edellytyksenä on sen lisäksi, mitä mainitun lain 7 luvun 10 §:ssä säädetään, että A-osaston vastuuvelka on katettu lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annetun lain 6 luvun 5 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

AB-eläkesäätiössä, jonka A-osaston lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annetun lain 6 luvun säännösten ja sen nojalla annettujen määräysten mukaisten varojen arvioidaan tilinpäätöksen yhteydessä pysyvästi kattavan vastuuvelan määrän ja varojen kokonaisuudessaan ylittävän eläkelaitoksen vastuuvelan ja muiden velkojen määrän, erotusta vastaavien varojen palauttamiseen sovelletaan, mitä mainitun lain 5 luvun 15 §:ssä säädetään. Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, AB-eläkesäätiössäpalautuksen edellytyksenä on, että AB-eläkesäätiön B-osaston vakavaraisuuspääoma ylittää eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain 7 luvun 7 §:n 2 momentissa tarkoitetun vakavaraisuuspääoman enimmäismäärän.

Eläkekassassa, jossa on lisäetuja myöntävä osasto ja jonka lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annetun lain 6 luvun säännösten ja sen nojalla annettujen määräysten mukaisten varojen arvioidaan tilinpäätöksen yhteydessä pysyvästi kattavan vastuuvelan määrän ja varojen kokonaisuudessaan ylittävän eläkelaitoksen vastuuvelan ja muiden velkojen määrän, erotusta vastaavien varojen palauttamiseen sovelletaan, mitä lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annetun lain 5 luvun 15 §:ssä säädetään. Edellytyksenä lisäetuja myöntävän osaston palautukselle on lisäksi, että lakisääteistä toimintaa harjoittavan osaston vakavaraisuuspääoma ylittää eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain 7 luvun 7 §:n 2 momentin mukaisen vakavaraisuuspääoman enimmäismäärän.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2022.